Yleinen 29.9.2016
TEKSTI Terhi

Imetys: Luopumisen tuskaa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Tiesin että tämä kirpaisee, mutta että se repii näin syvältä ja lujaa. Illoista puuttuu nykyään yksi hetki, hetki joka oli niin tärkeä sekä äidille että taaperolle. Tuli nimittäin aika luopua imetyksestä ennen Hugon nukkumaan menoa. Nyt oli oikea aika, tiedän sen, mutta silti en ollut kuitenkaan valmis. Koen varmasti pahempaa luopumisen tuskaa kuin taaperomme, joka jo ensimmäisenä iltana nukahti omaan sänkyyn hetkessä vain muutaman pienen itkun jälkeen, rakas unipupu kainalossa.
Tämä äiti puolestaan istui hämmästyneenä, onnellisena ja samalla haikeana sängyn reunalla. Siinä katsellessani pientä tuhisevaa taaperoani,  joka nukkui vatsallaan peppu pystyssä samalla unipupua korvasta lujasti puristaen, tirautin kyyneleen jos toisenkin. Tunsin suurta helpotusta, mutta samalla valtavaa ahdistusta. Nyt nämä imetykset olisi taakse jäänyttä aikaa. Ei enää iltaisin imettämistä..koskaan..ikinään! Iso pala liikahti kurkussani ja pidättelin krokotiilin kyyneleitä. Ei tämä edellisen kohdalla ollut näin vaikeaa. Nyt tämä tuntui kuin suurelta vuorelta, jonka yli en pääse. Ehkä se on se lopullisuus joka tämän aiheuttaa.
Mutta kuten yltä voi lukea tapahtui tämä Hugon kannalta todella helpolla. Hän oli nyt valmis. Merkkejä oli ollut jo ilmassa. Rinnalla viivyttiin lyhyempi aika kuin yleensä ja siihen ei enää nukahdettu niin kuin ennen. Tissin perään ei itketty kuin hetki. Kaksi kertaa noustiin sängyssä seisomaan ja hetkessä rauhoittui kun laiton hänet maate, annoin tutin suuhun, unipupun kainaloon ja peiton päälle. Vain hetki ja poika oli unessa. Voiko tämä todella sujua näin helpolla? Ilmeisesti, sillä seuraavakin yö sujui samalla kaavalla. Olen hieman hämmästynyt, odotin sydäntä riipivää itkua, jota ei onneksi ollut, ja sylissä pitämistä. Onneksi sain yllättyä positiivisesti.
Meillä on ollut käytössä sideharso aina kun olen imettänyt poikaa. En kuitenkaan ole antanut sitä yöunille vaan silloin kainaloon on laitettu unipupu. Nyt kun imetys jäi  illoista pois laitoin harson ajoissa sivuun ja käytin unipupua. Tämän ansiosta Hugo ei ehkä osannut niin kaivata tissiä ja näin unilelun merkitys kasvoi samalla silmissä. Harson kanssa nukahtamisesta ei olisi tullut mitään, enkä muutenkaan enää tykkää jättää lasta sen kanssa nukkumaan, ettei vain satu mitään.

Olen onnellinen että tämä toimi näin vaivattomasti, mutta samalla olo on niin haikea. Kyllähän tämä olo tästä tasoittuu, mutta tällä hetkellä haikeus on voimakas. Ensi viikolla on kuitenkin yksi meno ja olen vasta myöhään yöllä takaisin kotona, joten ajallisesti tämä ratkaisu lopettaa osui juuri nappiin. Nyt tiedän että Hugo nukahtaa hyvin ilman ja näin isä pärjää hänen kanssaan. Lisäksi pärjään oman rintavarustukseni kanssa kun ne tottuvat siihen että imetys vähenee. Aamuisin olen vielä rintaa antanut, mutta luultavammin sekin jää kohta vallan pois. Näin se vain on, että meidän imetystaipaleemme vetelee todellakin ihan viimeisiä.

Miten teidän imetyksen lopettaminen iltaisin tai yleensäkin on sujunut?
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (19)

🙂




0
1 vastaus

Meillä päiväaikaan imetys vähentyi, kun aloin itse hiukan rajoittaa rinnalla käyntejä. Yösyömisten lopettaminen sujui aika kivuttomasti kun lapsen isä hoiti yöheräilyjä jonkin aikaa. Nyt imetän ennen päiväunia ja illalla, ja varmaan seuraava, josta luovutaan on tuo päiväunimaito. Vielä ei ole mitään hajua miten iltanukutus hoidetaan sitten kun imetys jää sieltäkin pois. Teillä sujui kyllä ihanan helposti! 🙂




0
1 vastaus

Sujui kyllä todella kivuttomasti. 🙂 Pelkäsin pahinta joten tämä oli positiivinen yllätys.

Toivottavasti teilläkin sitten aikoinaan sujuu helposti. Kannattaa ottaa iltaan jokin tietty rutiini joka auttaa sitten kun imetys jää pois. Esim pehmolelu, lukeminen, silittely…




0
1 vastaus

Hyvin tutun kuuloisia mietteitä! Taisit lukea oman kirjoitukseni viimeisistä imetyksistä silloin kesällä. Nyt koko asia on oikeastaan unohtunut ja vain harvoin tulee mietittyä oikeastaan koko imetystä.




0
1 vastaus

Juu luin. 🙂
Hetki tässä varmasti menee että tottuu äitikin tähän muutokseen. 😀




0
1 vastaus

Mä vuodatin kuopuksen kohdalla imetyksen loputtua kunnon krokotiilinkyyneleitä useampana iltana 😀 Itse pojan imetyksestä olin ehkä valmis luopumaan, mutta se asian lopullisuus ahdisti.




