Piuhat poikki vaan

Teksti

Olen monen odotuksen aikana sanonut, että tämä on sitten se viimeinen. Noh, ei ole ollut ja niinpä Hugon odotusaikana päätin että en viljele sitä sanontaa jokaiselle. Tarkoitus kyllä on että Hugo olisi tulevaisuudessakin kuopuksemme, mutta koskaan ei tiedä minne elämä kuljettaa ja mitä se tarjoaa (puhuu eräs vauvakuumeinen). Eräs asia on jäänyt Hugon synnyttyä pyörimään päähäni ja pistänyt pohtimaan, voiko toisella olla oikeutta sanoa näin toiselle ihmiselle?

Kun lähdimme synnytyssairaalasta kotio, monen kassin ja pienen aarteemme nukkuessa kaukalossa, huikkasimme kätilöille vielä heipat jolloin hän huhuili takaisin ihanaa vauva-arkea sekä toivotteli tervetulleeksi uudestaan. Katsahdin miestäni ja sanoin kätilölle, että kyllä nämä viisi taitaa nyt riittää ja mies taisi myhäillä siinä jotakin. Kätilöt taitavat kuulla tuon luultavammin jokaisen  juuri synnyttäneen suusta, joten hän tuskin otti tosissaan minun sanomisia. Käännyin vielä katsomaan käytävää ovelta päin, ennen kuin ovi painui takaisin kiinni. Tuntui ikävä pisto rinnassa ja herkistytti paljon. Vaikken erityisemmin pidä sairaaloista,  niin noiden ovien toisella puolella olen veittänyt upeat ikimuistoiset ensihetket oman lapsen kanssa, olen tuijottanut ja nuuhkinut vastasyntynyttä ja painanut mieleeni joka ikisen piirteen. Niiden ovien taakse jäi paljon muistoja.
Ensimmäiset päivät kotona olivat aika tunnemyrskyä ja itku tuli pienemmästäkin asiasta. En todellakaan olisi halunnut kuulla seuraavaa. ”Noh kai ne piuhat nyt katkottiin samalla kun kerta lapset oli nyt tässä?” Oli hetken että mitä hittoa, kuka voi edes kysyä toiselta noin? En ikipäivänä voisi itse kysyä keneltäkään noin, varsinkaan juuri synnyttäneeltä joka muutenkin elää aika tunnemyrskyssä. Taisin vain vastata väkinäisen hymyn takaa, että minun piuhoihin ei kukaan koske. Ensinnäkin minusta se on joka ikisen oma henkilökohtainen asia, eikä todellakaan kuulu ulkopuolisille ja toisekseen, ei kukaan voi määritellä meidän perheemme kokoa ja puhua piuhojen katkaisusta, kun heistä lapsia on tarpeeksi. Onko toisella oikeutta edes vihjailla että hei sulla on mun mielestä noita lapsia jo liikaa?
Otin tästä itseeni oikein kunnolla ja olen märehtinyt tätä asiaa jo reilun vuoden. Alkuun päätin ettei blogi ole se paikka jonne tämän asian puran, mutta jos tällä pääsisin asiasta ylitse. En ymmärrä, että miksi tämmöinen kysymys minulle esitettiin? Ja miksei lasten syntymää pidetä niin ihanana ja ihmeellisenä asiana, kun lapsia on enemmän. Unohtuuko silloin se, ettei lapsen saaminen ole itsestään selvyys? Ja vaikka lapsilukumme olisikin täysi, niin en koskaan ole edes ajatellut, että menisin katkasemaan piuhani. Tuli kieltämättä tunne, ettei meiltä enää kaivata lisää lapsia, ettei mahdollisista seuraavista (mitä siis ei pitäisi olla tulossa) oltaisi enää iloisia .

Olen kyllä huomannut, ettei onnitteluita ole sadellut enää kolmannen lapsen jälkeen kuin muutamia, mikä on tuntunut todella ikävältä. Muistan pohtineeni, kun kaksi viivaa Hugosta tikkuun piirtyi, että mainitsenko koko odotuksesta edes täällä blogissa. Pelkäsin vastaanottoa ja sitä ettei kukaan iloitsisi puolestamme. Sitä, että joku sanoisi, ettei meidän tarvitsisi enää ”tehtailla” lapsia tai laittaisit piuhat poikki vaan jne. Onneksi rohkaistuin ja sain aivan ihania kommentteja. Tämä äiti tirautti niitä lukiessa monet kyyneleet. Blogi olikin oikeastaan ainut paikka jonne niitä tuli kunnolla, muuten oli aika hiljaista.

