Vauva Imetys ja ruoka
12/09/2016

Ongelmia imetyksen kanssa? 6 yleisintä imetyspulmaa ja ratkaisut

Imetys ei aina suju, vaikka äiti parhaansa yrittäisi. Kokosimme hyödylliset vinkit suihkutisseihin ja viiteen muuhun imettäjän yleiseen ongelmaan.

1. Saako vauva liian vähän ravintoa?

Minusta tuntuu, että parin kuukauden ikäinen vauvani syö kovin vähän. Mistä tiedän, että vauvani saa tarpeeksi ravintoa?

Huoli maidon riittävyydestä käy varmasti jokaisen äidin mielessä, ja äidin on usein vaikeaa arvioida, kuinka paljon maitoa vauva rinnasta saa. Onneksi äiti voi tarkkailla yksinkertaisia merkkejä, jotka kertovat siitä, että vauva saa sopivan määrän ravintoa.

Tärkein merkki on se, että vauvan paino nousee tasaisesti. Painoa tarkkaillaan neuvolassa tarkasti etenkin ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana.

Syömiskertojen määrääkin voi tarkkailla. Pieni vauva syö rintaa usein: vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa. Myös märät pissavaipat noin viidesti vuorokaudessa ja päivittäinen kakkaaminen alle 6 viikon iässä ovat merkkejä siitä, että maitoa on tullut riittävästi.

Omaa maidontuotantoaan voi edesauttaa imettämällä ahkerasti ja olemalla vauvan kanssa usein ihokontaktissa. Imetyksen aikana voi seurata, onko lapsen imuote hyvä ja kuuluuko nielemisääniä.

Jos äidinmaito ei riitä takaamaan vauvan kasvua, voidaan vauvalle neuvolan ohjeistuksesta tarjota lisäravintoa: alle nelikuiselle joko äidinmaitoa tai vastiketta ja yli neljän kuukauden ikäisille kiinteitä ruokia maitoruokinnan jatkuessa. Lisäravinto voi olla tarpeen myös silloin, jos lapsi on syntynyt ennenaikaisesti tai ollut syntyessään pienipainoinen.

Lue myös: Imetyksen ensiviikot: Näistä merkeistä tiedät, että imetys sujuu

2. Imettäminen sattuu!

Rinnanpääni ovat imetyksestä kipeät. Harkitsen jo pulloruokintaan siirtymistä. Miten voisin imettää niin, että se ei satu?

Imetyksen ei pitäisi sattua. On kuitenkin yleistä, että kun äiti alkaa imettää vastasyntynyttä, rinnat tuntuvat aluksi aroilta ja kipeiltäkin. Kun kyseessä on alkuarkuus, ikävän tunteen pitäisi helpottaa vauvan muutaman imaisun jälkeen.

Jos imetyskipu jatkuu, kannattaa varmistaa, että vauvan imuote on oikea. Asetu ensin rentoon ja mukavaan asentoon. Käytä hyväksesi tyynyjä. Vauva on hyvä ottaa tarpeeksi lähelle itseään, jotta hänen ei tarvitse kurotella.

Perussääntö hyvän imuotteen varmistamiseksi on ”vauvan maha äidin mahaa vasten, vauvan nenä äidin nänniä vasten”. Tällä tavoin vauvan pää kallistuu hieman taakse ja suu on tarpeeksi avoin. Jos nänni jää vauvan suun etuosaan, se hankaa vasten kovaa kitalakea ja kipeytyy. Imuote on oikea, kun rinta on tarpeeksi syvällä vauvan suussa pehmeässä suulaessa asti.

Eräs tapa, jossa vauva voi hakea sopivaa imuotetta, on imettää vauvaa puoli-istuvassa asennossa, jolloin vauva on asetettu äidin vatsan päälle mahalleen. Tämä asento auttaa vauvaa hamuamaan rintaa siten, että imuote on oikea.

Rintakumi on alun perin tarkoitettu äideille, joiden rinnanpäät ovat matalat. Se ei korjaa imetyskivun yleisintä syytä, huonoa imuotetta. Joskus rintakumi saa vauvan kaventamaan otetta entisestään, jolloin kipu voi pahentua. Siksi rintakumi on hyvä pitää väliaikaisena apuna.

