Imetys ja minä – 8 koskettavaa kuvaa ja tarinaa
Imettäminen on niin paljon enemmän kuin lapsen ruokintaa. Kahdeksan äitiä kertoo tarinansa.
”On hienoa, että oma lapsi kasvaa äidinmaidolla”
”Imetys on alkanut hyvin. On ihanaa, että oma lapsi on kasvanut pari kiloa pelkällä äidinmaidolla, ja onhan se myös käytännöllistä, kun syömälämmin ruoka on aina mukana. En kuitenkaan stressaa imetyksen jatkumisesta. Ajatus lopettamisesta tuntuu haikealta, mutta toisaalta odotan myös sitä, että joku muukin voi ruokkia Inkerin.
Parhaita ovat illat, kun vauva nukahtaa onnellisena rinnalle. Mieleenpainuvin hetki on ehdottomasti ollut se, kun kesken imetyksen sain Inkeriltä ensimmäisen hymyn.
Haastavaa imetyksestä tekevät välillä isommat lapset. Juuri, kun istun sohvalle imettämään, kuuluu: ’Äitiiiii, pyyhkimään!’”
Heli Alanurmi, 30, ja Inkeri Alanurmi, 5 kk
”Imetyshetki on vauvan ja minun oma kupla”
”Imetys on alkanut toisen lapsen kanssa huomattavasti helpommin kuin ensimmäisen. Jare on ollut valtavan tyytyväinen ja helppo imetettävä. Esimerkiksi yhtäkään rintaraivaria ei ole tällä imetystaipaleella tullut vastaan.
Imetys merkitsee minulle rakkautta, läheisyyttä ja yhteisiä sylihetkiä. Imetyshetki on minun ja Jaren oma kupla, jonne muut eivät mahdu. Parasta on se, miten Jare katsoo minua. Olen onnellinen, että tällä kertaa imetys onnistui.
Vaikeinta imetyksessä ovat olleet yöheräämiset. Toivoisin pystyväni imettämään Jarea ainakin yksivuotiaaksi, mutta nähtäväksi jää, maltanko lopettaa vielä silloinkaan.”
Suvi Helin-Vuohelainen, 26, ja Jare Vuohelainen, 9 kk
”Minä-kuvani on naisellisempi”
”En ollut odotusaikana juuri ottanut selvää imetykseen liittyvistä asioista, koska ne tuntuivat niin hirvittävän kaukaisilta. Toivo joutui suoraan synnytyssalista teho-osastolle, ja pääsin imettämään häntä vasta neljän päivän iässä. Ajatukseni muuttuivat kertaheitolla, kun poikani nappasi rintaani kiinni kasvoillaan hänelle tyypillinen tuima ilme.
Mieleenpainuvimpia imetyshetkiä olivat ensimmäisten kotiviikkojen imetyskerrat. Rakensin sänkyymme pesän ja makasin siellä vauvan kanssa, iho ihoa vasten.
Yllättävintä imetyksessä on ollut se, miten monenlaisia tunteita se on herättänyt ja miten se on muuttanut minä-kuvaani. Tunnen olevani naisellisempi kuin koskaan ennen.”
Anna-Kaisa Ojanen, 27, ja Toivo Ojanen, 1 v 7 kk
”Tyttö saa itse vieroittaa itsensä”
”Haluan imettää, koska tunnen, että se luo minulle ainutlaatuisen suhteen omaan lapseeni. Imettäminen on niin paljon muutakin kuin vain lapsen ruokkimista: se esimerkiksi tarjoaa lapselle lääkkeen jännitykseen, kipuun ja pahaan mieleen.
Kahden aiemman lapseni kanssa imetys loppui jo muutaman viikon iässä, joten tuntuu suurelta saavutukselta, että Peppiä imetän edelleen. Imetän tyttöä lapsentahtisesti, ja hän saa itse vieroittaa itsensä.
Imetys merkitsee minulle paljon, koska näen miten tärkeää se on myös Pepille. Koen olevani mielettömän onnekas, kun minulla on tämä lapsi, jolle pystyn tarjoamaan näin hienon asian.”
