äiti ja melukylän lapset - Banneri
Olipas eilinen sitten mielenkiintoisin äitienpäivä aikoihin. Nimittäin tämän äidin tunteet heitteli laidasta laitaan koko päivän ja kyllä syytän niitä ihania hormoneja. Kiukkua, iloa, naurua, itkua, kiukkua ja kaikki taas alusta. Olo oli varmasti välillä samanlainen kuin tuolla meidän kaksivuotiaalla neidillä. 😀 No mutta kaiken kaikkiaan päivä oli mukava ja aamusta ihanasti lämmittävä aurinko vei meidät heti ulkoilemaan reiluksi kolmeksi tunniksi.

Kerholaiset olivat tehneet ihanat äitienpäiväkortit. Ne olivat sydämen muotoiset, niiden takana oli runo ja etupuolelle tehty pieni kukka jonka sisältä paljastui lasten itse tekemät avaimenperät.♥ Ne oli kyllä aivan ihanat. Sain kortin myös Iidalta ja Ainolta sekä J toi minulle vielä suklaata. Paljon haluksia ja suukkoja sain myös, jotka tuntui ehdottomasti kaikista parhaimmalta lahjalta.♥

Myöhemmin päivällä kävimme J:n vanhemmilla, eli ihan naapurissa ja siellä herkuttelimme vatsat täyteen. Muuten päivä oli aika tavallinen muiden joukossa. Ei me sen kummemmin yleensäkään olla juhlittu äitienpäivää. 
Illasta mietittiin taas kerran J:n kanssa meidän Minille nimiä. Miten se voikin olla niin kamalan vaikeaa? Minulla on ollut muutama lempparinimi, mutta ne kun löytyvät niin läheisten lapsilta, että ne täytyi nyt vain unohtaa. Yhtä nimeä taas olen pohtinut etunimeksi pitkään, mutta aina sen laittanut sivuun. Nyt kuitenkin kävi niin että J tykästyi siihen ja koska minä olen ronkeli ja välillä nimimakumme ei kohtaa yhtään, päädyimme yhteisymmärryksessä tuohon nimeen. Toinen ja kolmas nimi tulikin helposti. Nuo kolme nimeä rustaan nyt sairaalaan lähetettäviin papereihin ja nyt ainakin tuntuu siltä että tuo nimi saattaa tulla ihan viralliseksikin ja aika varmasti tuleekin.♥ Aika helpottunut olo nyt, sillä niin paljon olen aikaa sen miettimiseen käyttänyt.

Onhan tässä vielä paljon aikaa, mutta itselleni on niin tärkeää että niihin sairaalan papereihin ei oo vaan heitetty jotain nimeä, vaan että se on oikein ajatuksella sinne laitettu ja jos sitä jouduttaisiin käyttämään ei sitä katuisi.

Mutta nyt mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Pssst.. Muistakaahan (odottavat tai imettävät äidit, ja miksei muutkin) käydä osallistumassa ihanaan arvontaan.
Pääset sinne *t ä s t ä*

Kommentit (10)

Ihanat kortit! <3 Mekin keksittiin nyt vihdoin se lopullinen nimi, enkä malta odottaa että vauva syntyy jotta nähdään näyttääkö hän edes siltä 🙂

ihania lahjoja sait, todella nätit kortitkin 🙂
meille toisen lapsen nimen päättäminen oli kova pala,vielä ristiäis päivänä ennen papin tuloa väännettiin etunimestä 😀 mutta tytöstä tuli Henni ja onneksi tähän päädyttiin 🙂

Oli kyllä kauniit kortit.♥
Meillä kävi esikoisen kohdalla samalla tavalla, mutta lopulta saatiin päätös tehtyä. 🙂 Henni on kaunis nimi.
Nyt tällä hetkellä tuo Minin nimi tuntuu hyvältä..katsotaan näyttääkö hän sitten syntyessään juuri siltä. 🙂

Aivan ihania kortteja!! <3 Niin ihanaa sitä on saada omien lasten tekemiä juttuja. Ne on kyllä niin parhaita lahjoja. <3
Joskus ne tunteet heittelee muutenkin, vaikka ei olis edes raskaana. 😉 Se vaan kuuluu tähän, vaikka ei aina kivaa olekaan… Joskus sitä vaan toivois olevansa vähän tasapainoisempi. 😉

Lasten tekemät lahjat on kyllä ihan parhaita.♥
Hih, niin ne tunteet kyllä heittelee, nyt varsinkin heitellyt ihan hurjankin paljon. 🙂

Kauniit nuo lastesi tekemät äitienpäiväkortit!:) Ja mäkin ajattelen vähän niin että äitienpäivä on päivä muiden joukossa, mutta on kuitenkin kiva, että on sellainen!:)

Ne kyllä ovat ja lapset olivat niin ylpeitä tekemisistään.♥
Niinhän se on. 🙂

Lasten tekemät lahjat on kyllä parhaita. 🙂 Ihanaa että nimi on valmiina! Se on välillä niin vaikeaa löytää molempia miellyttävä nimi.

Ne on kyllä parhaita lahjoja.♥
On kyllä ollut niin vaikeaa löytää juuri se oikea nimi pikkuiselle, mutta ainakin tällä hetkellä se on nyt päätetty, enkä sitä kyllä hevillä vaihda. 😀

Kortit on kyllä aivan ihanat.♥
Se on kyllä aina jännää kun lapsi syntyy että sopiiko ajateltu nimi ollenkaan. Meillä en osannut Ainolle enää muuta nimeä ajatellakkaan kun jo odotusaikana totuin nimeen niin hyvin ja tyttö oli kyllä ihan nimensä näköinen. 🙂 Saa nähdä käykö samalla tavalla myös Minin kanssa. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X