Jos rintojen iho menee rikki, hoida haavaumia keittosuolaliuokseen kastetuilla taitoksilla, tarkoitukseen sopivilla voiteilla ja tarvittaessa kipulääkkeellä.

Lue myös: 9 hyödyllistä apuvälinettä imettämiseen

Katso video: Oikea imetysasento ja imuote

3. Apua, vauva lakkoilee rinnalla

Vauvani syö yleensä hyvin ja tyytyväisenä, mutta viime aikoina hän on alkanut kiemurrella ja itkeä, kun yritän imettää. Miten saisin rintalakkoilun loppumaan ja lapsen syömään taas rauhallisesti?

Muutamasta lakkoilukerrasta silloin tällöin ei ole haittaa lapselle, kunhan imetysväli ei veny niin pitkäksi, että pissaaminen vähenee selvästi. On myös hyvä muistaa, että lapsi ei vielä kykene itse päättämään, ettei enää halua syödä rintamaitoa. Kyse on siis muista syistä.

Kun vauva kasvaa, hän syö tehokkaammin. Siksi hän ei tarvitse äidinmaitoa yhtä tiheään tahtiin kuin vastasyntyneenä. Voi olla, että vauvasi on jo omaksunut uuden rytmin, mutta sinä et ole vielä päässyt kärryille. Hän siis turhautuu, koska ei ole vielä nälkäinen.

Nälästä itkulla ilmoittava vauva taas voi olla jo liian hermostunut pystyäkseen keskittymään syömiseen. Siksi on hyvä antaa ruokaa heti, kun vauva ilmaisee nälän merkkejä. Maiskuttelu, huulten lipominen ja kielen vilauttaminen kertovat siitä, että on ruoka-aika.

Lakkoilevaa tai helposti hermostuvaa vauvaa kannattaa myös kokeilla syöttää silloin, kun hän on nukahtamaisillaan, nukkuu tai on heräämäisillään. Unenpöpperössä ei ehkä riitä energiaa lakkoiluun.

Lue myös: Rintatulehdus: näin ehkäiset ja hoidat sen

4. Ongelmana suihkutissit

Rintani vuotavat ja toisinaan oikein suihkuavat maitoa, kun imetän. Miten ”suihkutissien” kanssa kannattaisi toimia?

Jos rintamaitoa erittyy vuolaasti, lapsi ei välttämättä pysty nielemään sitä tarpeeksi nopeasti ja joutuu hotkimaan. Vauvalle kertyy ilmaa vatsaan, ja siitä voi seurata hänelle vatsanpuruja.

Jos vauva on kasvanut normaalisti, voit kokeilla syöttää vauvaa useita kertoja samasta rinnasta. Aivan ensimmäiset suihkaukset voi antaa tulla harsoliinaan.

Säännölliset röyhtäytykset saattavat auttaa. Vauvaa voi syöttää asennoissa, joissa pää on selvästi ylempänä kuin vatsa: mahaan päätynyt ilma poistuu nenänielun kautta jo imetyksen aikana.

5. Vauvalla on tiheän imun kausi

Vauvani tahtoo olla rinnalla koko ajan. Hän alkaa herkästi parkua, jos teen välillä muuta. Kuinka kauan tiheän imun kausi jatkuu?

Tiheän imun kaudet ovat muutamasta päivästä pariin viikkoon kestäviä ajanjaksoja, jolloin vauva voi lähestulkoon asua rinnalla. Samaan aikaan vauva voi vaikuttaa tavallista tyytymättömämmältä ja nukkuakin huonommin.

Tyypillisesti kausia on muutaman viikon välein ensimmäisen puolen vuoden aikana, usein noin 3 viikon, 6 viikon, 3 kuukauden ja 6 kuukauden iässä. Kaudet kuuluvat asiaan, ja niiden tarkoituksena on varmistaa maidonerityksen pysyminen sopivalla tasolla jatkossakin.

Rankoista päivistä selviää imettämällä vauvan tahtiin ja luottamalla siihen, että vaihe menee ohi.

Lue myös: Imetyksen hyödyt: 7 syytä imettää

6. Miten vauvan voi vieroittaa rinnalta lempeästi?

On tullut aika lopettaa imetys. Oloni on haikea, koska lapseni selvästi vielä haluaa rintamaitoa. Miten vieroittaisin lapseni hellävaraisesti?

