Näin bakteerit auttavat vauvaa: lue, miten vahvistat vauvan vatsan mikrobistoa
Vauvan vatsan suotuisa mikrobitasapaino ehkäisee mm. vauvan ilmavaivoja, ummetusta ja ripulia. Lääkärit pohtivatkin, pitäisikö sektiovauva jopa pyyhkiä emätinbakteereilla hyvän bakteerikannan takaamiseksi. Vanhemmatkin voivat vahvistaa vauvan bakteerikantaa.
1. Sikiöaika altistaa bakteereille
Mikrobisto alkaa kehittyä jo kohdussa, kun vielä vähän aikaa sitten uskottiin, että kohtu on steriili ympäristö. Vauva saa äitinsä bakteereihin ensikosketuksen jo ennen syntymäänsä. Bakteereita voi kulkeutua kohtuun paitsi emättimestä myös suusta ja suolistosta tihkumalla verenkierron kautta.
Sikiöaikainen äidin bakteereille altistuminen ei siis läheskään aina johda tulehdukseen, vaan valmistelee vauvaa kohtaamaan syntymän jälkeisen bakteerimyrskyn.
Lue myös: Tunnista vauvan allergia – näin helpotat oireita
Keskustele: Vastasyntyneen vastustuskyky
2. Synnytys antaa bakteerikylvyn
Luonto on tarkoittanut, että vauva saisi alateitse syntyessään bakteerikylvyn, joka edesauttaa suoliston normaalin bakteeriston ja vauvan vastustuskyvyn kehittymistä. On edelleen väittelyn alla, pitäisikö keisarileikkauksella syntynyt vauva pyyhkiä heti synnyttyään liinalla, johon on kerätty bakteereja hänen äitinsä emättimestä.
Sektiovauvojen mikrobisto muistuttaa alussa ihon mikrobistoa. Vaikein tilanne on keskosilla, jotka joutuvat tehohoitoon. Heidän mikrobistonsa voi muistuttaa sairaalan pintojen mikrobistoa, jonka kanssa ihmisen elimistö ei ole tottunut toimimaan.
Sektiovauvojen ja keskosten vanhemmat voivat lohduttautua sillä, että vauvan vatsan mikrobitasapainoa voi tukea myöhemminkin kuin syntymän hetkellä: pieni ihminen saa päivä päivältä enemmän vastustuskykyä, ja mikrobisto kehittyy ja monipuolistuu vähitellen ihokosketuksessa ja rintamaidon välityksellä.
Terveen vauvan mikrobitasapainoa voi myös tukea antamalla hänelle probioottitipan (esimerkiksi Rela-tippoja) päivittäin.
Lue myös: Milloin vauvan voi viedä ulos?
Keskustele: Milloin rela-tippoja vauvalle?
3. Ei antibiootteja vain varmuuden vuoksi
Antibiootit tappavat laajalti hyvätkin suolistomikrobit. Mahdollinen ripuli hellittää yleensä heti lääkekuurin jälkeen, mutta erityisesti toistuvien kuurien pommituksessa mikrobiston kypsyminen häiriintyy herkästi. Vatsapöpöjen suotuisan kehittymisen kannalta olisi tärkeää, ettei vauva tai taapero söisi antibiootteja turhaan tai varmuuden vuoksi, vaan ainoastaan todelliseen tarpeeseen.
Antibiootit on luonnollisesti otettava, kun lääkäri ne määrää. Voi vaikkapa käydä niin, että sektiovauvan äiti saa haavatulehduksen ja joutuu antibioottikuurille.
Imetyksen kautta myös vastasyntynyt altistuu antibiooteille, mutta tilannetta ei voi estää, eikä korvikkeeseen kannata siirtyä sen vuoksi, että vauva saa rintamaidon kautta pieniä määriä lääkettä. Joidenkin antibioottien kohdalla imetys saatetaan kieltää.
Lue myös: Tunnista koliikki ja auta vauvaa
Keskustele: Antibiootti 5 kk vauvalle
4. Rintamaidosta hyviä sokereita
Myös rintaruokinta auttaa hyvän suolistomikrobiston saamisessa. Äidinmaidossa on runsaasti sokerirakenteita, jotka eivät sula vauvan elimistössä vaan päätyvät paksusuoleen ja ruokkivat siellä hyviä bakteereja, erityisesti bifidobakteereja.
Näitä sokerirakenteita ei ainakaan vielä pystytä jäljittelemään korvikkeissa.
Lue myös: Ihottumaa, hilseilyä, kuivuutta – näin hoidat vauvan ihoa
Keskustele: Onko 8kk ikäisen pääasiallinen ruoka vielä rintamaito?
5. Ei pelkkää purkkiruokaa
Jos imetys ei onnistu, peli ei ole vieläkään menetetty: suolistomikrobiston kehittymistä voi tukea myös huolehtimalla siitä, että antaa kiinteisiin totuttelevalle vauvalle muutakin kuin steriiliä purkkiruokaa.
Antibakteerisia pesuaineita kannattaa välttää kotikäytössä.
Konttaavan vauvan kannattaa myös antaa rapsutella eläimiä ja tonkia maata, sillä monipuolinen altistuminen ympäristön mikrobeille varhaislapsuudessa estää immuunipuolustuksen ylilyöntejä, kuten allergioita.
Lue myös: Milloin vauva pitää viedä lääkäriin?
Keskustele: Käyttääkö joku yli 1v vielä pelkkää purkkiruokaa?
Jutun asiantuntijana on haastateltu mikrobiologian dosentti Anne Salosta Helsingin yliopistosta.
Lue myös: Tunnista ja hoida vauvan vatsavaivat
Keskustele: Oletko ottanut rotavirusrokotteen vauvalle?
Jaa oma kokemuksesi