Vastasyntynyt tuli taloon – Näin huolehdit vauvasta ensimmäiset viikot
Vastasyntynyt vauva mullistaa aina perheensä elämän: vauvan kotiintulo on ikimuistoinen ja pysäyttävä tapahtuma. Lue, miten vastasyntynyt kehittyy ja kuinka arki lähtee sujuvasti käyntiin sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
Vastasyntyneen hoito
Kun perheeseen on tullut vastasyntynyt vauva, tunteet ovat usein liikuttuneet: synnytys on takana, uusi perheenjäsen sylissä ja yhteinen arki edessä. Mitäs nyt? Mitä vastasyntyneistä pitäisi tietää?
Etenkin, jos vauva on perheen esikoinen, voi vastasyntyneen hoito tuntua epävarmalta. Pikkuvauvan hoito koostuu kuitenkin yksinkertaisista palikoista: uni, maito, läheisyys ja puhtaus – siinä kaikki, mitä onnellinen vauva tarvitsee. Myös äidin ja isän hyvinvointi ja jaksaminen edesauttavat vauvan kasvua.
Nämä asiat vastasyntyneen kanssa tulee hoitaa:
- Vaihda vaippa tarpeen vaatiessa ja tarkkaile, että vaippoja tulee vähintään 5-7 vuorokaudessa
- Nukuta vauva aina selällään, älä nukuta vatsalle
- Pidä vauvaa lähellä, ihokontakti tekee vastasyntyneelle hyvää
- Tarkista ja puhdista taipeet ja ihopoimut päivittäin
- Jos silmät rähmivät, puhdista ne kostutetulla vanulapulla
- Puhdista napatynkä huolella
- Imetä tai lypsä maitoa mahdollisimman usein ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen
Vauvaa kannattaa ruokkia mahdollisimman usein, kun hän on vastasyntynyt. Tämä takaa imetyksen mahdollisimman hyvän käynnistymisen. Vauva saattaakin viihtyi rinnalla lähes jatkuvasti, eikä tästä tarvitse olla huolissaan. Jos pulloruokit vauvaasi, kysy tarkemmat neuvot oikeisiin korvikemääriin neuvolasta.
Vaippoja vauvalta tulisi tulla vähintään 5-7 vuorokaudessa: silloin ravinnonsaanti on yleensä hyvällä malilla. Pese vauvan peppu vedellä aina kakan jälkeen ja muutoin muutaman kerran päivässä. Vaippa on hyvä vaihtaa silloin, kun se alkaa tuntua kostealta ja hauduttaa ihoa.
Pientä vauvaa ei välttämättä tarvitse kylvettää kuin kerran viikossa. Kylvyt ovat kuitenkin usein perheen tähtihetkiä, eikä mikään estä kylvettämästä useamminkin, kunhan vauvan iho ei kuivu liikaa.
Vastasyntyneen vauvan kynnet voivat olla jo pitkät ja terävät. Alle kaksiviikkoisen vauvan kynsiä ei kuitenkaan saisi vielä leikata, sillä pienokaisen kynsivallit tulehtuvat herkästi. Jos vauva raapii itseään, voit käyttää hänellä tumppuja.
Muista, että tuoreilla vanhemmilla on oikeus päättää, paljonko vieraita he haluavat ottaa vastaan vauvan ensi viikkoina ja kuukausina. Jos olo on jyrän alle jäänyt tai imetys stressaa ilman yleisöäkin, vieraaksi tarjoutuville voi ystävällisesti kertoa, että haluatte ensin asettua kunnolla kotiin vauvan kanssa.
Toiset taas kutsuvat mieluusti vaikka koko maailman ihailemaan jälkikasvuaan. Tarttuvaa tautia sairastavan ei kuitenkaan kannata tulla vastasyntyneen kotiin.
Vastasyntynyt vauva nukkuu usein missä vain
Vastasyntynyt pikkuvauva nukkuu paljon – ja silloin, kun häntä huvittaa. Terveen ja täysiaikaisen vauvan voi antaa nukkua rauhassa pitkiäkin pätkiä, eikä häntä tarvitse herättää syömään. Vauvan on hyvä nukkua missä tahansa vedottomassa ja mukavassa paikassa, miksi ei myös kantoliinassa tai -pussissa vanhemman ihoa vasten. Auton turvakaukalo tai sitteri ei kuitenkaan ole hyvä paikka pitkiin uniin.
