äiti ja melukylän lapset - Banneri

..iskee aina silloin kun joku lapsista sairastuu. Silloin sitä toivoo että omistaisi muutaman käden lisää tai kaksoisolennon, joka lohduttaisi välillä toista. Toivoisi että voisi pitää sylissä, suukottaa otsaa, jutella mukavia ja hoitaa juuri sitä joka sitä eniten kaipaa, ilman että syli pitää jakaa. Silloin äidille iskee se kaamea riittämättömyyden tunne. Hugo haluaa syliin ja samalla Aino joka eilisen terveen päivän jälkeen alkoi sairastaa uudelleen tarvitsee äidin syliä. Siinä sitä onkin sitten ollut äidin syli täynnä pikkuisia. Miten sitä toimii että molemmat saavat samaan aikaan juuri sen mitä sillä hetkellä tarvitsevat.
Normaalisti, kun kukaan ei sairasta, aikaa riittää jokaiselle lapselle hyvin. Ne hetket eivät välttämättä ole pitkiä, mutta jokaiselle on sitä riittää. Kaikkien kuulumiset kuullaan, kaikkien kanssa tehdään aina jotakin pientä ja se on lapsistakin kivaa. Nyt kun sitten yksi sairastuu kaipaa hän enemmän huomiota ja syliä. Isommathan tämän jo ymmärtävät, että äidillä on päivisin kädet aika täynnä ja että sairaana oleva tarvitsee nyt äitiä. Mutta Hugo. joka on oikea sylivauva ei sitä tietenkään käsitä. Hän on nyt ollut enemmän lattialla, enemmän kuin yleensä, mikä on tietysti hyvä. Mutta entäs kun siellä viihdytään edelleen aika lyhyitä aikoja. Siinä me olemme sitten istuneet lattialla Aino sylissäni ja koittaneet samalla viihdyttää Hugoa. Pian kuitenkin myös Hugo haluaa syliin ja olemme vain yksi läjä olohuoneen lattialla. Minulle on toisaalta se ja sama missä istumme kunhan molemmilla on vain hyvä olla.

Ainolla oli kahden päivän kuumeilun jälkeen yksi kuumeeton päivä, kunnes tänä aamuna sängystä nousi kuumeinen tyttö joka itki korvaansa. Tiesin heti että tulehdushan siellä, sillä niin paljon tyttö itki. Ilta ja yö oli onneksi sujuneet rauhallisesti, eikä korva ollut kipuillut. Varasin ajan lääkäriin ja korvatulehdushan siellä. Aino on koko aamun ollut sylissäni samaan aikaan kuin Hugo. Sydäntä riipaisi kun jouduin nostamaan tytön pois sylistäni siksi aikaa kun Hugo söi. Pieni nukahti sitten sohvalle ja Hugo lähti ulos nukkumaan. Silloin oli aikaa vanhemmille lapsille, jotka tosin halusivat sitten leikkiä vain kahdestaan.
Mutta kun kaksi pienintä itkee samaan aikaan ja koitat lohduttaa molempia, niin oikeasti menaa päästä poru itseltäkin. Sitä tuntuu ettei pysty täysillä keskittymään toisen murheeseen, täyttämään sitä tarvetta jota lapsi juuri sillä hetkellä tarvitsee.  Se turhauttaa. J on päivät töissä, joten päivisin sitä toista syliä ei ole. Normaalisti ei mitään ongelmaa, mutta nyt kun Aino on todella itkuinen niin haastetta on todellakin piisannut.

Onneksi tätä riittämättömyyden tunnetta ei yleensä ole, paitsi joskus, muttei silloinkaan tässä mittakaavassa. Olisi ihan kamalaa jos tuntuisi vuosi vuodelta tältä, ettei vain pysty antamaan tarpeeksi huomiota jokaiselle lapselle ja juuri silloin kun he sitä eniten tarvitsevat. Tietysti meillä on hetkiä arjessa kun pitäisi ratketa kahtia että pystyisin sillä sekunnilla olla paikalla tarvittaessa. Silloin yleensä katsotaan kenen asia on se ns. kiireellisin. Hugo voi odottaa jos kyseessä ei ole paha tilanne, mutta jos poika on nälkäinen yms. niin silloin hänet hoidetaan ensin ja muut odottavat. 
Riittämättömyyden tunne on kyllä kamala. Pieni riittämättömyyden tunnehan on ihan normaalia, mutta tämä joka pisti jo itkemään ei ole kivaa. Onneksi kuume ja nämä taudit selätettyä tiedän että palaamme normaaliin ja äidin sylissä on tilaa myös muille, eikä sitä tarvitse koko ajan jakaa toisen kanssa.

