Ihottumaa, hilseilyä, kuivuutta? Näin hoidat vauvan ihoa
Vauvan iho voi hilseillä, olla kuiva ja läikikäs, ja vauvalla voi puhjeta hormoninäppyjä. Näillä vinkeillä hoidat vastasyntyneen herkkää ihoa.
Vauvan iho on ohut ja herkkä. Sen puhditamiseen riittää aluksi vain vesi, mutta erikalaisia ihopulmia saattaa silti tulla eteen vauvavuoden aikana. Lue, kuinka hoidat niistä yleisimmät.
Hilseilyyn auttaa rasvaus
Vastasyntyneen vauvan iho ei ole kaunista katseltavaa. Kohdussa sikiötä peittää talimainen lapsenkina, joka suojaa lasta kohdussa kosteudelta ja helpottaa synnytystä. Jos raskaus menee yliaikaiseksi, kinakerros häviää ja vauvan iho voi olla kuiva ja hilseilevä.
Kun kinasta on ensimmäisessä kylvetyksessä päästy, iho on lähinnä punainen. Parin päivän kuluttua alkaa hilseily, joka loppuu parissa viikossa. Hilseilyn syynä on niin sanottu ihonpuhdistajainen eli toksinen eryteema, joka on
vastasyntyneen normaali reaktio.
Hoidoksi sopii rasvaaminen kevyellä hajustamattomalla perusvoiteella tai erityisellä vauvanvoiteella. Rasvaa ei pidä lotrata ylenpalttisesti,ettei vauvan ihon oma talintuotanto häiriintyisi. Terveihoinen vauva ei tarvitse rasvausta.
Lue, millaista hoitoa vastasyntynyt kaipaa.
Vaarattomat läikät ja näpyt
Ensimmäisen parin viikon aikana vauvan iho voi käyttäytyä muutenkin kummallisesti. Siihen voi ilmaantua erilaisia läiskiä ja näppyjä, jotka johtuvat lähinnä sopeutumisesta uuteen ympäristöön: kohdussa vauva on vedessä, joten kosketus ilmaan on suuri muutos.
Isoimpiin ruttuihin ja hiertymiin voi sivellä apteekista saatavaa metyleenisineä. Jos iho tulehtuu, tarvitaan lääkehoitoa.
Punaiset läikät eli niin sanotut haikaranpuremat vauvan otsassa, silmäluomissa tai niskassaovat hyvin tavallisia. Ne johtuvat ihon pinnassa sijaitsevista verisuonista, ja tavallisesti ne vaalenevat tai katoavat kokonaan ensimmäisen ikävuoden aikana.
Lue, miten selviät ensimmäiset viikot vastasyntyneen kanssa.
Vauvan iho on herkkä: Ei liian usein kylpyyn
Vauva kylvetetään ensimmäisen kerran heti syntymän jälkeen sairaalassa, ja kylpyjä voi jatkaa kotona saman tien. Kylvettäminen on yleensä hauskaa sekä vauvoista että vanhemmista.
Sitä ei kuitenkaan kannata harrastaa ylenmäärin, jos vauvalla on taipumusta ihon kuivumiseen. Pari kertaa viikossa riittää, kunhan kaulapoimut, kainalot ja korvantaustat tarkistaa päivittäin. Hyväihoinen vauva kestää kylvyn vaikka joka päivä.
Kuivaihoisen vauvan kylpyveteen voi myös lorauttaa vauvoille sopivaa kylpyöljyä. Saippuaa ja sampoota ei tarvita.
Näin hoidat vaippaihottumaa
Vauvan iho on herkkä, ja joskus pieni peppu saattaa loistaa ruusutarhana. Vaippaihottuma ilmenee pieninä näppyinä, ja siihen kannattaa puuttua heti ensimmäisten näppyjen noustua.
Vaippaihottuma ei viittaa allergiaan, vaan johtuu virtsa-aineista, kakasta, kosteudesta ja niitä ihoa vasten hautovasta vaipasta. Siksi sen parasta hoitoa ovat pesu, kuivaus ja tuuletus.
Anna vauvan olla peppu paljaana niin paljon kuin mahdollista, ja vaihda vaippa tavallista useammin. Jo nousseita näppyjä voi kuivattaa metyleenisinellä.
Rasvaus ei aina auta vaippaihottumaan, ja sitkeässä tapauksessa voi kokeilla perunajauhon tai talkin ripottelua ihottuma-alueelle. Myös apteekista saatavaa sinkkioksidivoidetta voi käyttää, jos perusvoide ei riitä.
Ihottuman ehkäisemiseksi vauvan peppu pestään joka kakan jälkeen; puhdistuspyyhkeitä suositellaan vain reissukäyttöön.