Vauva tulisi aina nukuttaa selälleen, sillä tämä vähentää kätkytkuoleman riskiä. Vastasyntynyt vauva voi hyvin nukkua perhepedissä äidin vieressä, jos se tuntuu helpoimmalta ja mukavimmalta ratkaisulta yöimetyksiä ajatellen. Pienen vauvan on turvallisinta nukkua äidin ja seinän välissä, jos isä nukkuu sikeästi eikä osaa varoa vauvan päälle kierähtämistä samalla tavalla kuin äiti, jonka hormonit ovat herkistäneet. Jos äiti tupakoi, on yliväsynyt tai käyttänyt huumaavia lääkkeitä, vauvan on nukuttava omassa sängyssään.
Jotkut vauvat virkistyvät yön koittaessa. Jos vauvan vuorokausirytmi kääntyy päälaelleen, sitä voi yrittää kääntää herättämällä vauvan päivisin kolmen tunnin unipätkän jälkeen. Vaihtakaa vaippa, kylvettäkää tai syöttäkää vauva. Ei haittaa, vaikka vastasyntynyt nukahtaa heti uudelleen; pikku hiljaa pisin unipätkä siirtyy yöaikaan.
Lue myös: Tuore vanhempi, tämän tahdot tietää vastasyntyneestä
Vastasyntynyt tarvitsee lämpimiä ja mukavia vaatteita
On normaalia, että vastasyntyneen jalat ja kädet tuntuvat viileiltä. Vauvan lämpötila kannattaa tarkistaa niiden sijaan niskasta. Jos niska tuntuu lämpimältä, on vauvalla sopivan lämmin. Viileä niska kielii siitä, että vauvalle voisi pukea vähän lisää päälle.
Vauvalle on yhdentekevää, mitä vaatteita hänellä on päällään, kunhan ne ovat sopivan lämpimät ja kiristämättömät. Body on lyömätön vaatekappale, koska se estää vatsan paljastumisen kylmälle.
Lisäksi vastasyntynyt vauva tarvitsee sisällä housut, viileällä ilmalla vielä sukkahousut alle ja college-pusero tai neuletakki päälle. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle: tarkenisinko itse näissä vaatteissa paikallani ollessa?
Helteellä vauvaa voi pitää vähissä vaatteissa, kunhan muistaa aina suojata ihon auringolta. Vauvan niska on hyvä mittari: jos se on hikinen, vaatetta on liikaa.
Lue myös: Vauvan pukeminen eri vuodenaikoina – Näin lapsesi pysyy lämpimänä hikoilematta
Ulos tuulettumaan vauvan kanssa
Kesävauvan kanssa ulkoilun voi aloittaa melkein heti sairaalasta kotiuduttua. Vastasyntynyt vauva tulee pitää aina varjossa ja päässä on hyvä olla kevyt päähine. Totutelkaa ulkoiluun ensin varovasti: ensimmäisellä kerralla puoli tuntia, seuraavalla vähän pidempään ja niin edelleen.
Imetys ei estä ulkoilua, jos äiti vain tuntee olonsa mukavaksi ulkona syöttäessään. Rinnat kannattaa suojata hyvin viileillä ilmoilla rintatulehduksen ehkäisemiseksi.
Tarkkailkaa lämpötilaa vaunun kopassa, jotta vauvalle ei tule kuuma. Lämpömittari kopassa ei ole huono idea. Äitiyspakkauksen makuupussi on hyvä varuste vaunuissa. Viileillä ilmoilla vauva voi olla sen sisällä ja lämpöisillä ilmoilla köllötellä sen päällä. Kantoliina on hyvä varuste myös vaunureissuilla: jos vauva alkaa kitistä kopassa, hänet voi nostaa liinaan jatkamaan matkaa.
Miksi vastasyntynyt itkee?
Kaikki pienet vauvat itkevät, ja ensimmäiset kuukaudet ovat vauvavuoden itkuisinta aikaa. Itkuisuus alkaa usein laitokselta päästyä tai 2-4 viikon iässä. Itkuisuuden huippu on usein kuuden viikon iässä, ja tämän jälkeen itku yleensä vähenee, ellei vauvalla ole jotain erityistä syytä itkeä.
Monella vanhemmalla alkaa epätoivo hiipiä pintaan, kun vauva ei tunnu hereillä ollessaan olevan koskaan tyytyväinen. Syitä itkuun on monia, joista yleisimpiä ovat vatsanpurut. Ilmavaivoja voi yrittää torjua apteekista saatavilla tipoilla sekä röyhtäyttämällä vauva kunnolla joka syötön jälkeen. Vyöhyketerapia on auttanut monia itkuisia vauvoja.
Imettävä äiti voi halutessaan kokeilla, jos kahvin sekä kaasua muodostavien aineiden, kuten kaalien, ruisleivän ja sipulin karsiminen omasta ruokavaliosta auttaisi.
Itkevää vauvaa kannattaa hoitaa hellyydellä. Sylissä pitäminen, kanniskelu ja keinutus auttavat, ja näitä voi harrastaa oman jaksamisen rajoissa. Vaikka vastasyntynyt vauva itkisi sylissäkin, hän itkee kuitenkin turvallisesti. Jatkuva itku on vanhemmille raskasta. Elämä kannattaa tehdä muissa suhteissa mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi. Äitikin voi ottaa pieniä vapaahetkiä huudosta ja lähteä vaikka kävelylenkille.
Mistä tiedän, onko kaikki kunnossa?
Mistä sitten tietää, että itku ei ole oire jostain vakavammasta? Vauvalla on yleensä kaikki kunnossa, jos hän syö ja nukkuu hyvin sekä jaksaa seurustella jonkin verran. Jos itku on tuskaista tai sitä on vanhempien mielestä huolestuttavan paljon, vauvan voi käydä tarkistuttamassa lääkärissä.
Flunssat ja muut taudit tarttuvat myös pikkuvauvoihin. Kuumeetonta räkätautia voi hoitaa kotona, mutta alle kolmen kuukauden ikäinen kuumeinen vauva on aina syytä viedä lääkäriin.
Jos vastasyntynyt vauva on apaattisen tuntuinen, ei jaksa syödä ja paino ei lähde nousuun, on hyvä hakeutua neuvolaan tai lääkäriin.
Lue myös: Vastasyntynyt vauva aivastelee koko ajan, pitääkö huolestua?
Satsaa myös itseesi
Ensimmäiset kuukaudet ovat yleensä vauvavuoden rankimmat ajat. Vauva työllistää ympäri vuorokauden ja äiti voi olla vielä kipeä ja herkällä mielellä synnytyksen jälkeen. Ensi viikkoina tarvitaan isän panosta enemmän kuin koskaan! Hyvä työnjako on esimerkiksi sellainen, että äiti lepää ja imettää, ja isä tekee kaiken muun.
Joustakaa normaaleista standardeistanne, sillä vauvan onnellisuus ei ole kiinni näistä asioista. Normaalille tasolle voi hyvin palata sitten, kun vastasyntynyt kasvaa ja voimat palaavat.
Jos yöunet jäävät vähiin, nukkukaa aina kun voitte. Vaikka et osaisi nukkua päiväsaikaan, myös lepäily silmät kiinni auttaa. Unenpuutteesta ei kannata ottaa paineita, jotka vaikeuttavat unen tuloa entisestään. Miljoonat vanhemmat ovat selvinneet vähäunisista kausista ilman pysyviä vaurioita.
Muistakaa syödä ja juoda hyvin. Järjestäkää itsellenne pientä virkistystä ja arjen luksusta, kun se on mahdollista. Äidille voi olla ylellisyyttä vaikkapa se, että isä vie vauvan vaunulenkille ja äiti saa käydä rauhassa suihkussa. Myös ystävien ja sukulaisten apu kannattaa ottaa vastaan.
Lepo auttaa
Lapsivuodeaikana äidin tärkeysjärjestyslistalla olisi hyvä lukea ainakin viisi asiaa: vauva, perhe, lepo, rauha ja ulkoilu. Pikkuhiljaa kannattaa aloittaa ulkoilu vauvan kanssa tai itsekseen. Liikunta ja raitis ilma virkistävät, liikunta antaa omaa aikaa ja vie neljän seinän sisältä muiden aikuisten seuraan.
Levon puutteen äiti huomaa helposti nurjasta mielialastaan. Väsyneenä arjen ongelmat paisuvat ja pienet asiat voivat alkaa tuntua ylitsepääsemättömiltä. Muutamien viikkojen itkuherkkyys ja alakulo on yleistä, ja sitä kutsutaan babybluesiksi. Äiti tarvitsee silloin kumppaniltaan ymmärrystä.
Joskus, jos vastasyntynyt vauva esimerkiksi on kovin itkuinen ja vaativa, äidin herkkyystila saattaa pitkittyä ja muuttua synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Sen oireita ovat jatkuva itkuisuus ja alavireisyys, voimattomuus huolehtia itsestä ja vauvasta sekä tunne, että millään ei ole merkitystä. Silloin on haettava apua, vaikka neuvolasta.
Lue myös: Ensimmäiset päivät vauvan kanssa kotona – pidä kiinni näistä päätöksistä
Jaa oma kokemuksesi