äiti ja melukylän lapset - Banneri
Sain aika lyhyellä aika välillä jo jokin aika sitten kolme tämmöistä haastetta ja päätin että tällä kertaa vastaan vain kysymyksiin joita onkin aika paljon tällä kertaa. Ensimmäiset kysymykset sain Kun haaveet muuttuvat todeksi -blogista.
1. Mitä kouluja olet käynyt?
Kävin jonkin aikaa lukiota, mutta opiskelu motivaatio oli täysin hukassa joten vaihdoin ammattikouluun ja kävin sieltä ravintolakokkikouluun. Ei mitenkään päin mun alaani, mutta jotakin oli tehtävä. Kesken opiskeluiden sain esikoiseni, olin kotona reilun vuoden ja palasin opiskelemaan kouluni loppuun. Kun sitten valmistuin niin lähdin työelämään. Opiskelu pienen lapsen kanssa ei enää silloin houkuttanut. Nyt taas paluu koulun penkille kuulostaisi ihan kivalta.
2. Miksi aloit pitämään blogia?
Tyttäreni sairastaa lastenreumaa ja halusin paikan jonne purkaa ajatuksia sairaudesta ja arjesta. Nykyään täällä on sairaudesta juttua enää harvemmin.
3. Voisitko kuvitella asuvasi ulkomailla?
En oikeastaan.
4. Oletko tyytyväinen elämääsi? Miksi?
Kyllä olen. Meillä on oma talo, isolla pihalla. Viisi ihanaa lasta ja paljon ihania ihmisiä ympärillä. Elämässä on tällä hetkellä kaikki hyvin mallillaan. 
5. Mitä aiot ostaa seuraavaksi, isompi hankinta tarkoitan?
Ostin juuri järkkäriini uuden putken ja nyt seuraavaksi suunnitelmissa olisi sitten sen kauan haaveilemani kuivausrummun vuoro.
6. Linkkaa suosituin postauksesi.
Baby Shower -juhlat
7. Jos olisit minä, mistä kirjoittaisin seuraavan postauksen?
Matkustamisesta kahden pienen lapsen kanssa.
8. Tähtäätkö blogillasi johonkin vai kirjoitatko puhtaasti omaksi huviksesi?
Ainahan on kiva tähdätä johonkin, mutta kyllä tämä on mukavaa ihan vain omaksi huviksikin.
9. Luetko vau.fi:n aihe vapaata?
En lue.
10. Paljon tuhlaat lastenvaatteisiin kuukaudessa?
Vaihtelevasti. Välillä en ollenkaan ja välillä taas menee paljonkin.
11. Kaipaatko tietynlaista vapautta?
Joskus olisi kiva kun pystyisi tehdä asioita ilman että pitää miettiä koska pitää syödä, missä on lähin vessa ja milloin kukakin nukkuu, mutta toisaalta kerkeää sitä sittenkin kun lapset kasvaa. Pitää nauttia nyt tästä ajasta kun ovat pieniä.

Seuraavat kysymykset sain puolestaan Together we make a family -blogista
1. Lempiblogisi jota luet?
Apua, niitä on monta joten en osaa sanoa.
2. Mitä ruokaa teillä syödään eniten?
Varmaankin jauhelihakastiketta ja perunaa
3. Lempielokuvasi?
Notting Hill. Joka ikinen kerta se on vaan niin hyvä, enkä kyllästy siihen varmaan koskaan.
4. Miten rentoudut?
Istun sohvalla kera suklaalevyn tai olen lenkillä koiran kanssa
5. Lempi vuodenaikasi ja miksi?
Kesä. Pidän lämmöstä ja valoisuudesta ja silloin luonto on vaan kauneimmillaan.
6. Miksi bloggaat?
Tämä on mukava harrastus ja tää on vaan vienyt mut mukanansa.
7. Mitä seuraat tv:ee stä?
Vain elämää, erilaiset äidit, urheilua ja pari muuta. Mä katon kyllä todella vähän telkkaria.
8. Tykkäätkö maalaisromattisesta sisustuksesta, miksi/miksi et?
Kyllä mä tykkään. Se vain on niin kaunista.
9. Unelmatyösi?
No ne kätilön työt
10. Lempijuomasi?
Vesi
11. Mitä sinun on pakko tehdä joka päivä?
Vaikka mitä, mutta ainakin sanoa lapsille että rakastan heitä.

