Vanhemmuus Matkailu
27/11/2016

Perhe testasi: onko Etelä-Afrikka hyvä lomakohde?

Etelä-Afrikka on nyt trendikäs matkakohde, mutta sopiiko se lapsiperheelle? Miia Halme-Tuomisaari vietti perheineen kolme viikkoa Johannesburgissa. Lapset ihastuivat hedelmiin, eläimiin ja värikkääseen elämänmenoon.

Jämäkkä potku herättää minut. Nelivuotias kuopuksemme kiemurtelee unissaan. Lentokoneessa on pimeää ja rauhallista. Paljonko kello on?

Kuun valossa koneen ikkunoista näkyy maata. Afrikka. Sinne perheemme suuntaa: Etelä-Afrikan suurimpaan kaupunkiin Johannesburgiin, jonka Rough Guides valitsi vuoden 2015 kaupunkikohteeksi.

Juniori rauhoittuu, ja yritän saada unen päästä kiinni. Minua jännittää: mikä meitä odottaa? Matkaamme kaupunkiin kolmeksi viikoksi tutkimusvierailuni vuoksi – minä, mieheni sekä poikamme Noel, 4, ja Julius, 7. Kukaan meistä ei ole käynyt Afrikassa aiemmin.

Parin tunnin päästä laskeudumme. Kuopus saa väsymysraivarin. Löydämme paikallisoppaamme avulla matkatavaramme sekä vuokra-automme.

Terminaalin ulkopuolella kasvillisuus on rehevää. Sää on yllättävän viileä. Suomessa on kevät, mutta Etelä-Afrikassa alkusyksy. Kaikki näyttää – tavalliselta.

Majapaikkamme on yksityiskodin pihalla sijaitseva vierasmaja, joka toimii bed & breakfastina. Varasimme majoituksen netistä hyvän palautteen innoittamana. Matkalla kentältä perille näemme niin siistejä omakotialueita, ränsistynyttä esikaupunkia kuin hökkelikyliäkin.

Lue myös: Top 6 talvimatkakohdetta perheille

Bed & breakfast -paikka Johannesburgissa

Bed & breakfast -paikan tyyli saa tuntemaan, että olemme englantilaisessa pikkukylässä. Emäntämme brittiaksentti voimistaa tunnetta. Linnut sentään laulavat eksoottisesti.

Kaikkia haukotuttaa. Lapset tutustuvat reissukotiimme ja syventyvät pian leikkeihinsä. Pihan uima-allas välkkyy auringossa.

Tuorepuristettuja mehuja ja vartijoita

Seuraavana aamuna tutustumme lähiympäristöön. Emäntämme suosituksesta aloitamme Parkview-alueen ostoskadusta. Hän painottaa, että auton ovet tulee aina lukita ennen matkaan lähtöä.

Olemme kuulleet paljon turvallisuusriskeistä. Pohdimme, ovatko varoitukset todellisia vai liioitellaanko niitä. Siltä tuntuu rauhallisella kotikadullamme.

Ihmiset hölkkäävät ja ulkoiluttavat koiriaan – valkoihoiset siis. Mustaihoiset tekevät katutöitä, siivoavat tai seisovat kadunkulmien vartiokopeissa. Rotuerottelu on virallisesti historiaa, arkipäivässä se elää yhä.

Tiestikö tämän: Nämä mukaan aina, kun matkaa lasten kanssa

Johannesburg

Liikkuminen luo haasteen: julkista liikennettä ei ole, joten kaikkialle on mentävä autolla. Itse en rattiin uskaltaudu. Liikenne on tempoltaan liian ripeää ja vasemmanpuoleinen kulkusuunta tuntuu oudolta.

Onneksi mieheni pitää ajamisesta, joten hän vie minut poikiemme kanssa yliopistolle. Matkan lopussa pohdin, että Uber-kuskien käyttäminen olisi järkevää. Palvelu toimii kaupungissa hyvin.

Liikennevaloissa autoamme lähestyvät kaupustelijat. Poikamme ihmettelevät heitä koko matkan. Käymme monta keskustelua yhteiskunnan epätasa-arvosta ja köyhyydestä.

Ostoskadulla herkuttelemme tuorepuristetuilla mehuilla ja ihastelemme hedelmäkaupan uskomatonta valikoimaa. Hedelmäostokset muodostuvat yhdeksi matkamme kohokohdista.

Paikallinen ruoka on koko perheen mielestä muutenkin herkullista. Nautiskelemme grilliruoasta, aidoista italialaispitsoista, eksoottisista afrikkalaismauista – ja nelivuotiaamme englantilaisesta aamiaisesta, jota saa liki kaikkialta pitkin päivää.