Imetyssuositusten mukaan imetystä on hyvä jatkaa ainakin yksivuotiaaksi asti. Imetyksen lopettamisen ajankohdasta ei ole suositusta. Imetyksestä ja vieroituksesta päättää äiti itse, eivät isovanhemmat, äitikaverit tai netin keskustelupalstan kommentoijat.

Lapsetkin ovat yksilöllisiä. Toisille imetyshetki on lähinnä ravinnon tankkaamista, jolloin vieroitus sujuu mutkattomasti. Toisille imetys on ennen kaikkea tärkeä hellittelyhetki, jolloin vieroittaminen voi tuntua vaikeammalta. Myös äiti voi tuntea haikeutta imetyksen päättyessä. Siksi vieroittaminen kannattaa tehdä omassa tahdissa vähitellen, yksi imetyshetki kerrallaan.

Kertarysäyksellä sitä ei kannata lopettaa, ellei esimerkiksi äidin tai vauvan terveys sitä vaadi. Äkkilopetuksesta voi seurata rintatulehdus.

Imetyskerran tilalle kannattaa miettiä muuta läheisyyttä korostavaa tekemistä: vauvan hellittelyä ja höpsöttelyä, taaperolle ulkoilua tai lukuhetkiä. Öisin maitoa kaipaavalle janoiselle lapselle voi tarjota vettä.

Hampaiden puhkeaminen, sairastaminen, eroahdistus ja muut pienet ja suuret mullistukset lapsen elämässä voivat viivästyttää tai keskeyttää vieroituksen. Siitä ei kannata soimata itseään. Kun tilanne tasaantuu, vieroitusta voi jatkaa.

Lue myös: Vaikuttaako imetyksen kesto lapseen? Psykologi vastaa

Onko imettäjällä ruokarajoituksia?

Raskausaikana äidit tottuvat ruokavalion rajoituksiin, mutta imetysaikana voi syödä yleisten ruokasuositusten mukaan.

Imetysaikana ei siis tarvitse vältellä ruoka-aineita esimerkiksi lapsen terveyden suojelemiseksi tai allergian ehkäisemiseksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Haukea ei kannata syödä sen korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Korvasieniä ei suositella syötäväksi, koska niihin voi jäädä luontaista myrkkyä oikeasta käsittelystä huolimatta.

Yrtti- ja merilevävalmisteita sekä pellavan- ja auringonkukan siemeniä kannattaa välttää luontaisten haitta-aine- tai raskasmetallijäämien vuoksi. Kofeiinipitoisia juomia voi käyttää kohtuudella.

Turhat ruokarajoitukset voivat lisätä lapsen ruoka-allergian riskiä, ja ne aiheuttavat myös äidille turhaa vaivaa, huolta ja stressiä.

Jos lapsi herkistyy äidin syömistä ruoista, imetystä kannattaa jatkaa ja samalla selvittää oireiden aiheuttaja. Ihottuma ja suolioireet voivat kertoa ruoka-aineallergiasta, ja tässä tilanteessa lapsi kannattaa viedä lääkärin vastaanotolle. Allergista vauvaa imettävä voi joutua rajoittamaan ruokavaliotaan.

Asiantuntijana koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen Imetyksen tuki -yhdistyksestä.
Lähteet: Syödään yhdessä -ruokasuositukset, THL:n Lastenneuvolaopas.

Juttu on julkaistu Kaksplussassa 8/2016.

Lue myös: 6 imetykseen liittyvää ”sääntöä”, jotka ahdistavat äitejä

Avainsanat

Kommentit

Hei

Kiitos varsin järkevästä artikkelista, ei mikään itsestäänselvyys imetyksen ollessa kyseessä.

Imetyskipuun olisi hyvä lisätä mahdollisesti kireä kieli- ja/tai huulijänne, (tämä myös kohtiin 1 ja 3) ja suihkutissit.
Monesti vauva kaventaa imuotettaan pärjätäkseen maitotulvan kanssa.

Suihkutissikohtaan olisi hyvä lisätä myös ohje leporinnan nännin painamisesta selkärankaa kohti herumisen aikana, se vähentää herumisen voimakkuutta.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.