Jenna Hanhivuoma, 29, ja Peppi Marjamäki, 1 v 10 kk
”Tuntui hienolta, kun imetys onnistui ulkona”
”Imetyksessä on yllättänyt sen haastavuus. Etukäteen ajattelin, että sitten vaan imetetään, kun vauvalla on nälkä. Tomas ei kuitenkaan suostunut syömään kuin omassa sängyssä, mieluiten pimeässä peiton alla.
Mieleenpainuvin hetki on varmaan se, kun olin kaksin Tomaksen kanssa vaunuttelemassa. Hänelle tuli nälkä ja kokeeksi tarjosin rintaa, vaikka ajattelin, että eihän hän sitä kelpuuta näin poikkeavissa olosuhteissa. Mutta siellä me istuimme Tohlopinrannassa koleana lokakuisena iltapäivänä, ja Tomas söi kuin ei olisi koskaan ruokaa saanut.
Nyt juuri imettäminen on hieman hankalaa, koska poika haluaisi hääriä puolelta toiselle.”
Lotta Polviander, 31, ja Tomas Mäkeläinen, 1 v 7 kk
”Uskon imetyksen parantavaan voimaan”
”Kun Noa oli vain muutaman päivän ikäinen, hänen sydämestään löydettiin viisi reikää. Synnytyssairaalassa lääkäri sanoi, että parasta mitä voisin lapseni eteen tehdä, olisi antaa hänelle paras mahdollinen ravinto – äidinmaito.
Viime kontrollissa sydämen rei’istä oli jäljellä enää kaksi, ja lääkäri on vakuuttunut imetyksen tehosta vaurioiden korjaajana. On kuulemma paljon mahdollista, että yksivuotislahjaksi Noa saa terveen sydämen. Mieheni on ollut kaikessa valtavan suurena tukena ja apuna.
Imetys merkitsee minulle todella paljon. Palkitsevinta on, kun saan katsella rinnalle nukahtavaa lastani. Sitä tunnetta ei voi kukaan muu Noan kanssa koskaan kokea.”
Tuija Virta, 34, ja Noa Virta, 8 kk
”En enää arastele julki-imetystä”
”Palkitsevinta imetyksessä on ollut sen tuoma erityinen side omaan lapseen. Mieleenpainuvin imetyshetkemme oli Leon ollessa kaksikuinen. Olimme koko perhe kävelyllä, kun vauvalle iski nälkä. Mukana ei ollut edes rintakumia, enkä ollut koskaan imettänyt julkisesti. Siinä kuitenkin istuin leikkipuiston keinussa, Leo rinnallani. Päätin silloin, etten enää koskaan arastele tai häpeile imettää julkisesti.
Imetys merkitsee minulle paljon enemmän kuin vain lapsen ruokintaa. Se tuo läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta meille kummallekin. Imetys on maailman luonnollisin asia, se on aina tapahtunut ja tulee aina tapahtumaan samalla tavalla.”
Ira Lainkari, 25, ja Leo Lainkari, 7 kk
”Hankalan alun jälkeen imetys alkoi sujua”
”Imetyksen alku herätti monenkirjavia tunteita. Vauva ei saanut kunnollista imuotetta, ja vasta rintakumin avulla saimme imetyksen sujumaan. Koin huonommuutta sen käytöstä. Tilannetta ei parantanut ollenkaan terveydenhoitajan kommentti: ’Tuosta sitten kannattaa kyllä pyrkiä eroon pian’.
Aluksi oli myös haastavaa tottua siihen, miten paljon vauva halusi olla rinnalla. Astrid söi pitkään tunnin välein, ja jouduin imettämään oikeasti joka paikassa. Nopeasti asia kuitenkin alkoi tuntua luonnolliselta.
Imetys merkitsee minulle läsnäoloa ja läheisyyttä. Se on täydellistä pysähtymistä, keskittymistä hetkeen.”
Merja Mäkiniemi, 26, ja Astrid Gers, 9 kk
Juttu julkaistiin Kaksplussassa 12/16.
Jaa oma kokemuksesi