Kommentit (28)

Mulle tulee usein se riittämättömyyden tunne, kun esikoinen itkee kasvukipuja ja minä annan sukat , hieron, laitan voidetta .. Tai kun juniori itkee kuumetta . Haluaisi ottaa sen kivun pois! Ja vaikka tietää että aamulla aikainen herätys ja haluaisi nukkua niin se on vaan pakko jaksaa. Välillä itselläkin tullut itku melkein väsymyksestä, mutta silti minuuttiakaan en vaihtaisi pois <3 yhdessä nukuttujen päikkäreiden jälkeen jaksaa taas 🙂

Paranemista ja kovasti voimia!! <3
Tiedän niin tuon tunteen. 🙁 Miten voikaan olotila olla kurja, kun ei vaan pysty. Vaikka lapset ovat jo isoja, niin kyllä he kaipaavat kipeinä sitä silitystä ja vieressä oloa. He kyllä jo ymmärtävät ja tyytyvät siihen mitä saavat, mutta itsellä se olo on niin kurja. Kun vielä valvoo yöt, niin itku on todella herkässä. Oon ruvennut ottamaan kaikki lapset tähän olohuoneeseen patjoille, että ehtisi edes vähän olla lähellä.

Kiitos. Kolme vee alkaa olla parempi. Lumi valitellut nyt korvaansa ja Hugo yskii..

Se on kyllä tosi rankkaa!! 🙁 Nuo patjat ja omat peitot ja pehmolelut olkkarissa ovat olleet monessa kohtaa pelastus. 🙂 Toivottavasti taudit pian helpottaa.

Kiitos.♡
Se olo on kyllä niin kurja. Varsinkin kun kaksi nuorinta itkee samaan aikaan ja koitat lohduttaa molempia..tuo patja juttu kuulostaa hyvältä.

Voii, tseppiä sinne!

Minulla on mega kurja oli jo yhden pienen sairaan kanssa, joten en voi kuvitella mitä se on jos yksi sairastaa ja muutkin haluaisia osan huomiosta. :/

Kiitos Maria.♡
Välillä kyllä on niin kurjaa kun pari haluaa huomiota juuri samaan aikaan..

Paranemisia teillekin! <3 mulla on tuo sama tunne nyt kun meiän lapset on kipeenä ja minäkin vielä siihen päälle aika voimaton 🙁 tuttu tunne myös ihan tavallisessakin arjessa..

Kiitos.♡
Samaan aikaan lasten kanssa sairastaminen on kyllä todella kurjaa. 🙁 Tsemppiä.♡

Tuo kurja tunne on niin tuttu! Toivottavasti teillä voidaan pian paremmin♥

Se on.
Kuume laskenut nyt hyvin..toivotaan että huomenna ei särje korvaa eikä ole kuumetta.♡

Tuo tunne on todella kurja. Mutta olet kyllä ihan mielettömän hyvä äiti ♡♡ Ja paranemisia tytölle, toivottavasti pian helpottaisi ♡ 🙁

Kiitos Nea ihanista sanoista.♡
Toivotaan että huomenna jo parempi.♡

Meillä thtiin pahimpina aikoina pesä lattialle niin, että lähelle mahtui yhtäaikaa jokainen tarvitsija. On ollut yksi syömässä, joku kipeänä ja vielä pari muuten vaan halipulaista… Kieltämättä riittämättömyyden tunne on tuttu. Ja toisaalta se kertoo kaiken olevan loppuviimeksi hyvin. Toivottavasti sä saat ladata akkuja miehen kainalossa (tai ihan yksin, jos se toimii paremmin) ihan päivittäin. Ison porukan äiti tarvii jaksaakseen riittävästi unta, hellyyttä ja jotain ihan omaa.

Tuollainen pesä lattialla toimisi täälläkin, varsinkin näin kun joku sairastaa.
Onneksi joka ilta on muutama tunti aikaa vain itselle..siinä rentoutuu kunnolla.:)

Voi riittämättömyyden tunne on kamala! Voimia sinne!❤

Voi miten tuttu tunne niiltä vuosilta, kun pojat olivat yhtäaikaa pieniä.. 🙁
Tsemppiä! ♥

Voi ei, korvatulehdus 🙁 paranemisia pienelle! <3
Mä tiedän tuon riittämättömyyden tunteen erittäin hyvin! Tsemppiä lähetän nyt vuorostani sinulle!

Kiitos.♥ Nyt kyllä ollut niin riittämätön tunne kun yksi sairastaa ja kaipaisi koko ajan syliä.
Korvatulehdus on kyllä niin ikävä..toivotaan että huomenna jo parempi. Haluan mun iloisen pikku tytön takaisin.♥

Nuo on kyllä myös tilanteita jolloin sitä tuntee olonsa niin riittämättömäksi. :/

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X