Vauva Vauvan terveys
03/01/2016

Tunnista vauvan allergia: näin helpotat oireita

Allergia on vauvoilla yleistä, mutta se katoaa usein parissa vuodessa. Hoitamattomana vauvan allergia voi kuitenkin aiheuttaa pysyvän tulehduksen tai haitata kasvua ja kehitystä.

Vauvan allergia valvottaa ja vie vanhempienkin voimat. Kutinan, vatsakivun ja väsymyksen kierre on kuitenkin katkaistavissa.

Vauvan allergian hoidossa yksi vaikeuksista on allergian tunnistaminen: Mikä on allergiaa, mikä muuta vaivaa? Ihottuman ja vatsavaivojen lisäksi pitkät yöitkut saavat usein vanhemmat epäilemään, että vauvalla on allergia.

Lue myös: Koira tulossa vauvaperheeseen – ota nämä asiat huomioon

Vauvan allergian merkit

Periaatteessa allergian merkit ovat selvät: läiskäistä ihottumaa, maha- ja suolioireita, ripulia. Takapuolen punoitus ja vihreät ulosteet voivat myös olla merkkejä allergiasta, samoin oksentelu tai pulauttelu, joskus myös suun limakalvojen turpoaminen.

Vauvoilla oireet voivat näkyä iholla, suolistossa, tai molemmissa.

Noin puolella allergikkolapsista on laaja ja huonosti tavallisiin hoitoihin reagoiva ihottuma, joka johtuu ruoka-aineallergiasta.

Keskustele: Vinkkejä vauvan atooppisen ihon hoitoon?

Vaakakin on hyvä mittari: jos lapsella on jatkuva, allergian aiheuttama ripuli, paino ei nouse niin kuin pitäisi. Vatsakipujaan itkevä lapsi voi jäädä hoitamatta, jos huuto menee koliikin tai puhkeavien hampaiden tiliin.

Toisaalta osa vanhemmista epäilee liiankin herkästi allergiaa. Ohjenuoraksi sopii, että allergiaan viittaavat oireet pitää tutkia, kun ne häiritsevät elämää.

Hoitamaton allergia voi aiheuttaa elimistöön pysyvän tulehdustilan ja haitata lapsen normaalia kasvua ja kehitystä.

Lue lisää: Vauvan ruoka-aineallergiat

Milloin yksityiselle lääkärille?

Lääkärit suhtautuvat iho-oireisiin eri tavoin. Osa terveyskeskuslääkäreistä lähettää oireilevan vauvan nopeasti erikoislääkärille, osa ei.

Yksityiselle ihotautilääkärille hakeutuminen on järkevää silloin, kun lähetettä ei kuulu, ja oireet hankaloittavat jatkuvasti vauvan ja koko perheen elämää.

Vauvojen allergioita tutkitaan etupäässä lääkärin valvomilla altistuskokeilla, joita voidaan tehdä kotona tai sairaalassa. Ihopisto- eli prick-testien tulokset eivät ole vauvoilla kovin luotettavia.

Lue myös: Tarkista, mitä lääkkeitä voit syödä raskauden aikana

Allergiat periytyvät

Vauvalla on suuri todennäköisyys saada allergia, jos perheen muilla jäsenillä on allergioita. Voimakkaimmin allergisuus periytyy äidiltä lapselle.

Paraneeko vauvan allergia?

Peräti 90 prosenttia pikkulasten ruoka-aineallergioista paranee kouluikään mennessä. Kun ruoka-aineallergia on havaittu, pitää selvittää, mille ruoka-aineille lapsi on allerginen.

Selvittelytyö välttämisruokavalioineen ja altistuskokeineen voi viedä monta kuukautta. Kun lapselle sopiva ruokavalio on selvillä, sitä pitää tarkistaa puolen vuoden tai vuoden välein.

Lue myös: Allergiaperheen parhaat vinkit

Jos dieetti jää turhaan päälle, niin anafylaksian eli hengenvaarallisen allergiareaktion vaara kasvaa. Elimistöä pitää pikkuisen ärsyttää. Tosin on olemassa myös niitä, joiden pitää välttää pysyvästi jotakin ruoka-ainetta kokonaan.

Vaikeasti allergisillekin tehdään nykyisin siedätyshoitoja, lääkärin valvonnassa. Joskus siedätyksessä päästään siihen tilanteeseen, että esimerkiksi vuosikausia maitoa välttämään joutunut lapsi saa vähitellen ottaa sen ruokavalioonsa.

Osa lapsista jää kuitenkin pysyvästi allergisiksi, ja joskus jopa tippa maitoa voi aiheuttaa anafylaktisen reaktion, joka voi olla hengenvaarallinen. Allergioita ei siis pidä vähätellä.

