Lapsi liikkumaan - pistä perheen arkitavat uusiksi!
Sadepäivä, ei jaksa lähteä tenavien kanssa ulos. Päiväkotiin ajetaan autolla – totta kai. Lähimetsään ei kannata lapsia päästää, siellä kun voi olla vaarallista.
Tämän tyyppisiä ajatuksia tuntuu liikkuvan yhä useamman nykyvanhemman päässä. Käsi pystyyn, tunnistitko itsesi?
Ei siis ihme, että viime aikoina on uutisoitu tutkimuksista, joiden mukaan alle kouluikäiset lapset liikkuvat Suomessa liian vähän.
Lyhyessä ajassa elinympäristössämme on tapahtunut valtavia muutoksia, joiden myötä luontaiset liikkumismahdollisuudet ovat kaventuneet: tabletit ja älypuhelimet houkuttelevat istumaan kotona, samoin lastenohjelmat, joita voi nyt katsella vuorokauden ympäri. Luonto koetaan lapselle liian vaaralliseksi paikaksi leikkiä, ja monet ruuhkavuosiaan elävät vanhemmat ovat liian kiireisiä liikkuakseen itse lastensa kanssa.
Lue myös: Opeta nämä kolme liikuntataitoa lapsellesi
Liikkumista, ei liikuntaa
Nina Korhonen työskentelee varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijana liikunta- ja urheiluorganisaatio Valossa ja seuraa läheltä suomalaislasten liikkumista – ja liikkumattomuutta.
– Monesti on kyse siitä, että perheeseen on syntynyt jokin tapa toimia, esimerkiksi se, että päiväkodista mennään suoraan kotiin eikä jäädä ulos leikkimään.
Korhonen ei halua automaattisesti syyllistää vanhempia, vaan kannustaa heitä kiinnittämään huomiota perheen rutiineihin ja aloittamaan liikunnallisemman arjen pienin askelin. Vaikkapa siten, että edes yhtenä päivänä viikossa lapsen kanssa käveltäisiin päiväkodista kotiin tai pyhitettäisiin yksi ilta viikossa koko perheen uimareissulle. Mitään sen kummempaa alle kouluikäisen liikunnan ei tarvitse olla. Korhonen puhuukin lasten kohdalla mieluummin liikkumisesta kuin liikunnasta.
– Liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia. Lasten liikkuminen on fyysisesti aktiivista leikkimistä.
Roolimalli periytyy
Mitä nuorempi lapsi, sitä mieluummin hän liikkuu oman vanhempansa kanssa. Vanhemmat taas haluavat usein suorittaa omaa liikuntaansa ilman lasta omalla ajallaan, ja tämän vuoksi lapsen liikkuminen saattaa unohtua.
Myös työelämän kuormittavuus ja perheen tarkasti aikataulutetut arkipäivät vaikuttavat lasten elämään. Mitä Korhonen haluaisi sanoa kiireisille vanhemmille?
– Suosittelen pysähtymään ja miettimään, kuinka nopeasti lapsuusvuodet ovat ohitse. On myös hyvä muistaa, että fyysinen aktiivisuus on erittäin tärkeää lapsen kasvulle. Päivittäinen liikunta on yhtä tärkeää kuin uni ja ravinto.
Kysyimme myös Kaksplussan lukijapaneelissa lasten liikuntatottumuksista. Vastaukset olivat ristiriitaisia uutisten kanssa: jopa 78 prosenttia vastanneista koki lapsensa liikkuvan tarpeeksi. Mikäli liikuntaa oli liian vähän, syitä oli monia:
”Lapset ovat kotihoidossa, enkä jaksa tarjota heille tarpeeksi virikkeitä”, kertoo yksi vastaajista.
”Kaikki ulkoilu ja liikunta on äidin vastuulla, eikä vauvojen hoidolta ehdi kaikkea”, miettii toinen.
Tärkeäksi liikuntamuodoksi koettiin nimenomaan arjen hyötyliikunta, jota miltei kaikkien mielestä tarjosi parhaiten puistossa tai omalla pihalla touhuilu ja leikkiminen. 74 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että myös vauhdikkaat sisäleikit tarjoavat liikuntaa lapsille.
”Tärkeintä on leikkiminen. Siinä ollaan jos minkälaisissa asennoissa, ja olohuone kierretään ympäri 20 kertaa tunnissa.”
”Liikumme jalan, pyörällä tai potkulaudalla paikasta toiseen sen sijaan, että kaikkialle mentäisiin auton kyydillä.”
Nina Korhosen mukaan lapsen liikunnallisuus alkaa urautua jo 3-vuotiaana, joten varhaisten vuosien liikuntatottumukset ovat erittäin merkityksellisiä. Paras kannustin ja esimerkki liikkumaan ovat omat vanhemmat, ja Korhosen mukaan fyysistä aktivisuutta voisi kutsua miltei periytyväksi asiaksi perheissä.
Kaksplussan lukijapaneelin kyselyyn vastanneista vanhemmista vain vähän yli puolet piti omaa esimerkkiään tärkeänä.
