äiti ja melukylän lapset - Banneri
Moni varmasti muistaa kuinka raskauden yhdessä (=monessa) vaiheessa stressasin kovasti painosta ja tulevista kiloista. Söin hyvin ja laitoin herkuttelun ihan minimiin. Annoin itselleni luvan herkutteluun vain viikonloppuisin. Pitkään tuo sujuikin hyvin ja paino nousi maltillisesti, kunnes lopussa kontrolli hävisi ja vetelin herkkuja sen minkä kerkesin. 😀 Normaali ruoka ei enää maistunut ja olisin voinut elää pitsalla ja suklaalla. Alussa paino nousikin maltillisesti, mutta lopussa sitä tuli yli kilon viikko tahdilla (toki siinä oli jo turvotustakin mukana). Kiloja kertyi koko raskauden aikana kuitenkin vain 13.7 kg joka on minulle vähän, sillä edellisissä niitä on tullut 16-20. 
Palautuminen lähti kyllä todella vauhdilla käyntiin. Sairaalaan jäi kahdeksan kiloa ja kotiin niitä kannoin vielä reilut viitisen kiloa. Yllätyin todella kuinka niin paljon jäi sairaalaan, yleensä kun oon tuonut niitä kotio rutkasti enmmän. Laitan alle kuvaa siitä millaisen masun kanssa lähdin käynnistykseen ja vierestä löytyy kuva 12 päivää synnytyksen jälkeen. Nyt kiloja on jäljellä enää reilu neljä lähtötilanteeseen.
En ole tehnyt mitään jotta kilot lähtisivät tippumaan, sillä haluan että maidontulo ei kärsi. Syön siis kuin hevonen ja herkkuja menee kasapäin. Lisäksi tuntuu että napostelen ihan koko ajan jotain, mutta kyllähän tuo imetys kuluttaakin. Maitoa tulee ihan hyvin mutta nyt en ole kärsinyt suihkutisseistä niin kuin yleensä. Liekö siihen syynä se että painoa kertyi nyt vähemmän niin maitoakaan ei tule koko ajan ns yli äyräiden. Kunhan maitoa tulee riittävästi oman pienen tarpeisiin niin hyvä on. 🙂
Ensimmäistä kertaa sitten esikoisen odotuksen jälkeen en stressaa painostani synnytyksen jälkeen. Olen oikein tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen, eikä ne jäljellä olevat kilot kummittele. Ne tippuvat jos tippuvat. Haluaisin kuitenkin kiinteytyä jonkin verran, mutta sen kerkeää myöhemminkin. Sen pahemmin en meinaa vaa’alla alkaa ravaamaan, kunhan itsellä on hyvä olla niin se riittää minulle.
kuvat otettu 12 päivää synnytyksen jälkeen 31.8.
Olen 172cm pitkä ja lähtöpainoni ennen raskautta oli 56kg ja nyt painan sen 60,5kg. En tavoittele tuota lähtöpainoa, olen tyytyväinen vaikka siihen 58 kiloonkin, mutta niin kuin jo ylempänä kirjoitin niin puntarilla en meinaa ravata ja se oma olo kertoo sen milloin olen vartalooni tyytyväinen ja tällä hetkellä oma vartalo tuntuu juuri sopivalta. 🙂 Ajatella että tämä kroppa on jo viiteen kertaan venynyt aikamoiseksi palloksi.♥
Oikein ihanaa syyskuun ensimmäistä kaikille!

Kommentit (28)

Sä oot todella kaunis 🙂 <3 älä ota paineita ja voi hyvin<3 koska oikeasti olet todella kaunis!

Kiitos Santra.♥
Tällä kertaa otin heti erilaisen asenteen ja päätin etten tuhlaa tätä ihanaa aikaa oman painoni merehtimiseen. 🙂 Imetys kyllä kuluttaa paljon ja siitä on hyvä apu (vaikkei se mua edellisissä olekkaan auttanut kun on tullu niin järkky makeanhimo).