On uskomatonta, mitä kaikkea jotkut ihmiset toisilleen laukovat. Tämäkin on kuitenkin todella henkilökohtainen asia, josta ei mielestäni tarvitsisi kysellä. On jokaisen oma asia katkotaanko piuhat kun perhekoko on täysi. Minusta ei siihen olisi, joten siksi en ole edes ajatellut sitä. Sillä tuo kysymys meni tunteisiin ja painui mielen sopukoihin. Onko toisella ihmisellä oikeus kysyä tämmöistä? Mitä mieltä sinä olet? Oletko joutunut kuulemaan samaa/vastaavaa?

Kommentit

62 kommenttia

Juurikin näin.❤

Ei asia kuulu muille, eikä mielestäni kenenelläkään ole oikeutta kysyä tuollaista. Itse henk. koht. tunnen lähinnä vain sääliä, jos joku ilmoittaa olevansa raskaana, mutten sitä tietenkään heille kerro, sillä kyseessä on varmasti asia, joka heidät tekee onnelliseksi, vaikka itseäni ei tekisikään. Eri asia on sitten, jos lapsia tehtaillaan tukien + äitiysloman takia, niin se onkin sitten väärin ihan kaikkia, varsinkin lapsia, kohtaan.

Minustakaan se ei tosiaan kuulu muille, enkä itse menisi keneltäkään kyselemään. Meitä ihmisiä on monenelaisia ja minusta toimit hienosti kun et kerro sääliväsi jos joku kertoo odottavansa vauvaa. Näin kaikkien mieli pysyy hyvänä. :). Itse olen sellainen, että iloitsen aina toisten vauva uutisista. 😀
En tunne ketään joka tehtailisi lapsia tukien tai äitiysloman vuoksi, sillä kaikki tietämäni ovat halunneet lapsia ihan vain lasten takia, niin kuin itsekin. 🙂 Onneksi sellaista kommenttia en ole saanut, vaikka aina olen jännittänyt vauvauutisen kerrottua, että koska sellainen kommentti napsahtaa.

Oijoi, olipas tökerö kommentti, joka sinulle esitettiin 🙁 Varmasti pahoitit mielesi! Ihmiset (itseni mukaanlukien) tulevat sanoneeksi toisille kaikenlaista loukkaavaa ja typerää. Pahoittelut ovat kuitenkin paikallaan, jos sammakon suustaan päästää. Ehkä tämä kommentoija ei ajatellut asiaa sen syvällisemmin kun päästi ajatuksensa ilmoille ja ehkei hänellä ollut tilannetajua tai ymmärrystä siitä miten paljon hänen sanansa loukkasivat. Kuitenkin koen itsekin hyvin loukkaavana ihmisten kommentit lapsilukuun tai sisarusten ikäeroon liittyen. Aihe on hyvin henkilökohtainen ja arka. Olen saanut kuulla, että kolmas lapsemme oli varmastikin vahinko (onhan kahdessa jo tarpeeksi) tai kahden ensimmäisen ikäero on liian pieni (vähemmän kuin se standardi eli kolme vuotta). Vaikka asia ei muille kuulu pätkääkään, arvostelut tähän liittyen satuttavat. Eikö lapsi olekaan yhtä arvokas, rakas ja ihmeellinen, jos syntyy perheeseen, jossa on jo useampia lapsia? Ehkä tämä ajatus satuttaa eniten. Viaton lapsi ei olekaan onnittelujen saattelema vaan kauhistelujen kohde. Samoin tuo "piuhat poikki" -laukaisu saa ajattelemaan, että eikö esimerkiksi teidän perheen kuudes lapsi olisi kommentoijan mielestä yhtä suuri ihme kuin sisaruksensakin. Vanhempien mielestä varmasti olisi ja samaa hyväksymää suhtautumista toivoisi luonnollisesti myös muilta ihmisiltä. Pientä, avutonta ihmislastaan haluaa suojella kaikelta pahalta, myös kanssaihmisten ikäviltä kommenteilta ja jopa ajatuksilta. Tämä suojeluvaisto kytkeytyy ainakin minulla päälle jo puhuttaessa mahdollisista tulevista lapsista, joita ei siis ole vielä olemassakaan, eikä ehkä koskaan tule. Mutta ajatuskin siitä, ettei joku arvostaisi pienokaistani saa karvat nousemaan pystyyn. Ehkä siksi reagointi vastaaviin kommentteihin on niin voimakasta ja niitä jää märehtimään pitkäksikin aikaa. Toivottavasti pystyt päästämään ikävästä tapahtumasta irti ja näkemään sen, että tuttavasi käyttäytyi itse hyvin ajattelemattomasti ja epäkypsästi, eikä hänellä itsellä ollut todennäköisesti aavistustakaan siitä, miten ikävät sanat painavat mieltäsi vielä vuodenkin päästä. Yksi mahdollisuus on ottaa asia puheeksi kahden kesken hyvässä hengessä ja kertoa omista tuntemuksistaan ja saada näin asialle piste. Teillä on ihana perhe!

Kiitos kommentistasi.♥
Kyllä se tuli niin puskista, että en todellakaan osannut odottaa. Se jäi kalvamaan ja pyörimään ajatuksiin näinkin pitkäksi aikaa ja tänne asian kirjoittaminen kevensi taakkaa paljon. Enää ei tarvitse pitää sitä sisällä ja olo helpottui. Luulen että hän ei edes tajunnut kuinka iso sammakko sieltä suusta pääsi. Tämä tuntui yhtä ikävältä kuin se, kun kerroin odottavani Hugoa ja moni ei edes onnitellut, vaikka oltiin ihan kasvokkain. Lapset ei ikinä ole itsestään selvyys ja mielestäni jokainen lapsi tarvitsisi yhtä lämpimän vastaanoton kuin ensimmäinenkin.
Olet kuullut myös kovin ikäviä kommentteja. :/ Tiedän tarkalleen mistä puhut, sillä näin se on mennyt meilläkin. Varsinkin tuo "oli varmasti vahinko" loukkaa paljon. Siinä ei paljoa kommentoijalla silloin päässä liiku.
Sama suojeluvaisto löytyy täältäkin ja jos tänne joskus vielä yksi tulisi, niin en tiedä kenelle edes kertoisin..pelkään ettei monikaan iloitsisi pienestä niin paljon kuin me, jos ollenkaan. Mutta tämmöisiä sitä pohtii, vaikkei sitä kuudetta nyt ole tulossakaan.
Iloista päivää sinne. 🙂

<3 Tää mun mielestä kuuluu siihen samaan kategoriaan kun, jos joku näyttää siltä, että on raskaana niin älä oleta tai onnittele, ellet ole täysin varma asiasta. Mitään kamalampaa ei varmaan ole kuin todeta vähän lihoneensa ja seuraavassa hetkessä joku onnittelee raskaudesta. Ehkä todella hyvältä ystävältä voisin tuollaisen lausahduksen sulattaa huumorimielessä.

Uskon usein myös siihen, että harva haluaa tahallaan satuttaa sanomisillaan, muttei vaan osaa pukea asiaansa kauniiksi. Tosin jos ei ole varma, pitäisi tyytyä vain olemaan hiljaa. Meillähän on kolmannesta lapsesta väännetty pitkään. Mies ei halua ja minä haluan. Sillä hetkellä kun olen jollekin ystävälle vuodattanut tätä ongelmaa suunnilleen itku kurkussa on minulle todettu ratkaisuksi ongelmaan "noh, puhkot kumeja. vahinkojahan sattuu." Sillon vaan tietää sen, kuinka kujalla se toinen on sun tunteista.

Vaikeita juttuja kaiken kaikkiaan, enkä oikein osaa muuta sanoa kuin tsemppiä!

Mulla tuli ihan sama mieleen. Mulla nimittäin on käynyt näin monesti. Oikeasti tarvitaan jo kahden käden sormet laskemaan. Siis että luullaan että olen raskaana. Kyllä se on vähän korvennut, että itseäkin harmittaa kun ei ole palautunut entisiin mittoihin kuopuksesta eikä ole oikein jaksanut/ehtinyt tehdä mitään asialle kun on ollut kädet täynnä lasten kanssa. Esikoisen jälkeenhän kroppa palautui entiselleen nopeasti. Nyt kuopus lähentelee jo kahta ja periaatteessa ajan puolesta voisikin olla raskaana. Mutta kun ei ole. Ihmetyttää että miten ihmisten kroppaa ja asioita kommentoidaan niin herkästi. Ikinä ei toisten asioista tiedä pintaa syvemmälle. Meidänkin lapsia ennen oli kaksi keskenmenoa, ne ovat kipeitä asioita vaikka omistani olenkin nyt yli päässyt. Näin netissä hauskan kuvan, jossa oli kuvia että milloin naiselta saa kysyä että onko hän raskaana. Lopputulos oli että "ehkä" kun vauvan pää jo näkyy syntyessä. 😉

Terhi on saanut kyllä asiattoman kommentin osakseen. 🙁

Hanna/kommammaa: Juu menee juuri siihen samaan. En ikinä menisi sitäkään asiaa kommentoimaan. Eiköhän toinen kerro, jos on jotakin onniteltavaa. 🙂 Ja onhan asia ihan eri jos lausuja on vaikka hyvä ystävä kuin joku muu..

