Lapsen terveys 16.05.2016 Päivitetty 09.01.2023

Monet lapset syövät liikaa suolaa, sokeria ja rasvaa – Tällainen on ideaali ruokavalio lapselle

Millainen on leikki-ikäisen terveellinen ruokavalio? Pyysimme ravitsemusterapeuttia arvioimaan neljävuotiaan lapsen yhden päivän ruokailua. Lue myös ehdotus, miten eri ruokien tulisi jakautua lapsella yhden viikon aikana.

Teksti
Inari Suomela
Kuvat
123RF
5 kommenttia

Kuinka usein jälkikasvusi syö nakkeja tai muita eineksiä? Entä jauhelihaa? Nauttiiko hän liikaa suolaa, sokeria tai rasvaa? Saako lapsesi tarpeeksi vihanneksia, hedelmiä ja hyviä rasvoja?

Ihanneruokavalion rakentaminen lapselle vaatii vanhemmalta tietoa ja kekseliäisyyttä. Pyysimme ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäistä apuun. Hän arvioi Kaksplussan pyynnöstä erään neljävuotiaan pojan päivän ravinnonsaatia ja antoi myös ehdotuksen ihanteellisesta ruokaviikosta lapselle.

Lue myös: 10 vinkkiä lapsen painonhallintaan

Lapsen normaali ruokapäivä: Leipää, makkaraa ja pillimehua

Aamupala: 1 pala luomumaalaisleipää, leivän päällä 70 prosenttista kasvisrasvalevitettä ja päällä 2 viipaletta juustoa (17 prosenttia rasvaa), 2 lasillista rasvatonta maitoa, kauravelliä luomuhiutaleista, kananmunaviipaleita, porkkanapaloja.

Lounas: Kasvislasagnettea luomupastasta, salaattia, leipää luomuviljoista, rasvatonta maitoa.

Välipala: Marjapuuroa, näkkileipää, kasvisrasvalevite, rasvatonta maitoa.

Iltaruoka: Puolikas banaani, 2 ruisleipää, juustoa (17 %:sta rasvaa), leivän päälle 70 prosenttista kasvisrasvalevitettä, grillimakkaraa, ketsuppia, 2 dl pillimehua.

Lue myös: Näin totutat lasta uusiin makuihin

Ravitsemusterapeutin arvio: Liikaa suolaa ja kovia rasvoja

”Yhden päivän perusteella ei voi tehdä yleisiä päätelmiä lapsen syömisestä – erityisesti leikki-ikäisillä syöminen vaihtelee ateriasta ja päivästä toiseen ja määrällisesti jopa enemmän kuin aikuisella. Välillä on nirson syömisen kausia ja välillä otetaan lisäannos. Lapsen syömistä onkin aina tarkasteltava pidemmällä aikavälillä.

Tässä päivässä ateriarytmi näyttää aamusta ja päivästä hyvältä: lapsella on kunnollinen, jopa reilunkokoinen aamupala, lounas ja välipala. Lounas on hyvä kokonaisuus. Iltaruoka on korvaantunut leipä-makkara-aterialla, ja iltapala on jäänyt kokonaan pois.

Iltaruoka tällaisenaan on toistuvana valintana liian suolainen ja tuhti. Tuhdin siitä tekee juusto ja makkara ketsupin kera. Niissä on paljon suolaa ja kovaa rasvaa. Jotain kasvista, marjaa tai hedelmää iltaruoka kaipaisi.

Leipäateriaa parempi vaihtoehto iltaruoaksi olisi esimerkiksi keitto tai pääruoka kalasta tai broilerista viljalisäkkeen kera. Aterian voisi höystää yksinkertaisella salaatilla, raasteella tai pilkotuilla kasviksilla.

Leikkeleitä kannattaa välttää, sillä ne tuovat lapsen ruokavalioon turhaan suolaa ja kovaa rasvaa. Lihaleikkeleet on hyvä säästää kevyen aterian höysteeksi, eikä niitä tarvita joka päivä. Sen sijaan jokaista leipää voi koristella kasviksilla tai napsia niitä ruoan lisänä sellaisenaan.

Viljatuotteet kannattaa valita vähäsuolaisina ja kuitupitoisina täysjyvätuotteina.