Vau! Eihän susta huomaisi yhtään että olisit ollutkaan raskaana jos ei tietäisi 🙂 Ihana asenne sulla, minäkään en siitä ole koskaan sen kummemmin stressannut, aika paljolti imetys on auttanut palautumaan 🙂

Siis olet upea! Oot kyllä palautunut todella ripeään tahtiin ja hyvin tuloksin 🙂 Mun masu alue ei näytä noin hyvältä vaikka synnytyksestä on reilu vuosi, lörpötilörpöti nahka on ja pysyy :'D

Kiitos paljon Nea.<3
Hiljalleen hyvä tulee. 🙂 Tässähän on koko elämä aikaa saada itsensä kuntoon. 😀

Hyvin olet lähtenyt palautuman ja on ilo lukea ettet stressaa! Jatka siis herkuttelua ja nauti elämästä! ❤

Kiitos Selina.♥
Ilman muuta ja etenkin perheestä ja tuosta pienestä tuhisijastani.♥

Hyvin on kroppa lähtenyt palautumaan! Mä voin ravata sitten sunkin puolesta sillä vaa'alla. 😀 Milloinkohan sitä osaisi alkaa itsekin olemaan armollisempi omaa kroppaa kohtaan? Mammakilot on hävinyt kyllä ajat sitten, mutta ei sitä silti ole vielä ennallaan. Pöh..

Heitä edes se toinen sinne kaappiin. 😀

Ei pysty! Ja itseasiassa niitä on kaksi; toinen makkarissa ja toinen vessassa! 😀 Hehe..

Kiitos.♥
Heivaa se vaaka johonkin perimmäiseen kaappiin jokskin aikaa niin helpottaa kummasti. 😀 Mä päätin etten nyt stressaa tästä ja käytän siihen kuluvan energian johonkin muuhun. 🙂 Tässä on loppuelämä aikaa saada kilot kuriin. 🙂

Hyvin oot palautunu kyllä! Hyvää syyskuun alkua sinne teillekkin♡

Wau, nopeasti olet palautunut ja hyvin kilot lähteneet. Ei mitään hätä. 🙂

Kiitos Minttu.♥
Yllätyin kyllä kuinka kilot tippui niin nopeasti, kun yleensä olen kantanut niitä mukanani vielä silloin kun lapsi lähenee vuoden ikää. Nyt en stressaa painosta vaan nautin vauvasta.♥

Todella hyvin palautunut olet ja synnytyksestä vielä noin vähän aikaakin..Ja viisi ihanaa lasta olet saanut tuolla kropalla, että sietää olla vain ylpeä =)

Kiitos heitsu.♥
Tuntuu jo siltä että Mini olis syntynyt jo ajat sitten, kunnes sitä tajuaa että tosiaan synnytyksestä on kulunut vasta pari viikkoa. 🙂

Vau, timmi mamma! 🙂 Omituista, että luin tätä vertaillen: suunnilleen yhtä pitkiä ollaan, mut sä oon noin hoikka ja noin hyvin palautunut. Ja kuitenkin seuraus tämä tekstin lukemisesta oli, että syönpäs pussillisen vaahtokarkkeja napostelun nälkääni, kun Terhikin napostelee. ;D

Kiitos Heidi.♥
Hih, ihana oot. 🙂 Kyllä sitä pitää vähän välillä herkutellakkin..ja mun alko tekeen mieli vaahtokarkkeja nyt. 😀

Oot kyllä tosi hyvin palautunut! Vähän jopa kateeks käy, mut josko sitä itsekin vielä jonain päivänä on lähtöpainossaan 😀

Kiitos Netta.♥
Hiljoksiin hyvä tulee. Ei niistä kiloista kannata murehtia, onhan tässä koko elämä aikaa niitä tiputella. 🙂

oot kyllä palautunut kadehdittavan hyvin!! Ja ihana tuo sun asenne,tuntuu että nykyään on kaikki menos salille jo seuraavana päivänä kun sairaalasta kotiudutaan. Ja sen kropan pitäis olla heti saman näköinen kuin ennen raskautta. Siispä tosi mukava lukea vaihteeksi tälläisestä armollisemmasta suhtautumisesta omaan kroppaan.

Kiitos Ulla.♥
Päätin jo odotusaikana etten ota turhaa stressiä kiloista odotuksen jälkeen. Aluks meinas iskeä kriisi mutta jo parin päivän päästä synnytyksestä päätin että tällä kertaa en tee tästä numeroa itselleni. Ja yllätyin positiivisesti että kilot lähtikin kariseen näin nopsaan. 🙂

Upeasti olet kyllä palautunut! Multakin lähti melko nopeasti raskauskilot, mutta hieman haluaisin painoa pudottaa, jotta olisin kroppaani tyytyväinen. Pikku hiljaa, minäkään en nimittäin halua vaarantaa imetystä. 🙂

Kiitos Tuija.♥
Hieenoa että sielläkin karisi kilot nopeasti. 🙂 Mulle näin kävi ekaa kertaa sitten esikoisen syntymän. Muiden odotusten jälkeen ne kilot on karisseet vasta kun vauva on ollut vuoden ikäinen.

Voi kiitos paljon Noora kauniista sanoista. <3

Vastaa käyttäjälle Ulla Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X