Mä koin tuon kommentin suorana vinkkinä, ettei meiltä enää lapsia tämän jälkeen toivota. :/ Voihan olla että pääsi vain sammakko suusta, mutta se ei kyllä missään välissä tuntunut tahattomalta. Toki voihan se olla että tämä oli silkka vahinko.
Voi ei, tuo tilanne on ihan hirveä. Tsemppiä.♥ Tiedän mitä on haaveilla vauvasta kun puoliso ei tahdo. Toivottavasti siellä vielä puoliso heltyy. Ja joo toi kumien puhkominen, voi elämä. Se on eri asia jos vahinko sattuu oikeasti, kuin se että aiheuttaa sen tahallaan..ja kuinka vaikea olisi sitten elää sen asian kanssa. Lapset on kuitenkin pariskunnan yhteinen päätös. Haleja sinne.♥

Hanna: Voi ei Hanna, todella ikävää. :/ Miten kenelläkään on muka oikeus kommentoida toisen ulkonäköä, tulee niin paha mieli että olet joutunut kuulemaan tuota ja vielä useasti. Ja nuo keskenmenotkin vielä. 🙁
Heh, joo se voisi olla oikea vaihe kysellä, ollaanko sitä pieniin päin. 😀

Voi Terhi <3 Niin tuttuja asioita jälleen. Olen itse saanut kokea vastaavanlaisia kommentteja yhden lähipiiriimme kuuluvan ihmisen taholta- ja taisipa hän ensimmäistä kertaa todeta näin jo perheemme kolmannen lapsen syntymän jälkeen. Kaksi lasta kun kuulemma olisi ollut sopiva määrä 😀 Olen saanut hänen taholtaan myös mm. neuvoja sopivasta imetysvälistä ja muistakin vauvanhoitoon liittyvistä asioista (kyseessä on eläkeiässä oleva mies 🙂 ja etenkin nuo imetykseen liittyvät "vinkit" tuntuivat suorastaan uskomattomilta; hänellä kun ei varsinaisesti taida asiasta kokemusta/tietoa olla 😀 Mutta joo, ymmärrän oikein hyvin ajatuksesi tästä ja se ei todellakaan ole kenenkään muun asia/oikeus puuttua teidän perheenne lapsilukuun. Piste. Mukavaa syksyn jatkoa!


Meillekin kuulemma kaksi olisi ollut sopiva. Sitä en ymmärrä miten joku voi sanoa toiselle, että eiköhän ne lapset ollut nyt tässä sitten. Ikävää, että sielläkin on kuultu kaikenlaista.
Apua, no hän on varmasti juuri oikea henkilö neuvomaan, kokemusta on varmasti paljon. 😀
Kiitos ja sitä samaa sinne koko perheelle.♥

Miksi ihmeessä pitää kysellä piuhojen katkomisesta, jos toinen ei itse kerro sellaista suunnitelleensa (ääneen lausuttu suunnitelma mielestäni oikeuttaa kyselytkin)? Toisaalta, miksi ihmeessä pitää onnitella raskaudesta heti kun uutisen kuulee sen sijaan, että kuulostelisi onko onnittelun paikka? Ihmiset nyt vaan on ajattelemattomia. Jamitä taas tuohon anonyymin kommenttiin lapsien tehtailusta tukien tai lomien takia tulee, mistä ihmeestä sen voi ulkopuolinen tietää, tehtaileeko joku perhe vaiko ei. Ainakaan mun eteen ei ole osunut ensimmäistäkään lapsitehtailijaa.

No sitä minäkin ihmettelin, kun koskaan en ole puhunut että katkoisin piuhani. Ennemminkin jos asiasta on ollut puhe (lähinnä yhden ystävän kanssa) niin olen painottanut että minun piuhojahan ei katkota. 😀
Ei ole täälläkään tullut lapsitehtailijaa vastaan.

Mun mielestä oli tosi tökerö kommentti ja ei todellakaan ole ok sanoa tollasta toiselle. En ikinä kysyisi toiselta tollasta, ei ole mun asiani. Lapsisuunnitelmista olen kysynyt vaan ihan kaikista läheisimmiltä ystäviltä, sellaisilta joiden kanssa ollaan asiasta keskusteltu aiemminkin (ystävän aloitteesta), mutta en ikinä tyyliin "koska teette lapsia" tai "onhan teillä ehkäisy kunnossa", koska ei ole mun asiani sanoa pitääkö lapsia hankkia tai kuinka monta. Piuhojen katkaisu on sitäpaitsi ehkäisymenetelmä, kysyiskö nää samat ihmiset noin vaan minkä merkkisiä ehkäisypillereitä käytät tai käytättekö kondomeja, miten voi muka olla ok? Mä en myöskään ymmärrä että kukaan voi kuvitella että heillä on oikeus päättää mikä on oikea määrä lapsia ja koska on tarpeeksi, tosi surullista että ihmiset ei enää onnittele tietyn määrän jälkeen! Kyllä mä onnittelisin sydämellisesti vaikka neljännestätoista, vaikka en itse läheskään niin montaa lasta haluakaan. Mulla on itsellä vasta kaksi, joten en ole tollaseen vielä törmännyt mutta sain kyllä raskausaikana yhdeltä ihmiseltä voivotteluja ja "voi ei"-kommentin kun kerroin että toinenkin lapsi tulisi olemaan tyttö niinkuin esikoinenkin ja sekin tuntui tosi pahalta, ihan kuin toisen lapsen pitäisi aina olla eri sukupuolta kuin esikoinen tai on kauhea pettymys. Kaikenlainen negatiivinen kommentointi lapsilukuun ja lapsiin liittyen on tökeröä ja samoin tollanen "onhan ehkäisy kunnossa"-tyyppinen kommentointi. Ihanaa syksyä teille kaikille <3

Kiitos kommentistasi.♥
Tämä oli kyllä sellainen lausahdus jota en koskaan uskonut saavan. Itselle kun ei koskaan tulisi mieleen esittää samaa kenellekkään. Ja juuri niin kuin kirjoitit, niin piuhojen katkaisu on ehkäisymenetelmä ja tuskin kukaan siitäkään toisilta kyselee. Ystävien kanssa ollaan puhuttu lapsista ja niiden määrästä sekä siitä meinataankoi niitä vielä tulevaisuudessa. Mutta vain ihan lähimpien ystävien kanssa. Ja yleensä ystävä ottaa aina itse asian puheeksi, eikä niitä lähdetä urkkimaan toiselta.

Voi ei, tuo on niin ikävää. 🙁 On kurjaa kun ainoa hyvä juttu olisi se, että löytyy mieluiten kaksi lasta ja sekä tyttö että poika. Kaikkea muuta on lupa muka arvostella. Mekin kuulimme aikoinaan kaikenlaista kun esikoinen on tyttö ja toinenkin lapsemmekin on tyttö. Moni sanoi odotusaikana jo että nyt sitten tulee se poika..huoh.
Kiitos ja ihanaa syksyä sinne myös.♥

Kauhea kommentti! 😮
Mä kans huomasin jo nyt seuraavan kohdalla että onnitteluja ei tule niin paljon ja että "kannattaa pitää nyt muutama vuos taukoa lapsien teos".
Jokaisen oma asia mielestäni 🙂

No joo niin oli. :/
Eikä, en ymmärrä. Minusta jokaisesta lapsesta saisi onnitella yhtä paljon kuin ensimmäisestä. Ja tuo vihjaus, etä nyt kannattaa pitää varmaan muutama vuosi taukoa…eiköhän se ole ihan jokaisen perheen oma asia millä tahdilla niitä lapsia saa. Aina niitä kun ei edes saa vaikka haluaisi. Sen tuntuu unohtuvan monelta joka näitä viisauksia laukoo. :/

Ei tuollaiseen kommentointiin pitäisi olla kenelläkään oikeutta. Asia on vaikea, koska toisaalta Suomeen pitäisi syntyä lisää lapsia, mutta ne monet vuodet, jotka äiti viettää pois työelämästä, vaikuttavat äidin ja perheen elintasoon merkittävästi. Monilapsisissa perheissä se on juurikin äiti, joka jää kotiin. Kaikissa suurissa perheissä ei aina voimavarat riitä, ja lapsuus voi olla jopa huonompi kuin pienemmissä perheissä. Aina näin ei tokikaan ole, vanhempien voimavarat voi kulua jo yhden kanssa, kun taas toisessa perheessä hoidetaan helposti isompikin lapsikatras.

Meillä on nyt kolme lasta, ja esim. harrastusten pyörittäminen alkaa olla jo tällä porukalla aika haastavaa. Kiire on jatkuvaa, ja tokikin vaikka yhdelle lapselle voisi antaa aikaansa ja huomiota, kuin myös taloudellisia hyödykkeitä, enemmän. Mutta sisarukset on rikkaus, ja sellainen asia, jota ei pysty rahalla ostamaan. Meidän tuttavapiirissä 3 lasta on ihan tavallinen määrä, joten kyselyjä ei ole tullut. Jos neljäs tulisi, en tiedä, miettisikö joku jo perhekokoa. Niin kauan, kun on mahdollisuus perhesuunnitteluun, on asia minusta perheen sisäinen. Jos taas lapsia tulee jatkuvasti ei-toivottuina ja heidät jätetään huoltamatta, tulee tilanteeseen puuttua.

No ei pitäisi, silti joillakin on mielestään oikeus siihen . :/
Ja ihan totta puhut. Syntyvyys laskee mutta jos lapsia sitten tekee ja on kotona pitkään vaikuttaa se kaikkeen muuhun. Meillä on ainoa vaihtoehto että minä jään kotiin, sillä mies ei edes pystyisi. Meillä arki pyörii mukavasti ja voimavarat riittää. 🙂
Sisarukset ovat tosiaan rikkaus. 🙂 Meillä lasten harrastukset toistaiseksi eri päivillä, niin ei tarvitse olla kerkeämässä kahteen paikkaan yhtä aikaa. Sitä aikaa odotellessa kun itse palaa töihin ja sieltä suoraan saa olla kuljettamassa lapsia harrastuksiin.:)
Toki jos joku saa koko ajan ei-toivottuja lapsia ja heistä ei pidetä huolta kuuluukin asiaan puuttua.

Iloista viikonloppua sinne. 🙂

No huh, ihmiset ei kyllä mieti mitä sanoo. Mistä kukaan tietää mikä on toiselle sopiva lapsiluku? Eikä elämä mene aina niin kuin suunnittelee. Minusta on rohkeaa "tehdä" nuinkin monta lasta kuin 5! Täytyy vain ihailla jaksamistanne, minulla ei paukut riittäisi 🙂 Meillä on kaksi lasta ja toisaalta ärsyttää kun painostetaan, että lisää pitäisi tehdä! Ensimmäisen jälkeen olimme sitä mieltä, että vaikka hän jäisi ainoaksi niin olisimme vallan tyytyväisiä. Meille nämä kaksi riittää ja heissäkin vilkkaissa on ihan tarpeeksi tekemistä 😀 Että toisaalta sitäkään oletusta en ymmärrä, että jos on nuori (olen alle 30v) niin lapsia pitäisi vielä tehdä ja tulee kommenttia "sulla on vielä 10v aikaa tehdä" ja jos sanoo että tää oli tässä niin "nuin mekin sanottiin ja nyt näitä x-määrä!".

No sepä, mielestäni kenenkään ei pitäisi arvostella toisten valintoja.
Tässä kun lapsia on tullut hiljalleen, niin sitä tottuu siihen että niitä on. 😀
Tuo painostaminen on ikävää. :/ Jos sitä tietää että lapset oli nyt tässä, niin ne sitten on. On inhottavaa kun iällä sitten viitataan, että vielä on aikka niitä saada.

Täällä myös kuultu vaikka minkälaista kommenttia lasten määrästä.

En minäkään kysele miksi jollain on vain yksi lapsi tai ei lapsia ollenkaan.

Se on myös kumma kun kakkosen jälkeen tosiaan juuri kukaan enää onnitellut tai tullut katsomaan vauvaa. Ja ystävä piiri myös pienentyi.
Samoja ihmisiä sitä ollaan kuin ennenkin vaikka neljä lasta onkin.

🙁
Joo ei sitä tule toisia tentattua siitä, miksi eivät tee enempää tai tee ollenkaan.
Todella ikävää. Tuo tuntuu todella pahalta kun ei enää saakkaan onnitteluita, vaikka juuri on niin kovin onnellinen. Ja pieni perheenjäsen niin kovin rakas. Harmi on myös jos lapsiluvun kasvettua ystävät kaikkoaa. :/

Minulta kysyttiin samaa neljännen lapsemme synnyttyä. Kysyjä oli kuitenkin sen verran läheinen ja hän osasi kysyä sen siten, että otin sen huumorilla, kuten hän sen tarkoittikin. Jonkun toisen suusta se olisi varmasti tuntunut kurjalta.Mieleni pahoitin ihan kunnolla siitä, kun kerroin, että perheeseemme syntyy neljäs poika ja sain vastaukseksi "osan ottoni"!!!! Ja viikottain tulee eteen tilanteita, jolloin joku tuntematon voivottelee kohtaloani neljän pojan äitinä. Minä olen onnellinen ja kiitollinen jokaisesta pienestä pojastani. Lasten lukumäärällä ei myöskään ole mitään tekemistä sen kanssa, että kaikki ovat poikia. Emme ole yrittäneet saada tyttöä, vaikka niin yleensä oletetaankin. Olemme halunneet vain ison perheen.