Vastasyntynyt saattaa kakata kymmenenkin kertaa päivässä, mutta tahti rauhoittuu iän myötä ja siten pesukerrat harvenevat.
Jotkut herkkäihoisten vauvojen vanhemmat käyttävät vaippaihottuman torjuntaan silkkisiä kestovaippoja.
Vauvan navan hoito
Napatynkä putoaa 1–3 viikon iässä. Se irtoaa vähitellen, ja vaikka kuivettunut tynkä näyttää kamalalta, siihen on rohkeasti tartuttava ja puhdistettava napakuoppa lämpimään veteen kastetulla vanupuikolla päivittäin.
Kun napatynkä on pudonnut, navan alue on herkkä bakteereille. Silloin kylvetystä on syytä välttää vuorokauden ajan.
Jos navan seutu alkaa punoittaa tai haista pahalta, pitää ottaa yhteyttä neuvolaan, sillä napa voi olla tulehtunut ja tarvitaan antibiootteja.
On yleistä, että vauvan iho on hormoninäpyillä
Noin kuukauden vanhan vauvan iho saattaa muistuttaa murrosikäisen naamaa: vauvalle puhkeavat niin sanotut hormoninäpyt.
Hormoninäpyt näyttävät finneiltä, eli niissä on keskellä kellertävä ”mätäpää”. Yleensä hormoninäppyjä esiintyy enimmäkseen kasvoissa ja pään alueella sekä ohuena kranssina niskassa ja rinnassa.
Hormoninäppyjen arvellaan johtuvan äidiltä joko raskauden aikana tai maidon mukana saaduista hormoneista. Ne häviävät ajan myötä itsestään. Kansanviisauden mukaan näpyt ovat pahimmillaan ristiäisten aikaan ja lähtevät sitten pois. Huonolla onnella vauvan iho tulehtuu ja alkaa märkiä taivepaikoista kuten korvien takaa, ja silloin on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan sopivan hoidon etsimiseksi.
Hikinäpyistä pääsee eroon vaihtamalla vaatetuksen kevyempään.
Näin poistat päänahan karstan
Pehmeä harja hieroo vauvan päänahkaa ja stimuloi verenkiertoa, vaikka tukasta ei olisi tietoakaan. Harjaaminen irrottaa kuollutta ihosolukkoa päänahasta ja ehkäisee karstan syntymistä.
Rumannäköinen keltainen karsta ei haittaa vauvaa, mutta hoitamattomana kerros paksuuntuu ja voi alkaa haista pahalta. Jos karstaa on jo muodostunut, tehdään öljyhoito. Myös tavallinen ruokaöljy käy: öljy hierotaan päänahkaan ja sen annetaan vaikuttaa parin tunnin ajan tai vaikka yön yli. Vedä vauvan päähän puuvillamyssy, niin öljy ei sotke.
Hoidon jälkeen tukka pestään ja harjataan.
Jos karsta on oikein sitkeässä, sitä voi varovasti raaputella irti.
Atooppinen ihottuma vauvalla
Monen vanhemman huolena on, viittaavatko vauvan näpyt ja muut iho-oireet allergiaan. Silloin tällöin ihottuman syynä onkin herkistyminen jollekin ruoka-aineelle.
Vauvaiässä allerginen eli atooppinen ihottuma ilmenee poskien punoituksena, karheutena tai ihottumana eri puolilla raajoissa, vartalolla ja päänahassa. Jos vauvalla on muitakin allergiaan viittaavia oireita, kannattaa kysyä neuvolasta mahdollisuutta päästä allergiatutkimuksiin.
Taipumus atopiaan on perinnöllinen, joten jos isällä, äidillä tai sisaruksilla on allergiaa, sitä on todennäköisemmin myös vauvalla.
Suojaa vauvan iho auringolta
Kesällä on hyvä muistaa, että pikkuvauva ei kestä aurinkoa. Vauvan iho palaa herkästi, joten oleskelupaikan pitää olla varjossa. Kannattaa myös varmistaa, ettei köllöttelypaikalle tule säteilyä heijastumalla esimerkiksi vedestä tai vaaleasta hiekasta.
Kantoliinavauvan paljaat ihoalueet pitää suojata aurinkovoiteella. Vauvoille ei saa käyttää aikuisten aurinkotuotteita, vaan heille sopii niin sanotun fysikaalisen aurinkosuojan sisältävää sinkki- tai titaanioksidivoide. Se ei imeydy ihoon, vaan muodostaa ihon pinnalle säteilyä heijastavan kalvon.
Lue myös:
Asiantuntijana terveydenhoitaja Arja Nurmi.
Lähteet: Outi Gyldén, Matilda Katajamäki (toim.): Suomalainen vauvakirja (Otava 2009); allergia.com, kaypahoito.fi ja terveyskirjasto.fi.
Jaa oma kokemuksesi