Lukijan tarina: ”HELLP-oireyhtymä vei viikoiksi sairaalaan”
Helsinkiläisen Emilia Taxellin, 33, kaksoset syntyivät sektiolla raskausviikolla 31, kun äidillä todettiin vaikea raskausmyrkytys.
Emilia Taxellin kertoo, kuinka hän luovi läpi vaikean kaksosrakauden, raskausmyrkytyksen ja HELLP-oireyhtymän.
”Olin kolmannella kuulla, kun minun oli pakko tehdä vielä yksi raskaustesti. Oli vaikea uskoa, että olin todella raskaana. Minulla ei ollut mitään oireita, en voinut pahoin edes purjeveneessä.
”Onneksi olkoon, täällä on kaksi”, lääkäri sanoi ensimmäisen ultraäänitutkimuksen aikana. Olin shokissa, itkin ja nauroin saman aikaan. Olin jo pyytämässä lääkäriä tutkimaan uudestaan, mutta sitten näin itse ruudulla kaksi vauvaa.
Mieheni Ville kannusti minua sanomalla, että olet niin reipas, että klaaraat kaksosten hoitamisenkin.
Vaikea raskaus, raskausmyrkytys ja HELLP
Raskausviikolla 14 tilanne muuttui, sillä supistukset alkoivat. Ne eivät olleet kivuliaita, mutta niitä tuli aina, jos rasitin itseäni. Lääkäri kielsi minua liikkumasta yhtään enempää kuin oli pakko. Iltaisin istuin sohvalla katsomassa televisiota ja odotin, että pääsen nukkumaan. Olin töissä Turussa ja Ville Helsingissä, joten olin paljon yksin.
Olin ylivarovainen. Kun tunsin kutinaa sormenpäissä, mietin, onko se merkki jostakin. Mutta kun sitten sain raskausmyrkytyksen, se ei antanutkaan mitään merkkejä itsestään. Virtsanäytteestäni löytyi raskausmyrkytyksestä kertovaa proteiinia viikolla 28. Neuvolalääkäri määräsi minut saman tien sairauslomalle.
Lue myös: Tästä tunnistat raskausmyrkytyksen
Sain ohjeet: mene kotiin, sammuta valot, älä tee mitään. Olin ihmeissäni. Minun olisi pitänyt lähteä vetämään kokousta – kannettava tietokoneenikin oli jäänyt työpöydälle auki.
Jatkotutkimuksissa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Minulla todettiin raskausmyrkytyksen HELLP-oireyhtymä. Minulla oli maksan ja munuaisten vajaatoimintaa. Trombosyyttien määrä oli laskenut veressäni, mikä puolestaan vaikutti veren hyytymiseen. Jos olisin saanut haavan, verenvuoto ei olisi lakannut.
Lääkäri totesi, että en saa lähteä minnekään, ennen kuin vauvat ovat syntyneet. Hän ei osannut sanoa, kuinka pitkälle raskaus etenisi, ennen kuin olisi pakko tehdä sektio.
Sektio ja pitkä sairaala-aika
Olin lopulta sairaalassa kolme viikkoa. Joka aamu minusta otettiin verikoe. Pelkäsin ja olin masentunut. Mietin, viedäänkö minut tänään leikkaussaliin. Sen jälkeen alkoi uusi 24 tunnin odotus. Kun raskausviikkoja oli takana 31+1, veriarvoni olivat niin huonot, että sektio oli tehtävä.
Mieheni oli lähtenyt hoitamaan työasioita Helsinkiin. Hänet hälytettiin takaisin. Lohdutin itseäni ajatuksella, että Suomessa keskosia hoidetaan erittäin hyvin.
Vauvojemme syntymäpäiväksi tuli 16.12.2015. Victor on minuutin vanhempi kuin Cecilia. Pojan mitat olivat 1 435 grammaa ja 41 senttiä, tytön puolestaan 1360 grammaa ja 39 senttiä. Kumpikin vauva pystyi hengittämään heti itse. Vauvat olivat pikkukeskosia, sillä he syntyivät ennen raskausviikkoa 32 ja he painoivat alle 1500 grammaa. Minua kalvoi huoli, miten he pärjäävät, mutta samalla olin helpottunut.
Tiesitkö: Milloin vauva on keskonen?
Kaksoset pääsivät kotiin, kun hengitys sujui ongelmitta. Silloin raskausviikkoja olisi ollut takana 38. Olimme muuttamassa Turusta Helsinkiin, kun vauvat syntyivät. Heitä hoidettiin ensin Turussa ja sitten heidät siirrettiin Kätilöopiston sairaalaan Helsinkiin, kun he olivat tarpeeksi vahvoja.
Yhteistä aikaa vauvojen nukkuessa
Sairaalassa vauvoille oli luotu uni- ja ruokailurytmi. Päivällä heidät syötettiin kolmen tunnin ja öisin neljän tunnin välein. Pidimme rutiinista kiinni minuutin tarkkuudella. Jos lapset olisivat syöneet ja nukkuneet eri aikaan, arjen pyörittämisestä ei olisi tullut mitään.
Kaksosia vaivasi aluksi refluksi. Ruoka seilasi edestakaisin ruokatorvessa, ja se teki kipeää. Vauvojen olo helpottui, kun he olivat pystyasennossa. Kannoin toista lasta kantoliinassa selässä ja toista kantorepussa edessä.
Nyt kaksoset ovat yhdeksän kuukautta, mutta heidän korjattu ikänsä on seitsemän kuukautta. Cecilia on oppinut konttaamaan, Victor vielä ryömii. Ainakin tähän asti vauvojen kehitys on näyttänyt tosi hyvältä.