Onneksi siellä on esitetty tämä huumorilla. 🙂 Minun tapauksessa otin tämän selvänä vinkkinä, ettei meiltä lapsia enää kaivata. Voi olla ettei tarkoitus ollut loukata, mutta asian olisi voinut korjata heti kun sammakko karkasi suusta. :/
Voi ei, tuo on todella kurjaa. Lasta kun harvoin tehdään sen vuoksi että saa tiettyä sukupuolta. 🙁 Pienet pojat on ihania ja tekevät varmasti sinut niin onnelliseksi.♥ Päästä tuollaiset kommentit toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Iloista päivää sinne. 🙂

On todellakin tökeröä! Minulle NEUVOLANTÄTI sanoi että eikö olisi aika laittaa piuhat poikki kun odotin neljättä lastani. Hän kehui kuinka ollut ihanaa yhden lapsen kanssa ym. Tuli olo että v***uako sä tiedät mistään mitään ja jos olet itse yhden lapsen ihminen niin pitäisikö kaikkien olla?! Neljäs jäi viimeiseksi mutta ei suinkaan neuvolatädin ehdotuksesta 🙂 Mulla voisi ja saisi olla vaikka kymmenen lasta jos vain tietäisin että varallisuus riittää kaikki kunnialla kasvattaa ja elättää. Iso perhe on suuri rikkaus ?

Voi eikä! Ei mielestäni kuulu hänen toimenkuvaan kehoittaa tuohon, varsinkin jos siihen ei ole mitään syytä.
Hih, tiedä kuinka monta täälläkin olisi, jos olisi kahisevaa vaikka muille jakaa. 😀 Iso perhe on kyllä suuri rikkaus ja olen niin onnellinen jokaisesta lapsestamme.♥
Ihanaa viikonloppua sinne. 🙂

Apua! aivan kamalaa <3 Kyllä nyt jokaisen pitäisi tietää missä tällaisten kommenttien raja kulkee? Lasten lukumäärä on henkilökohtainen asia ja jokaisen pariskunnan oma asia. Se on vähän sama kuin meiltä kokoajan tiedustellaan milloin meille mahtaa syntyä kolmas. Sekin on henkilökohtainen asia, enkä haluaisi vuolaasti keskustella minun ja mieheni välisistä suunnitelmista tehdä tai olla tekemättä kolmatta lasta ihan kenen tahansa ruokapöydässä. <3<3<3


Tämä oli kyllä sellainen tokaisu jota en osannut odottaa ja vielä näin vuodenkin jälkeen painanut mieltä. Nyt olo keveni kun sain sen tänne. 🙂 Ei kyllä tulisi itse kyseltyä keneltäkään että kai nyt laitoit piuhat kiinni.
Ja tuo lapsiluku on todellakin pariskunnan henkilökohtainen juttu. Miettii vaikka kuinka pahalta mahtaa tuntua, jos toiset ovat pitkään yrittäneet lasta tuloksetta ja sitten joku tivaa kuinka niitä pitäisi tehdä jo. Koskaan kun ei voi tietää mikä on tilanne ja kuinka paljon voi toista satuttaa tahattomasti.

En ymmärrä ihmisten halua kommentoida ylipäänsä toisten lapsilukua tai lapsiluvuttomuutta 🙁

En ymmärrä minäkään. 🙁

Todella asiatonta mutta tuttua. Kun kolmas meille syntyi niin eipä enää onnitteluja tullut niin kuin ensimmäisestä. Miehelleni on tokaistu mm. että ettekö te osaa käyttää ehkäisyä…en voi ymmärtää.

Eikä! Tiedän niin miltä tuntuu kun niitä onnitteluita ei enää tule. 🙁 Ja tökeröitä nuo ehkäisyyn liittyvät kommentit.

Näitä idiootteja riitää.. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! Kyllä sitä itsekin tuli mietitttyä mitä ihmiset tuumaa, kun kerrotaan Hipun tulosta. Oli kuitenkin monelle suuri yllätys, kun ikäeroa veljiin niin paljon. Mutta sama se minulle on mitä muut ajattelevat. Itse sen tietää parhaiten mikä on juuri omalle perheelle parasta. ♥
Mä kyllä menisin piuhat poikkaseen, kun meidän lapsiluku on paras juuri näin. Luin vain liikaa kauhukertomuksia netistä enkä enää uskalla. 😀


Niin riittää.
Kyllä tässä on suollettu niin paljon toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos viimeisen vuoden aikana. :/ Joku sitten jää kalvamaan mieltä pisemmäksi aikaa.
Näinhän se on, että itse sitä kuitenkin tietää mikä on oman perheen paras ja pitäisi olla välittämästä muista.♥
Hih, muistan kun puhuttiin siitä. 😀

