Synnytyksestä 10 viikkoa

Teksti Terhi
Synnytyksestä tulee kuluneeksi huomenna jo 10 viikkoa, ajatella. Päätin hieman kertoilla miten palautuminen on sujunut. Aloitetaanko vaikka siitä, että tällä kertaa oma vartalo ja sen muoto ei ole ahdistanut synnytyksen jälkeen kertaakaan. Tai jos ei lasketa sitä hetkeä kun synnytyksen jälkeen menin suihkuun ja näin vatsani ei niin kauniisti pyöristyneen muodon. Se on kyllä aina yhtä järkyttävä tilanne.
Raskauden aikana kiloja kertyi 13,7kg. Olin tuohon enemmän kuin tyytyväinen, sillä muissa odotuksissa niitä on yleensä kertynyt se 20. Kannatti siis hieman katsoa mitä suuhunsa laittoi. Synnytyslaitokselle kiloja jäi heti kuusi ja kotio kannoin loput. Suurin määrä kiloista onkin minulla lanteilla, josta se sitten luonnollisesti katoaa viimeisenä. Mutta todella hyvin tuo palautuminen on alkanut, vaikka mitään en ole tehnyt sen eteen. Tällä kertaa nimittäin päätin antaa kehon palautua ensin itse rauhassa ja sitten vasta aloittaa kuntoilun. Menee varmasti alkuvuoteen, sillä minulla on vieläkin vatsalihasten välissä pientä erkaumaa ja tarkoitus olisi sen ensin kiriä kasaan, jottei siitä jää pysyvää haittaa.
Tein pienen kollaasin, jossa näkyy kuinka palautuminen on alkanut ja olen kyllä tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen.
Kuten jo mainitsin tuosta erkaumasta, niin minulla tuntuu sellainen parinsentin rako vatsalihasten välissä ja sen vuoksi saan tehdä vain syviä vatsalihaksia. Lähinnä siis seistessä jännitän vatsalihaksia ja se jumppa on siinä. Nähtäväksi jää kuinka kauan kestää että tuo rako menee kokonaan umpeen. Lenkillä tulee käytyä, mutta harmikseni Hugo ei tällä hetkellä vaunuttelusta niin nauti, joten se on jäänyt vähemmälle. Jospa pieni pienen tauon jälkeen innostuisi sitten siitä puuhasta.
Painoa lähtöpainoon on jäljellä vielä +3kg, mutta niiden kanssa ei nyt kiirehditä. Vatsassa on vielä löysää, esimerkiksi rintojen alla, joka on lantion lisäksi minun ongelmakohta. Niihin paneudutaan sitten jossain vaiheessa. Turha tässä on odottaa nopeita tuloksia kun vatsanahka on venynyt lyhyen ajan sisällä jo niin monta kertaa, joten kroppa on ollut kovilla. Onhan se kantanut sisällään jo viisi upeaa lasta. Onneksi oma asenne on ainakin vielä niin hyvä, ettei tässä nyt aleta mitään ressiä ottamaan.
Tässä vielä kuvaa kun paita on ylhäällä, jolloin vatsanseutu näkyy paremmin.

Palautuminen siis etenee hitaasti mutta varmasti. Jospa kesään mennessä saisi vähän jotain kiinteytystäkin aikaan, mutta jos ei niin mennään näillä. Pitää olla armollinen omalle kropalle, onhan se juuri tehnyt aika työn ja siitä ei hetkessä palauduta.
Niin ja kuten kuvista näkyy, niin bola-koru on edelleen käytössä. Se toimii vähän niin kuin imetyskoruna ja Hugo roikkuu siinä usein kiinni. Aina ei tosin osu tuohon itse koruun vaan roikkuu narussa. Niinpä olenkin miettinyt pitäisikö tuohon lisätä muutama iso helmi kaveriksi niin olisi jotain mistä ottaa kiinni. 
Mukavaa päivänjatkoa kaikille!

Kommentit

20 kommenttia
Avatar

Kiitos Maria. ♡
Hih kannattaa kokeilla. 😉

Avatar

Olet kyllä superhyvin palautunut, ei voi muuta sanoa 🙂

Avatar

Kiitos Nadja.♥

Avatar

Vau, ootpa upeassa kunnossa jo. Mulla on tämä kolmas raskaus mennyt vähän enemmän taas "armollisissa" merkeissä itseni suhteen. Ei oo vaan jaksanut alku ja loppuraskauden pahoinvointien takia tsempata yhtään… jospa sitten synnytyksen jälkeen taas uuteen nousuun.

Avatar

Kiitos.♥
Voi, tuo pahoinvointi kuulostaa kurjalta ja nyt ei kannata stressata yhtään, kerkeää sitä myöhemminkin. 🙂 Ihanaa loppuodotusta sinne.♥

Avatar

Oit siis aivan mielettömän hyvin palautunut! ♡
Mulla on sellanen ällö riippu nahka vielä, ei lähe vaikka kuin tekis mitä 😀

Avatar

Kiitos Nea.♥ Kyllä tässä vielä hommaa on, mutta onhan tässä koko loppu elämä aikaa. 😀
Kropalla vie yleensä kauan palautua odotuksesta, joten hiljaa hyvä tulee. 🙂

Avatar

Oot kyl ihan super hyvin palautunut <3 ei kyllä suklaat näy missään 😉

Avatar

Voi kiitos Netta.♥
Hih, ne on valahtanu tonne lanteille, jossa on se kaikki muukin ylimääräinen. 🙂

Avatar

joo,yhdyn muihin, oot tosi hienosti palautunut.Ja ihana kun oot noin armollinen ittelles<3

Avatar

Kiitos Ulla.♥
Kyllä tässä jo viidennen jälkeen täytyy olla. 🙂 Sen verran monta kertaa lyhyessä ajassa on maha joutunut venymään. 🙂

Avatar

Todella nopeasti olet kyllä palautunut!! 🙂

Avatar

Kiitos Meri.♥

Avatar

Sä oot kyllä niin hoikka, ettei se viiminen kolme kiloa edes näy missään! :)(saatika sun suklaan syöntis ;)) Tsempit kuitenkin vielä loppu rutistukseen 🙂

Avatar

Hih, kiitos Riikka.♥
Viimeset kilot lähtee sitten joskus pois. Koitan nyt olla niistä stressaamatta mahdollisimman pitkään. 🙂 Päätin odotusaikana että vaaka saa pölyyntyä nurkassa ja hyvin olen siinä pysynyt, vaan harvoin tulee sille noustua. Oon nimittäin sitä mieltä että paino on vaan numero, se oma olo on se oikea puntari. 🙂

Avatar

Hyvä! Niin se pitääkin. Turhaa ottaa liikaa stressiä asiasta, josta ei oikeasti edes tarvitse stressata 🙂

Puhut kyllä totta, ihan turha sitä vaakaa on kytätä. Kunhan itsellä on hyvä olla 🙂

Avatar

Hih, ei se paino ainakaan sillä stressaamisella tipu ja on kyllä kivempi kun aamut ei ala sillä että paljonkos se puntari nyt mahtaa näyttää. 🙂

Avatar

Ihan hyvin noin niin kuin suklaata syömällä! Heh.. 🙂

Avatar

Heh, eikös. 🙂

Avatar

Wautsi! Sulla ei kylä näyt raskaudet missään! Ja suklaadieetti kuulostaa aika hyvälle, pitäsköhän itsekin testata 😀

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä