Vältä ongelmat, kun lasten isovanhemmat kuolevat – Nämä 3 asiaa on hyvä tietää perinnöstä

1. Perukirja on tehtävä, vaikka vanhemmilta jäisi vain velkaa

Jos vanhemmilta jää velkoja, niistä vapautuu siten, ettei ota perintöä ollenkaan vastaan ja pitää perunkirjoituksen ajallaan. Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän osakkaat, listataan vainajan omaisuus ja velat sekä toimitetaan tiedot verottajalle.

– Jos varoja on hyvin vähän eikä niistä riitä jaettavaa velkojille kohtuullisten hautajais- ja perunkirjoituskulujen maksamisen jälkeen, perukirja kannattaa toimittaa tiedoksi velkojille, ohjeistaa perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja, varatuomari Ilona Piironen asianajotoimisto Markku Hiekkalasta.

Velkoja voi tällöin kirjata velat luottotappioiksi.

Jos velkaisessa kuolinpesässä on myös velkojille jaettavia varoja, kuolinpesään kannattaa hakea heti perunkirjoituksen jälkeen pesänselvittäjä, joka sopii jäljellä olevien varojen jakamisesta eri velkojien kesken. Kuolinpesä voidaan hakea myös konkurssiin.

Jos varat ylittävät velat ja perintö otetaan vastaan, velat on maksettava ennen perinnönjakoa. Jos velka ilmenee vasta perinnönjaon jälkeen, on pidettävä uusi täydennysperunkirjoitus. Perilliset voivat vastata uudesta velasta perintöosuuksiensa määrään saakka.

Keskustele: Perinnöstä ja sen mukana tulevista veloista kieltäytyminen

2. Perintöveron määrä voi yllättää

Perintöasioissa voi tulla muitakin yllätyksiä, joista yksi voi olla perintöveron määrä. Esimerkiksi 100 000 euron perinnöstä joutuu maksamaan 9500 euroa, jos perijä on vainajan täysi-ikäinen lapsi tai lapsenlapsi. Veron joutuu maksamaan, vaikka kuolinpesää ei jaettaisi.

Jos perijä on vieraampi eli ei kuulu verottajan määrittelemään 1-veroluokkaan, 100 000 euron perinnöstä joutuu maksamaan veroa peräti 22 500 euroa.

Alle 20 000 euron perinnöstä ei mene saajalta veroa. Aviopuoliso saa periä ilman veroa 60 000 euroa ja alaikäinen rintaperillinen 40 000 euroa. Perintöveron määrää voi arvioida Veronmaksajat.fi-sivuston perintöverolaskurilla.

Keskustele: Maksetaanko perintövero ennen perinnön saamista?

3. Avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia

Ilona Piirosen mielestä jokaisen tavallisen ihmisenkin kannattaisi tehdä jo hyvissä ajoin testamentti. Avoliitot ovat yleisiä, eikä avopuoliso saa mitään puolison kuoltua, jos hänelle ei testamentilla määrätä osuutta omaisuudesta.

Testamenttiin voi määritellä myös perinnön saajan avio-oikeuden poissulkevan määräyksen. Näin voi toimia siksi, että peritystä omaisuudesta tulee usein riitoja avioerotilanteissa.

Jos omaisuutta ei ole tai omaisuus saa mennä perintökaaren mukaisessa perimisjärjestyksessä, testamenttia ei tarvita. Perintökaari on laki, joka määrää sukulaisten oikeudesta perintöön. Perintökaaressa ensisijaisia perillisiä ovat vainajan lapset tai jonkun lapsista kuoltua hänen lapsensa.

Jos lapsia ei ole, aviopuoliso perii ensi vaiheessa kaiken. Jos ei ole lapsia eikä aviopuolisoa, vanhemmat perivät omaisuuden. Jos toinen vanhemmista on kuollut, kuolleen vanhemman osuuden perivät vainajan sisarukset tai heidän lapsensa. Isovanhemmat ja perittävän tädit ja sedät voivat vielä periä, mutta serkut eivät kuulu perijöihin.

Lue myös:
Menossa naimisiin? Opiskele nämä lakiasiat ennen häitäsi
Miksi mennä naimisiin? Näin avoliiton vastuut eroavat avioliitosta
Keskustele: Kuinka monella avoparilla on testamentti?