Alligaattorit, seeprat ja norsut

Tulevina päivinä selvittelen vierailevan tutkijan muodollisuuksia Witsin yliopistolla. Mies tekee aamut etätöitä ja viettää päivät lasten kanssa. Majapaikkamme lisäksi he hengailevat valvotuissa puistoissa ja kauppakeskuksissa. Lelukauppojen legovalikoimista puhutaan pitkään matkamme jälkeen.

Ekaluokkalaisemme on matkan ajan kotikoulussa, mikä vaatii vanhemmilta kurinalaisuutta. Matkapäiväkirjaa on kaikista hauska pitää. Pojat piirtävät ja kirjaavat mustakantisiin vihkoihin tarkasti nähtävyydet sekä paikalliset eläimet.

Vähitellen kaupunki tulee tutuksi. Arkireittimme muodostuu kymmenen minuutin ajomatkasta yliopiston kampukselle.

Viikonloppuisin tutustumme kaupunkiin perinteisinä turisteina. Hyppäämme päärautatieasemalta Hop on–Hop off -kiertoajelulle. Kierros kattaa keskusta-alueet sekä aiemmin värillisten kaupungin Soweton. Näemme kultakaivosalueita, ylellisen kasinohotelli Gold Reef Cityn sekä sen vieressä olevan Apartheid-museon.

Pidämme erityisesti Johannesburgin eläintarhasta, joka sijaitsee muutaman minuutin päästä majapaikastamme. Katselemme alligaattoreita, seeproja, norsuja ja leijonia pohtien, että ne ovat täällä paikalliseläimiä.

Lue lisäksi: Vältä nämä riskit, kun matkustat raskaana

Sarvikuonoja eläintarhassa

Tarkkailemme myös ihmisiä. Lasten elämänilo on käsinkosketeltavaa – samoin kuin heidän taituruutensa kiipeilytelineissä. Nelivuotias pohtii, miksi ihmiset puhuvat niin kovaa. Poikamme ovat ensin jäädä vilskeen jalkoihin. Lopulta muistoksi jäävät hauskat hippaleikit puistokavereiden kanssa.

Saamme uusilta paikallistuttaviltamme lisää suosituksia lapsiperheiden kohteista. Suuntaamme viikonloppuna hippihenkiseen Bryanston Organic Marketiin, jossa nautiskelemme mannermaisesta brunssista live-musiikin säestyksellä. Pojat ihastuvat myynnissä oleviin hiottuihin puolijalokiviin, joita ostamme kassillisen tuliaisiksi.

Tutustumme Melvillen trendikkääseen kaupunginosaan sekä uuteen 27 Boxes -ostoskeskukseen. Ihastelemme edullista luonnonkosmetiikkaa, vaatteita ja koriste-esineitä. Lasten mielestä parasta on käsintehty jäätelö.

Kolme viikkoa hujahtaa äkkiä

Kuin varkain matkamme hiipii kohti loppua. Kaikki sujuu ilman epätoivottuja kommervenkkejä – lukuun ottamatta omaa vatsatautiani, joka varjostaa viimeistä viikkoamme. Muut pysyvät onneksi terveinä.

Viimeisenä viikonloppuna suuntaamme Lion Parkiin. Ajamme safariautolla leijona-aitauksessa ja syötämme kirahveja. Tunnelma on kuin savannilla – lukuun ottamatta horisontissa siintävää Joburgin esikaupunkia. Päätämme, että seuraavalla matkalla lähdemme kunnon safarille Krugerin luonnonpuistoon!

Kiipeämme myös Afrikan huipulle, kirjaimellisesti: nousemme Carlton-hotellin ’Top of Africa’ -näköalatasanteelle. Entinen huippuhotelli on nuhjaantunut. Maisema on yhä loistokas

Top of Africa

Viimeisenä iltana nautiskelemme illallisesta Zoo Parkin ravintolassa. Ihastumme siihen kaikki: ravintola on turisteille tehty, mutta sisustus ja menu henkivät paikallistunnelmaa.

Lapsiin lähtemättömän vaikutuksen tekevät tarjoilijoiden taitavat musiikkiesitykset sekä kasvomaalaukset.

Pakkaamme haikeina. Olemme nähneet Joburgissa paljon, myös elämän varjopuolia. Kaupungissa on kiistattomasti jotain taianomaista. Elämäniloa, jännittävyyttä. Poikamme toistelevat, että haluavat tänne uudestaan.

Olisi ihana matkustaa tänne keväällä – keskellä pimeintä Suomen syksyä. Tuorepuristettuja mehujakin jäi vielä niin paljon maistelematta!

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.