Vinkki: 4 keinoa kannustaa lasta liikkumaan
Juoksua ja kävelyä
Mitä vähäinen liikunta voi lapsille aiheuttaa? Ylipainoa sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Se voi myös altistaa aikuisiässä kakkostyypin diabetekselle.
Liikunta vaikuttaa myös mieleen, sillä liikkuminen parantaa itsetuntoa ja edesauttaa sosiaalisia taitoja. Vähän liikkuvilla lapsilla merkitys on käänteinen: kukapa ei muistaisi koulun liikuntatunteja, joilla tietyt samat lapset valittiin aina viimeisinä joukkueisiin.
Asiantuntija kehottaa lapsia liikkumaan kolmella eri intensiteetillä: hengästymään kunnolla vaikkapa juosten tai trampoliinilla pomppien, liikkumaan astetta rauhallisemmin vaikkapa kävellen tai potkupyöräillen sekä liikehtimään rauhallisesti vaikkapa keinuen tai tasapainoillen. Kaikkea tätä tarvitaan.
Kolmen tunnin vipinät
Kolme tuntia. Keväällä julkistettujen suositusten mukaan alle 8-vuotiaan lapsen tulisi liikkua eri tavoin tämä aika päivässä, jotta liikuntaa olisi lapsen kehityksen kannalta tarpeeksi. Moni vanhempi on puistellut päätään: Mistä tämä aika löytyisi?
Korhonen on itse ollut mukana tätä liikuntasuositusta tekevässä työryhmässä. Hän painottaa, ettei kyse ole siitä, että lapselle varta vasten järjestetään kolmetuntinen liikuntasessio päivittäin.
– Kyse on arkiliikkumisen lisäämisestä. Juuri siitä, että päiväkotiin mennään auton sijaan kävellen, ja iltapäivisin lapsi saa jäädä omaan pihaan leikkimään. Kotonakin voi oleilla, mutta niin, ettei lapsi olisi pitkiä aikoja paikallaan. Sisälläkin voi olla aktiivinen.
Lukijapaneelin tulokset ovat jälleen positiivisia, sillä miltei 68 prosenttia kertoo perheen lasten liikkuvan 3–5 tuntia päivässä. Vain 9 prosenttia vastaajista kertoo lastensa liikkuvan alle 3 tuntia päivässä. Ulkopuolisen tahon tarjoamia lasten liikuntaharrastuksia oli 40 prosentilla vastanneista. Suurin osa ei kokenut alle kouluikäisen vielä tarvitsevan erillistä liikuntaharrastusta.
”Kotiharrasteet ja pitkät hoitopäivät aktiiviteetteineen riittävät alle 4-vuotiaalle.”
”Lapset käyvät päiväkodissa ja saavat riittävästi touhua ja liikuntaa siellä. Illat vietetään perheen kanssa rauhallisemmin.”
Riittääkö päiväkoti?
Useimmat lukijapanelistimme kokivat lastensa liikuntakiintiön täyttyvän hyvin jo tavallisen päiväkotipäivän aikana. Miten asiantuntija näkee päiväkodin roolin liikunnan tarjoana?
– Moni lapsi viettää pitkän päivän päiväkodissa, joten olisi erittäin tärkeää, että siellä toimivat varhaiskasvattajat kiinnittäisivät joka päivä huomiota lasten liikkumiseen. Aina näin ei valitettavasti ole.
Korhonen kertoo, että uusissa varhaiskasvatussuosituksissa painotetaan liikunnan merkitystä päiväkodeissa. Lisäksi hän kehottaa päiväkotiryhmiä – ja vanhempia – lähtemään lasten kanssa luontoon.
Osassa perheistä luontoa pidetään jotenkin vaarallisena ja arvaamattomana, vaikka esimerkiksi metsä tarjoaa lapselle mitä oivallisimman liikkumismaaston: epätasaisia muotoja sekä hyppimis- ja kiipeämismahdollisuuksia.
– Pienet kolhut ja mustelmat kuuluvat ihmisen motoriseen kehitykseen. Jos lapsen ei anneta kiipeillä ja oppia tulemaan puusta alas, hän putoaa joskus vielä hyvin korkealta. Oivallinen sanonta kuuluukin: “Kiipeä, ettet putoa”.
Mikäli luonto vieläkin epäilyttää, Korhonen kehottaa perheitä lähtemään järjestetyille luontoretkille, joita on tarjolla ympäri Suomea.
Kysytään vielä sadepäivistä. Miksi pitäisi raahautua silloin ulos?
– Vaikka siksi, että lapset rakastavat kuralätäköissä hyppimistä. Se on sitä lapsen hyötyliikuntaa.
Lapsen tulisi liikkua kolme tuntia päivittäin, julistavat uudet liikuntasuositukset. Vanhempia hirvittää – mistä aikaa? Liikunta on kuitenkin lapselle yhtä tärkeää kuin uni ja ravinto.
Lisää aiheesta: Pitääkö lapsen harrastaa?
Kommentit (1)
Kahden vilkkaan leikki-ikäisen äitinä ihmettelen että miten ne illat vietetään rauhallisesti kotona :D meillä ainakin lapset kiipeilee seinille jos illalla ei lähdetä ulos :D 3 tuntia ei täyty varmaan aina, mutta useimpina päivinä kyllä.