Parisuhteelle ei ole ollut juurikaan aikaa, lähinnä hoidamme Villen kanssa kaksosia. Mutta kun vauvat ovat menneet nukkumaan illalla, laitamme kännykät pois. Syömme yhdessä ja puhumme jostakin muusta kuin vauvoista.
HELLP jätti pelon uutta raskautta kohtaan
Nuorempana en haaveillut lapsista. Kun tapasin mieheni, suhteemme eteni nopeasti. Tapasimme 2012 ja menimme kihloihin seuraavana vuonna. Juhlimme häitä vuonna 2014.
En ollut varma vielä silloinkaan, kun menimme naimisiin, haluanko lapsia, mutta pikku hiljaa ajatukseni muuttuivat. Aloin miettiä, haluanko elää ilman lapsia. Ajattelin, että raskautta kannattaa yrittää hyvissä ajoin, sillä se ei välttämättä onnistu nopeasti. Tulinkin heti raskaaksi.
Luulen, että lapsilukumme on nyt tässä. Raskausmyrkytys ja HELLP-oireyhtymä voi uusiutua, enkä halua vaarantaa itseni tai vauvan terveyttä.
Lasten myötä olen saanut lisää perspektiiviä, en enää hermostu pikkuasioista. Vaikean alun jälkeen pystyn nyt nauttimaan vauvoista ja arvostamaan elämää ihan eri tavalla.”
Lue lisäksi: Milloin synnytys käynnistetään?
Tiesitkö?
HELLP-oireyhtymä on loppuraskauden harvinainen, mutta vakava komplikaatio, joka liittyy korkeaan verenpaineeseen ja maksan toimintaan.
HELLP voi kehittyä ennen synnytystä tai vähän sen jälkeen. Siihen ei välttämättä liity runsasta valkuaisaineiden erittymistä virtsaan kuten raskausmyrkytykseen yleensä eikä vaivan perimmäisiä syitä vielä tunneta.
Taudin oireita ovat muun muassa vatsakipu, pahoinvointi, päänsärky, kohonnut verenpaine, turvotus ja proteiini virtsassa.
HELLP aiheuttaa odottajan maksa-arvojen nousua, verihiutaleiden määrän vähenemistä, pienten verisuonten toimintahäiriöitä ja punasolujen hajoamista. Nämä kaikki voivat vaikuttaa odottajan terveyden lisäksi sikiön kasvuun ja hyvinvointiin ja usein oireyhtymän ilmetessä hoitona on kiireellinen synnytys tai sektio.
Lähteet: Lääkärilehti, Finnanest
Artikkeli päivitetty 12.3.2020 klo 11.15. Juttuun lisätty tietoa HELLP-oireyhtymästä.
Kommentit (1)
Lastentautiopin professori Bruce Hollis (Medical University of South Carolina) esitti Carol Wagnerin kanssa tulokset noin 500 raskaana olevan naisen D-vitamiinihoidosta; hoitokoe oli satunnaistettu kaksoissokkotutkimus. Tätä 5 miljoonan dollarin tutkimusta rahoittivat Thrasher Fund ja Yhdysvaltain terveysvirasto, NIH.
Odottavat naiset jaettiin kolmeen ryhmään, jotka saivat D-vitamiinia 10, 50 tai 100 µg päivässä. Tulosten mukaan 100 µg/vrk oli turvallista (ei yhtään ainutta sivuvaikutusta), mutta näiden äitien vauvojen seerumin D-vitamiinipitoisuus (S-D-25) nousi keskimäärin vain 27 ng:aan/ml (67 nmol/l), mikä merkitsee sitä, ettei edes 100 µg/vrk ole kylliksi äidin ravintolisänä, sanovat tutkijat.
Raskauskomplikaatioita, kuten ennenaikaisia synnytyksiä ja tulehduksia ilmeni vähiten niillä naisilla, jotka saivat D-vitamiinia 100 µg/vrk. Naisilla, joille annettiin vain 10 µg/vrk ilmeni kaksi kertaa enemmän komplikaatioita kuin 100 µg/vrk saavilla naisilla.
Suomessa valtion ravitsemusneuvottelukunta pitää virallisen suosituksen ennallaan eli raskaana oleville se on 10 µg/vrk. Onko se viisasta ajatellen odottavia äitejä ja heidän vauvojaan?
Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää synnyttäjien raskausmyrkytyksen (pre-eklampsian) riskiä noin neljänneksellä, osoittaa yli 23 000 naisen tutkimus Norjan kansanterveyslaitokselta. Myös Kanadassa British Columbian yliopisto tutkii raskaana olevien naisten D-vitamiinilisää. Pre-eklampsian oireena on naisen verenpaineen kohoaminen ja virtsaan alkaa erittyä valkuaista, mikä merkitsee munuaisvaurioita. Maailmanlaajuisesti raskausmyrkytys aiheuttaa vuosittain noin 60 000 kuolemaa.
4000 IU/day (100µg/vrk) is recommended for pregnant women as safe and effective in producing a 50% reduction in many comorbidities of pregnancy such as preeclampsia and preterm labor. These results are from a randomized clinical trial done by Dr. Carol Wagner and Dr. Bruce Hollis of the Medical University of South Carolina. Dr. Wagner is interviewed here about that trial.
Monesti lihavat tarvitsevat enemmän D-vitamiinia kuin normaalipainoiset.
Lähteet:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=hPm1U9ZZra0
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=126
http://journals.lww.com/epidem/Abstract/2009/09000/Vitamin_D_Supplementation_and_Reduced_Risk_of.18.aspx