Synnytys 10.05.2017 Päivitetty 18.10.2022

Sektioarpi herättää tunteita – ruma esteettinen haitta vai huomaamaton pikkujälki?

Synnytys jättää usein jälkensä äitiin, oli kyseessä sitten keisarileikkaus tai alatiesynnytys. Sektioarven ulkonäkö mietityttää monia, mutta oikea terveydellinen riski voi liittyä huonosti parantuneeseen kohtuarpeen.

Teksti
Maria Mäkelä
Kuvat
iStock

Sektioarpi mietityttää monia raskaanaolevia ja synnyttäneitä naisia.

Keisarileikkaukset eivät ole Suomessa yleistyneet samaa tahtia kuin ulkomailla, minkä arvellaan johtuvan siitä, että sektion saa meillä vain lääketieteellisistä syistä.

Suomessa sektiosynnytysten osuus on noin 16 prosenttia. Se on vähän verrattuna esimerkiksi Turkkiin, jossa yli puolet naisista synnyttää keisarileikkauksella.

Keisarileikkaus tehdään vain lääkärin päätöksellä

Toisaalta yhä useampi suomalaisnainen keisarileikataan synnytyspelkodiagnoosin vuoksi. THL:n mukaan synnytyspelkoisiksi diagnosoitujen määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Synnytyspelko: Näistä asioista on apua, kun synnytys pelottaa

”Sektiosta jää ikuinen ruma arpi ”

Netin keskustelupalstoilla osa haikailee keisarileikkauksen perään alatiesynnytyksen aiheuttamien mahdollisten vaurioiden vuoksi, osa taas ihmettelee, miksi joku valitsisi riskialttiimman sektion, jos vaihtoehto on olemassa.

Kaksplussan keskustelupalstalla yhden lapsen alakautta synnyttänyt äiti kauhisteli sektiosta jäävää arpea:

”Joka puolella kuulee, kuinka jotkut vaatimalla vaativat sektiota, vaikka siitä jää ikuinen ruma arpi. Miksi? En ymmärrä. Vai vaaleneeko sektioarpi joskus? Herättelen keskustelua vähäksymättä kenenkään valintoja. Lähinnä ihmettelen syvästi. Toki eri asia, jos sektio on välttämätön.”

Vastaukset vaihtelivat ymmärryksestä kritisointiin:

”Itse en haluaisi sektiota ilman painavaa syytä, sektioarpi ei niinkään huolestuta, mutta leikkaus on aina leikkaus ja siinä riskinsä ja lapselle jotain hyötyjäkin alatiesynnytyksestä. Mutta jos synnytys pitkittyy tai vauvalla jotain hätää, niin äkkiä vaan leikkauspöydälle mun puolesta.”

”Joskus alateitse ei vain onnistu syystä tai toisesta, itse meinaan vaatia sektion… Ei se jälki itseä haittaa, saahan sen vaatteilla piiloon.”

”Mulle on tehty kaksi pelkosektiota, eli väen vängällä ne halusin. Sektioarpi on karvarajan alapuolella, tosi vaaleita ja pieniä. Ei näy vaikka käyttäisi pikkubikineitä. Mua ei haittaa ne yhtään, eikä niitä oikeastaan edes näe tai muista. Sektioista on 6 ja 3 vuotta.”

”Mitä väliä arvella!”

Aihe puhutti myös Kaksplussan Facebook-sivuilla:

”Surullisen pinnallinen ajattelumaailma. Jäähän synnytyksestäkin usein arpia/jälkiä alapäähän, ihan sama asia. Ja mitäpä arvista, se on merkki jostain kauniista, oman lapsen syntymästä!”

”Apua onko ihmiset oikeasti noin pinnallisia! Mitä väliä jollain arvella? Ennemmin lähtisin sektiota ruinaamaan alkaessa miettimään mahdollisia hermovaurioita, joita noin isosta leikkauksesta voi tulla plus miljoonat muut komplikaatiot. Jos siis sen haluamalla haluaa. Itse en vapaaehtosesti puukon alle enää menisi. Järkyttävä kokemus. Sektioarpi on vaan muisto koetusta ja itelle yks voitonmerkki.”

Heta Hyttinen vetosi lakiin saadakseen sektion

Sektioarpi voi olla pystyssä tai poikittain

Tavallisimmin sekä suunnitellussa että kiireellisessä keisarileikkauksessa suositaan niin kutsuttua Pfannenstiel-viiltoa, jossa leikkausviilto tehdään alavatsalle poikittain.

Hätäsektiossa leikkausviilto tehdään pystyyn, jotta vauva saadaan mahdollisimman nopeasti ulos. Pystyviiltoon voidaan päätyä myös silloin, kun odottajalle on jo tehty useampi keisarileikkaus alavatsan poikkiviillon kautta. Pystyyn tehty sektioarpi on yleensä poikittain tehtyä näkyvämpi.

Lue myös: Keisarileikkaus eli sektio voi pelastaa äidin ja vauvan hengen

Lue myös

Kommentit (1)

Siinä kun päädytään sektioon vauvan pelastamiseksi ja saamiseksi syntymään, ei päällimmäisenä kyllä ollut arpi. Ei kyselty sopiiko leikata. Ei arpeni rumakaan ole, se on voiton merkki meille selvinneille.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X