0
1 vastaus

Näin mäkin luulen että taustalla suurempana on se lopullisuus. Ja sen takia tämä on näin vaikeaa.




0
1 vastaus

Voi että,iso halaus sulle♡♡Voin vaan kuvitella sen haikeuden. Mä oon aina nauttinut ihan suunnattomasti Imetys hetkistä vauvan kanssa. Se läheisyys on niin siinä hetkessä.Kauhulla odotan sitä hetkeä kun Minean kans lopetetaan tämä touhu. Niin ja vastaus sun kysymykseen,meillä Nuutin aikana loppui kerta heitolla yö ja päivä imetys. Ennen sitä oli ollut enää aamulla ja illalla tissillä ja lopetus sujui aika kivuttomasti. Parit itkut ja Thats it. Äitillä oli kyllä PALJON rankempaa!!




0
1 vastaus

Ihania imetyshetkiä vielä sinne. ❤
Siellä jäi hyvin sitten molemmat kerralla..mahtavaa. 🙂 Mun on pakko jättää aina yks kerrallaan pois tai muuten pakkaantuu rinnat ja tulehdus iskee niin herkästi. :/




0
1 vastaus

Mä imetin niin pitkään kun lapsi halusi. Lopetteli itsekseen pikku hiljaa kun alkoi muka olla "tärkeämpääkin tekemistä" kuin olla rinnalla. Rinnan tarjoamisen lopetin varmaan noin vuoden iässä, mutta sai aina kun selvästi halusi eli repi paitaa tai hamusi tms. Lopulta söi vain öisin kun heräsi kerran niin rauhoittui rinnalla, sit alkoi nukkua yöt läpi ja imetys loppui kokonaan kun oli 19kk. Toista imetän edelleen, ikää nyt vuosi ja 3 viikkoa. Tarkoituksena imettää taas niin pitkään kun lapsi haluaa, en usko et päädyn kuitenkaan mitään neljävuotiasta imettämään vaikka annankin lapsen valita lopetuksen. Nyt syö öisin kerran kun herää ja ehkä pari kertaa päivällä, kyllä sen huomaa taas että alkaa vähentyä imetykset kun pienellä on muka niin paljon jo muuta tekemistä. Onhan se ihana hetki kun toinen katsoo silmiin ja pitää paidasta kiinni rinnalla, ymmärrän haikeutesi. Tsemppejä sinne <3




0
1 vastaus

Meillä alkoi Hugolla mennä tuohon että rinnalla ollessa oli muuta puuhaa, niinpä päiväimetykset jäi helpolla pois. Ja niin jäi illatkin kun poika oli selvästi siihen valmis. 🙂
Mutta ihana juttu että siellä lapsi saa itse päättää milloin on oikea aika lopettaa. 🙂 Jää varmasti kivuttomasti pois. Kiitos tsempeistä.♡




0
1 vastaus

Meillä esikoisen kanssa oli muutaman illan vaikeaa ja viereen nukahdettiiin vielä 1-2kk ilman tissiä. Haikeaa se oli<3 Nyt on uusi rinnallenukahtaja ja toivottavasti meillä on vielä monet illat edessä, mutta aivan varmasti yhtä vaikeaa se tulee olemaan, jollei lapselle niin äidille ainakin!
Paljon haleja sinne<3




0
1 vastaus

Ihania imetyshetkiä vielä sinne.❤ Toivotaan että se jatkuu vielä pitkään.
Kiitos ❤




0
1 vastaus

Pakko kommentoida, kun "pisti silmään" eli sanonta krokotiilin kyyneleet = tekoitku enkä usko, että tästä oli kuitenkaan kyse 😉




0
1 vastaus

Hih tiedän kyllä että se tarkoittaa tekoitkua, eikä siitä suinkaan ollut kyse. 😀 Koitin lähinnä viitata sillä kyynelten paljouteen. 😀




0
1 vastaus

Oivoi, tää aihe riipasee mua niin kovaa! Kukkiksen kohdalla jouduin oman terveyden takia lopettaa imetyksen tytön ollessa vajaa vuoden. Se oli kamalaa, koska koin että jouduimme molemmat luopumaan jostain "väkisin" :/ Vieroitus kesti n.kuukauden, niin että yksi imetys viikossa korvattiin korvikkeella. Kukkis ei reagoinut mitenkään, edes vikasta imetyksestä luopumiseen. Olisi ollut vielä kamalampaa jos hän olisi taistellut vastaan.. aika ja tavat kai osuivat hyvin yhteen kun meni niin kivuttomasti.

Kirpun kanssa tulen todennäköisesti kohtaamaan saman.. vaan en halua vielä ajatella koko asiaa :S




0
1 vastaus

On varmasti ollut sinulle raskas paikka. 🙁 Mutta onneksi Kukkis ei reagoinut siihen mitenkään. Nyt vain nautit Kirpun kanssa imettämisestä ja et ajattele vielä koko asiaa.♥♥




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Äiti ja melukylän lapset
Blogia kirjoittaa viiden lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Siitä pitävät huolen tytöt 2005, 2009, 2013 sekä pojat 2010 ja 2015. Vaipparalliakin on luvassa, kun perheeseen odotetaan syntyväksi vauvaa toukokuussa 2018. Tervetuloa mukaan! Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Tuskin maltan odottaa, että saan nämä kaikki käyttöön, kun pieni tyttäremme syntyy. 💗🦄
.
.
.
#vauva2018 #toukokuiset2018 #luklabel #madeinfearless #unicorn #neuvolakorttikotelo  Neuvolakorttikotelo saatu @luklabelofficial

_terhin_

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: