Tiedätkö, minkä kokoinen kohtu on normaalitilassa? Raskausaikana sen paino voi jopa kymmenkertaistua
Kohtu on sukupuolielin, jonka toiminta voi olla monille hämärän peitossa, koska sitä ei näe tai yleensä tunnekaan. Minkä kokoinen kohtu on normaalisti ilman raskautta, missä se tarkalleen sijaitsee ja miten se vaikuttaa elämään?
Kaikilla naaraspuolisilla nisäkkäillä on kohtu. Ihmisellä naisen sisäisiin sukupuolielimiin kuuluu kohdun lisäksi munanjohtimet, munasarjat ja emätin, mitkä kehittyvät kaikki jo sikiöaikana.
Kohtu on lantio-ontelossa sijaitseva lihasontelo, jossa jälkikasvun on mahdollista kasvaa, kunnes on kehittynyt tarpeeksi pärjätäkseen elinkelpoisena yksilönä kohdun ulkopuolella.
Kohtu muodostuu paksummasta yläosasta, kohdunrungosta, sekä kapeammasta alaosasta, kohdunkaulasta. Kohdun seinämässä on puolestaan kolme kerrosta, joista uloin on päällyskalvo (perimetrium), keskimmäinen kohtulihas (myometrium) ja sisin kohdun limakalvo (endometrium).
Minkä kokoinen kohtu on?
Kohdun muotoa ja kokoa kuvaillaan usein päärynän kautta. Synnyttämättömän ihmisen kohtu on noin seitsemän senttimetriä pitkä, viisi senttimetriä leveä ja seinämältään kaksi senttimetriä paksu.
Synnyttäneillä koko on suurempi, minkä lisäksi myös sen muoto vaihtelee enemmän kuin ei-synnyttäneillä.
Kohtu painaa normaalisti noin sata grammaa. Raskauden lopulla kohdun paino on saattanut kuitenkin jopa kymmenkertaistua. Myös kohdun koko kasvaa raskauden aikana huomattavasti, joskin alkuraskaudessa se kasvaa sikiötä nopeammin, kun taas loppuraskaudessa sikiön kasvu on kohdun kasvua nopeampaa.
Kohdunnapukan voi tuntea sormin
Kohtu sijaitsee alavatsan ja häpykarvoituksen yläreunan kohdalla, virtsarakon ja peräsuolen välissä. Lantio-ontelon seinämään ja häntäluuhun kohdun kiinnittää nivelsiteet (ligamentit), jotka tukevat kohtua ja joiden kautta sinne kulkee verisuonia ja hermoja.
Kohdunkaula työntyy emättimen alueelle kohdunnapukkana. Se on teoriassa mahdollista tuntea sormin ja voi tuntua tutulta varsinkin, jos on käynyt papa-kokeessa, missä yksi näyte otetaan kohdunnapukan pinnasta. Kohdunnapukka on sileä ja tuntuu pieneltä painaumalta tai kohoumalta.
Lue myös: Tämä kehonosa on valtaosalle naisistakin vieras – mikä ihmeen kohdunnapukka?
Kohdun sijainti ja muoto on kuitenkin yksilöllistä. Useimmilla kohtu on kallellaan eteenpäin emätintä kohti, mutta joka viidennellä se on kallellaan taaksepäin. Kallistuma voi joillain naisilla aiheuttaa kipua kuukautisten tai yhdynnän aikana. Taaksepäin kallistunut kohtu voi vaikuttaa raskausaikana myös esimerkiksi raskausvatsan kokoon.
Vahva ja tehokas
Kohtu valmistautuu kuukausittain raskauteen kasvattamalla limakalvoa. Jos raskaus alkaa, alkio kehittyy sikiöksi kohdussa.
Kohdun yläosasta lähtee molemmin puolin munanjohtimet. Kohdun kaksikerroksisesta limakalvosta ulompi irtoaa ja poistuu kehosta kuukautisten aikana. Sisempi puolestaan toimittaa osan kuukautisverestä ja kasvattaa jälleen uuden pintakerroksen.
Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella estrogeeni-hormoni lisää kohdun lihassoluja, ja ne myös pitenevät raskauden aikana. Kohtulihas supistelee voimakkaasti synnytyksen aikana auttaen sikiötä syntymään. Synnytyksen jälkeen kohtu supistelee tehokkaasti takaisin normaaliin kokoonsa, milloin synnyttäjä voi tuntea kivuliaitakin jälkisupistuksia ja kokea verenvuotoa kohdun tyhjentyessä.
Kohdunlaskeuma voi vaivata varsinkin alateitse synnyttäneitä
Joka kymmenes nainen kärsii kohdunlaskeumasta jossakin vaiheessa elämäänsä. Nuorilla ja synnyttämättömillä kohdunlaskeumat ovat harvinaisia, mutta ikääntymisen myötä kohdunlaskeuma voi koskettaa jopa joka viidettä naista.
Kohdunlaskeuma syntyy, kun lantionpohjan rakenne heikkenee ja tämä synnytinelimiä kannattava tuki pettää. Vaiva ei aiheuta välttämättä lainkaan haittaa tai kipua. Alatiesynnytys on yksi kohdunlaskeuman riskitekijöistä.
Tyypillisimmin kohdunlaskeuma ilmenee noin 20–30 vuoden jälkeen ensimmäisestä synnytyksestä.
Lue myös: Kohdunlaskeuma on yleinen ongelma, joka ei vaivaa välttämättä lainkaan
Kohtu voidaan poistaa tarvittaessa
Kohdunpoisto (hysterektomia) on tavallisin gynekologinen leikkaus. Kohtu voidaan joutua poistamaan, jos esimerkiksi kärsii kohdun takia vuotohäiriöistä tai kovista kivuista, joihin ei auta lääkehoito. Myös kohdunlaskeuma ja kohdun kasvaimet voivat vaatia kohdun poistamista.
Kohdunpoisto tehdään tavallisesti joko vatsaontelon tähystyksessä tai emättimen kautta. Aiemmin on käytetty eniten avoleikkausta, mutta sitä menetelmää tarvitaan nykyään enää harvoin.
Yleinen harhaluulo on, että kohdunpoisto käynnistää vaihdevuodet. Ne eivät kuitenkaan ole ajankohtaiset niin kauan, kun munasarjat tuottavat vielä estrogeeniä.
Kohdunpoisto ei vaikuta seksuaalisuuteen eikä hormonitoimintaan.
Lähteet: Terveyskylä, Väestöliitto, Terveystalo
Jaa oma kokemuksesi