Vesirokkorokotukset aloitetaan syyskuun alussa
Vesirokkorokotus tulee rokotusohjelmaan, ja rokotus annetaan kaikille 1,5-11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet tautia. Rokotus annetaan normaalien neuvola- ja kouluterveyskäyntien yhteydessä.
Vesirokkorokote estää vesirokon ja antaa elinikäisen suojan sekä vesirokkoa, sen jälkitauteja että vyöruusua vastaan. Rokotetta tarjotaan syyskuun alusta lähtien vuoden sisällä kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet tautia. Ennen rokotteen antoa vanhemmille tehdään kysely siitä, onko tauti jo sairastettu.
-Rokote kannattaa ottaa, sillä kaikki eivät saa taudin lievää muotoa. Taudin vaikea muoto aiheuttaa keskimäärin 1-2 kuolemantapausta vuodessa ja noin 150 sairaalahoitojaksoa. Suurin osa vaikean taudin saaneista on kuulunut perusterveisiin, kertoo asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -osastolta.
Taudin riskiryhmiin kuuluvat immuunipuutteiset, raskaana olevat ja vastasyntyneet, mutta tervekin pieni lapsi voi saada vaikean taudin. Rakkuloita voi olla 250-500 ja kuume korkea. Atopiasta ja astmasta kärsivillä lapsilla vakavan sairauden riski on myös paljon tavallista suurempi.
Vesirokkorokote suojaa jälkitaudeilta
Yleisin vesirokon jälkitauti on ihon bakteeritulehdus, joka voi olla joskus niin hankala, että kudoksia joudutaan operoimaan kirurgisesti. Muita jälkitauteja ovat keuhkokuume, keskushermostoperäinen tasapainohäiriö ja yleistynyt aivotulehdus. Myös ohimenevä verenvuototaipumus on vesirokon jälkitila. Mahdollisia jälkitauteja ovat myös niveltulehdus, umpisuolen tulehdus, maksatulehdus, sydänpussin tulehdus ja kivestulehdus.
-Vesirokko aiheuttaa elimistöön yleistyneen tulehduksen; virusta on kaikkialla elimistössä, Sarvikivi sanoo.
Taudin parannuttua virus jää elimistöön, ja noin kolmasosa sairastuneista saa myöhemmin vyöruusun.
Kaksi rokoteannosta antavat kunnon suojan
Vesirokkorokote, joka Suomessa otetaan käyttöön, on ollut käytössä muun muassa Yhdysvalloissa jo 20 vuoden ajan, joten siitä on runsaasti kokemusta ja se on hyvin siedetty.
-Rokotteessa on käytetty heikennettyjä eläviä vesirokkoviruksia. Pari prosenttia rokotetuista voi saada muutaman vesirokkorakkulan, arviolta 15 prosenttia kuumetta ja noin viidennes paikallisoireita, kuten pistokohdan kipua, kuvaa ylilääkäri Tuija Leino THL:stä.
Rokoteannoksia täytyy antaa kaksi, jotta rokote antaa hyvän suojan. THL:n arvio on, että kaksi rokotetta antaa 93 prosentin suojan tautia vastaan. Jos ensimmäisen rokoteannoksen saa 1,5-5-vuotiaana, niin tehoste annetaan 6-vuotiaana. Jos taas ensimmäisen annoksen saa 6-11-vuotiaana, niin tehoste annetaan 12-vuotiaana. Annosten välillä täytyy olla vähintään kolme kuukautta.
-Jos lapselle on jo ostanut yksityisesti yhden annoksen vesirokkorokotetta, hänelle kannattaa kuitenkin antaa vielä toinen annos, jolloin suojasta tulee parempi. Vain yhden pistoksen saanut voi saada myöhemmin taudin lievän version, Leino sanoo.
Jos et ole varma, onko lapsesi sairastanut vesirokon, ota silloinkin hänelle rokote; siitä ei ole haittaa. Jos lapsi sairastuu tautiin teininä tai aikuisena, vaikea muoto on mahdollisempi kuin pikkulapsi-iässä.
Piikkikammoiselle lapselle voi käyttää pistoskohtaan (eli pikkulapselle etureiteen ja koululaiselle olkavarteen) puudutelaastari Emlaa, joita saa apteekeista.
Sikiölle vesirokko on vaarallinen
Odottavat äidit kuuluvat myös vesirokon riskiryhmään, joten jos et ole sairastanut tautia ja harkitset raskautta, voisi olla hyvä idea hankkia rokote. Vesirokko tarttuu herkästi pisara- ja kosketustartuntana. Odottajalla on kohonnut riski saada vesirokon yhteydessä keuhkokuume, ja kuolleisuusriski on viisinkertainen muihin aikuisiin verrattuna.
Jos odottaja saa vesirokon raskauden alkupuolella, tauti voi siirtyä sikiöön ja aiheuttaa vesirokko-oireyhtymää, jonka oireita ovat pienipäisyys, lyhytraajaisuus, älyllinen kehitysvamma, sokeus ja laajat ihomuutokset.
Vastasyntyneellä vesirokko vaatii aina sairaalahoitoa; kolmasosa sairastuneista menehtyy ilman kunnon hoitoa.
Vesirokkorokotetta ei saa antaa immuunipuutteiselle
Vesirokkorokotteessa, joka Suomessa otetaan käyttöön, on eläviä viruksia, joten sitä ei saa antaa immuunipuutteisille kuten syöpälapsille.
Elävä heikennetty rokote voisi aiheuttaa vesirokon lapselle, jonka elimistön puolustuskyky on heikentynyt.
Rokotuskattavuuden pitäisi olla hyvä, noin 95 prosenttia, jotta nämäkin lapset saavat suojan tautia vastaan.
Vesirokkorokote ehkäisee myös vesirokkoviruksen aiheuttamaa vyöruusua, jonka saa nykyisin joka kolmas vesirokon sairastanut elämänsä aikana. Vyöruusuun kuuluu ikäviä iho-oireita ja siihen voi liittyä pitkittynyttä hermosärkyä. Sairaus yleistyy ikääntymisen myötä.
Lue myös:
Rokkotaudit ja raskaus – näin rokkotaudit vaikuttavat sikiöön
Tunnista ja hoida hyvin lapsen vesirokko
Tuhkarokko on maailman tarttuvimpia virustauteja
Jaa oma kokemuksesi