Keskustele:  Miten teillä on alkanut vauvan allergiaoireet?

Hoitamaton allergia

Mitä huolellisemmin allergiaa jaksaa hoitaa, sen helpommalla pääsee. Hoitamattomana allergia voi

  • aiheuttaa elimistöön pysyvän tulehdustilan
  • haitata lapsen kasvua ja kehitystä.

Aloita kiinteät ajoissa

Soseruoat kannattaa aloittaa 4–6 kuukauden iässä, sillä allergian vaara kasvaa, kun aloitus venyy yli puolen vuoden. Ne tulee aloittaa pikkuhiljaa testaillen, lusikallinen kerrallaan.

Jos epäilee lapsella ruoka-aineallergiaa, kannattaa testata uutta ruoka-ainetta jopa kahden viikon ajan. Jos oireita tulee, niin tietää, mistä ruoka-aineesta ne aiheutuvat.

Lue myös: Vauva ei suostu syömään kiinteitä – asiantuntija neuvoo

Allergiaperheen kannattaa hakea vertaistukea: tutustua toisiin allergikkoperheisiin, joiden kanssa voi jakaa tuntoja ja vinkkejä allergian kanssa elämisestä.

Jutun asiantuntijana toimi ihotautien erikoislääkäri, professori Matti Hannuksela.
Lähteet: Tari Haahtela, Allergia (Duodecim 2007), Tari Haahtela, Allergian ABC (Tammi 2003).

Lue myös: Näin hoidat vauvan ihoa?

Keskustele: Vauvan eläinallergia

Miten allergia syntyy?

Allergia on yliherkkyysreaktio, jossa ihmisen immuunijärjestelmä toimii liian voimakkaasti ja epätarkoituksenmukaisesti. Elimistö tuottaa vasta-aineita tai aktivoi soluja puolustautumaan niiden kohdatessa allergiaa aiheuttavia aineita.

Allergian syntytapa on kaksivaiheinen. Elimistön ja aineen ensitapaamisella tapahtuu herkistyminen, ja ihmisen immuunijärjestelmään syntyy muisti.

Seuraavilla kerroilla elimistö jo tunnistaa allergiaa aiheuttavan aineen, ja syntyy reaktio. Ruoka-aineallerginen lapsi voi saada myöhemmin siitepölyallergian, mutta yksi allergia ei välttämättä johda toiseen.

Astma ja infektioastma ovat yleisempiä allergikoilla kuin muulla väestöllä.

Lue myös: Vastasyntynyt – näin huolehdit tulokkaasta

Vauvan allergian vaikutus imettäjän ruokavalioon

Äidin imetysajan ruokavalio voi vaikuttaa lapseen, mutta omin päin ei pidä kaventaa ruokavaliotaan. Vauvalla todettu ruoka-aineallergia johtaa yleensä siihen, että imettäjänkin ruokavaliota rajoitetaan.

Kananmunan ja maidon jättäminen pois ruokavaliosta on yleisintä, mutta toisinaan joudutaan jättämään myös viljoja ja muitakin ruoka-aineita. Ravitsemusterapeutin neuvoista on tässä tilanteessa hyötyä. Ruokavalio vaatii sisua.

Jos joutuu välttämään maitoa imetysaikana, maidon sijasta voi käyttää kaura-, riisi- tai soijamaitoa ja jogurtin sijaan kaurajogurttia. Maitoa välttävien tulee syödä lisäkalkkia.

Tavallisen margariinin sijaan voi käyttää kasviöljystä tehtyä margariinia, ja jäätelön voi korvata soija- tai kaurajäätelöllä. Viljat voi korvata riisillä, hirssillä, tattarilla ja maissilla.

Imettäjän suhde syömiseen voi muuttua ongelmalliseksi, jos hän miettii jokaisen nauttimansa ruoka-aineen vaikutusta lapseen. Joskus imetyksen joutuu lopettamaan, jos välttämisruokavalion noudattaminen käy liian raskaaksi.

Lehmänmaitopohjaisen korvikkeen sijaan on olemassa vauvoille tarkoitettuja apteekista saatavia erityiskorvikkeita. Ne ovat kalliita, mutta niiden hinnasta saa lääkärintodistuksella suuren osan takaisin Kelasta.

Välttöruokavalio saattaa herättää kummastusta, ja allergioista liikkuu paljon myös virheellisiä käsityksiä. Yksi yleisimmistä on se, että sekoitetaan maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi toisiinsa.

Maitoallerginen ei siedä maitoproteiinia eikä maitoa missään muodossa, kun taas laktoosi-intoleranssissa on kyse maitosokerin imeytymishäiriöstä. Laktoosi-intoleranssista kärsivä voi käyttää hyla-maitotuotteita tai laktoosittomia maitotuotteita.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.