Nämä kysymykset sain puolestaan Kädenjälkiä sydämessä -blogista
1. Jos olisit väri niin mikä väri olisit ja miksi?
Tää on vaikee. Varmaankin keltainen kun olen aika energinen ja puuhailen jatkuvasti jotakin.
2. Lempi paikkasi kotona?
Meidän makkari, koska pidän siellä olevasta värimaailmasta ja se on paikka jossa saa rentoutua.
3. Milloin itkit viimeksi? (Miksi?)
Varmaankin pari päivää sitten ja ihan vain siitä onnesta kun Hugo väläytteli niin valloittavia hymyjä. Onnen kyyneleitä siis.
4. Kuinka  kauan päivässä käytät aikaa blogin parissa?
Päivällä vähemmän, sillä en silloin ole paljoa koneella..illasta menee sitten aikaa enemmän, kun saan lapset nukkumaan..yhteensä 1-4 tuntia, riippuu aina vähän päivästä ja postauksesta. Yhteistyöpostauksiin menee enmmän aikaa.
5. Miten bloggaaminen näkyy arjessasi?
Varmaankin siinä että kuvailen mitä oudoimpia juttuja.
6. Mikä on parasta bloggaamisessa?
Ihanat kommentit ja upeat ihmiset keihin on saanut tutustua.
7. Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?
Toivon näkeväni itseni unelmieni ammatissa, asuvani siinä itserakennetussa omakotitalossa ja edelleen onnellisesti naimisissa.
8. Unelmiesi häät?
Tämän kuvailinkin jo toiseen postaukseen joten tämä kopioitu suoraan sieltä.
Jos omia vuoden 2010 häitä ei lasketa, niin: Menisimme naimisiin kirkossa maistraatin sijaan, oma isäni saattaisi minut alttarille ja omat lapset toimisivat kukkaisneitoina ja poikina. Kaasoina olisi kolme lähintä ystävääni ja oma siskoni. Juhlapaikka olisi järvenrannalla ja laiturilla meistä napsittaisiin hääkuvia. Olisin tehnyt itse täytekakut ja paikalla olisi esiintymässä esimerkiksi Juha Tapio. Hänen laulunsa Kaksi puuta toimisi häätanssinamme. Häissä olisi yhtä rento tunnelma kun omissamme vuonna 2010. Aurinko paistaisi ja illalla hetke aikaa katsoisimme yhdessä järvelle päin käsi kädessä muiden juhliessa sisällä.
9. Kerro jokin salaisuutesi?
Nyt ei kyllä tuu mitään mieleen.
10. Kuvaile unelmiesi mies silmistä varpaisiin, luonnetta unohtamatta?
Eiks tähän käy että oma mies pienillä parannuksilla. Esim pituutta lisää ainakin viitisen senttiä ja oikein urheilijan vartalo. Luonteeseen lisäisin hieman lisää kärsivällisyyttä ja romantiikkaa. 😀
11. Tyttö vai poika? Koira vai kissa? Makaroonilaatikko vai hernekeitto? Sinä vai miehesi?
Molemmat, koira, makaroonilaatikko, riippuu tilanteesta.
Kiitos kaikille kolmelle kysymyksistä.

Kommentit (2)

Mua kiinnostaisi, että mikä oli kohdallasi syynä huonoon opiskelumotivaatioon? Osaatko sanoa mikä puuttui, kun motivaatiota ei ollut lukioon?

Itselläni on ollut korkea motivaatio opiskella, mutta nyt kun oma lapsi aloitti koulun, en ole ollenkaan varma mistä oma motivaationi aikanaan tuli! En keksi, mikä siihen vaikutti eniten: päiväpeiton väri, lukemisharrastus, hyvä opettaja? En siis tunne itseäni, ja siksi on vaikea tukea lastakaan.

-Kaislakerttu

Voi kun tietäisin. 🙂 Alkuun motivaatio oli ihan kohdillaan, mutta sitten se vaan hiipui. Sitä kiinnosti muut jutut silloin vaan enemmän kuin se itse opiskelu, ehkä se oli se syy. Ehkä se ammattikoulu olis alusta asti ollut mulle se oikea ratkaisu, kun se ei ollut pelkkää lukemista vaan. 🙂

Vastaa käyttäjälle Anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X