Maitotuotteita esimerkkipäivänä on runsaasti: maitoa aterioilla ja vellissä sekä juustoa lasagnessa ja leivänpäällysteenä. Rasvaton maito on erinomainen valinta. Juuston määrää voisi jopa vähentää. Pillimehun tilalla voisi kuitenkin olla rasvaton maito tai laimennettu täysmehu – sokeriset pillimehut eivät ole arkipäivän valintoja. Täysmehua mahtuu hyvään ruokavalioon lasillinen päivässä.

Iltapalaksi sopisi esimerkiksi makeuttamaton maitovalmiste täysjyväviljamyslin, marjojen tai hedelmäpalojen kera. Välipalalla marjapuuro ja tilkka rasvatonta maitoa on oivallinen valinta. Se sopisi myös iltapalalle.”

Lue myös:
Näin sokeri vahingoittaa lastasi
Herkkujen antaminen lapselle: Tämän takia karkkipäivä voi olla huono juttu

Ideaali ruokaviikko leikki-ikäiselle

Näin eri ruoka-aineet voisivat Arja Lyytikäisen mielestä painottua lapsen aterioissa yhden viikon aikana:

  • 2–3 kala-ateriaa
  • 3 ateriaa kanasta tai muusta vaaleasta lihasta
  • 3 kasvis- tai puuroateriaa
  • 2 punaista liha-ateriaa
  • 1 munakasateria
  • 1 makkara-ateria
  • 1 hernekeittoateria tai vastaava palkokasvipohjainen ateria

Lue myös: Lapsi ja kasvisruokavalio: ota huomioon nämä asiat 

Lähteet: Sanasol, THL, Lihatiedotus, Terve.fiJuttua varten on haastateltu Valtion ravitsemuslautakunnan pääsihteeriä Arja Lyytikäistä.

Kommentit (5)

Miks lapsille suositellaan rasvatonta maitoa? Se kuin ei maitoa ole ollenkaan, siihenhän lisätään maitojauhetta yms. että edes näyttää valkoiselta. Eihän vasikoillekaan kurri kelvannut, niin miksi sitä pitäisi lasten juoda. Tavallinen maito tai edes prosenttinen maito vähintään. Kun syödään muuten terveellisesti, lapsille pitäis tarjota tavallista maitoa. Lapset kumminkin tarvii rasvaa

Painoa ja terveyttä hallitaan syömällä oikein, ei olemalla syömättä.

Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne…) ei raavaskaan mies tarvitse kahta annosta enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 2-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne…).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 – 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Ihmiset pudottavat painoa ja voivat paremmin – mutta virallisten asiantuntijoiden mukaan se on väärin, kun lautaselta puuttuu vilja ja lasista maito.

Ravitsemustieteen dosenttien sekä professorien ja muiden virallista linjaa edustavien asiantuntijoiden (VIRALLISET RAVITSEMUSTERAPEUTIT) mielestä suomalaisten tulisi syödä suolatonta, rasvatonta ja runsaasti täysjyväviljaa sisältävää ruokaa runsaalla prosessoiduilla kasvirasvoilla (margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne…) höystettynä ja rasvatonta maitoa päälle. Nämä ovat henkilöitä, jotka sanovat, mitä heidän on käsketty sanoa. Nämä virallista linjaa edustavat ”asiantuntijat” kertovat virheellistä tietoa mm. rasvoista, lihasta, maidosta ja viljoista.

Joko ravitsemustieteen koulutuksessa on vikaa tai sitten alalle hakeutuu Suomen pohjamuta, ne jotka eivät minnekään muualle pääse opiskelemaan, he menevät lukemaan ravitsemustiedettä.

Mediaa seuraamalla ja näitä ”asiantuntijoita” kuuntelemalla saa sen käsityksen, että keskivertosuomalaisen suurimmat ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat eläinrasvat, liian vähäinen viljan ja margariinin syönti ja liiallinen punaisen lihan syönti. Toki tätä on aivopesty suomalaisen kalloon jo vuosikymmenien ajan ja edelleen aivopestään.

Kaikilla virallisilla ravitsemusterapeuteilla on niskassa VRN, valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka määrittää ravitsemuspoliittisen linjan. Siitä ei noin vain lipsuta, jos mieli pysyä työllistyneenä.

Samaa mieltä! Miksi rasvatonta maitoa? Sehän on ”väejättyä” vettä.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X