On kyllä todella inhottavasti sanottu, etenkin jos on juuri saanut vastasyntyneen syliinsä monen kuukauden odotuksen jälkeen! Ei kysymys kuitenkaan ole ok missään tilanteessa. Oma lapsiluku on perheen ja vanhempien asia, ei muiden. Jokainen lapsi on lahja.<3

Kyllä se silloin varsinkin tuntui todella pahalta. Sitä kun oli niin onnellinen pienestä vastasyntyneestä. Lapsilukua arvostellaan kyllä niin helposti, vaikka se on perheen välinen asia, eikä näin muille edes kuulu.
Ja kyllä olen samaa mieltä, jokainen lapsi on lahja.♥

Onneksi Kerroit asian Täällä ja saatiin "yhdessä" odottaa poikia. Mulle on käynyt vähän samalla, tai mun isä totes Urhon ollessa vielä nimeä vaille että eikö kaksi riitä, niitä ei tarvita enempää.. arveluttaa omalle isälle sitten kun toivottavasti joskus kolmas tulee niin kertoa asiasta 🙁

Onneksi tuli kerrottua ja oli kiva odottaa pieniä poikia samaan aikaan.♥
Höh, ikävää että olet saanut tuollaisen kommentin. Voin kuvitella, kuinka vaikea sitä on sitten aikoinaan kertoa isällesi. 🙁

Juu niin tuttua kyllä , mutta odotappas kun meille syntyi neljäs lapsi joka oli poika niinkuin kolme edellistäkin niin jopa pappi sanoi että no kai tästä pitää kuitenkin onnitella ? olin niin surullinen niistä kommenteista kun itselle sukupuolella ei ollut siinä vaiheessa mitään merkitystä kun saatiin ihana nyytti syliin. Oikeasti ajattelin raskausaikana että toivottavasti lapsi on tyttö jotta ei tarvitsisi selitellä sitä kuinka ihan aidosti haluttiin tämä neljäs olis se sitten mitä sukupuolta tahansa.

Voi eikä, miten älytöntä käytöstä papilta. 🙁 Voin vain kuvitella kuinka ikävä olo tuosta on tullut. Tuntuu todella pahalta sinun puolesta. 🙁
Ymmärrän hyvin toiveesi, varsinkin kun sitä tietää mitä kaikkea joutuu kuulemaan jos kaikki on samaa sukupuolta. Vaikka sillä ei itselle ole mitään merkitystä. Lapsi on tärkeä sukupuolesta riippumatta.♥

Ha ha, päinvastoin multa on kysytty koskas meinaat lisääntyä. Onneks nyt tajunneet lopettaa, kun ikä lähenee neljääkymppiä. 😀
Ha ha ei ollut sulle tarkoitettu, vaan itselleni. Ikäviä ihmisiä. Ihan kuin ihminen ois joku eläin mikä kastroidaan. 🙁

Eipä tuokaan kysely kivalta tunnu. :/
Liikaa ihmiset puuttuvat toisten henkilökohtaisiin asioihin. Tuskin itse haluaisivat kuulla vastaavia kysymyksiä.

Tosellainen tökerö kommentti! Olen surullinen, että ihmiset ovat niin ajattelemattomia sanomisissaan. Meillä on kolme lasta, joista nuorimmat ovat kaksoset. Heidän odotusaika oli jännittävää jo itsessään eikä toisten kauhistelu auttanut asiaa..

Kurjaa on myös kun kysellään koska tulee seuraava lapsi.. Etenkin kun kyselijä on lapseton. Ja nyt kun neljäs on tukissa niin pelottaa kertoa kun kauhistelua on luvassa ("ai kamala" sanoi yksi kaveri) 🙁

Oli kyllä. :/
Kaksosten odottajat joutuvat varmasti kuulemaan odotusaikana kaikenlaista ja varmasti se ei helpota kun odotus muutenkin niin jännittävää aikaa.
No eipä ollut kaverilta kiva kommentti. :/ Tiedän että tuo kertominen kauhistuttaa, kun jotkut eivät yhtään ajattele mitä suustaan päästävät. Tsemppiä sinne.♥

Tuollaiseen kommenttiin ei ole kellään oikeutta, harmi että se on vielä näin kauan vaivannut sinua 🙁
Minulle ei ole tuollaista kommentoitu, varovasti on kyselty onko lapset tässä ja kerran vielä Kirppua odottaessa töykeästi kysyttiin että onko lapsiluku tässä. Enemmänkin meiltä on sitten kyselty, koska TEHDÄÄN POIKA? Mikä on minusta naurettavaa ja törkeää. Ihan kun perhe ei olisi kokonainen ilman poikalasta 🙁
Nämä on kaikki niin henkilökohtaisia asioita, ettei muilla ole minusta edes varovasti oikeutta kommentoida. Ihan kaikista läheisimpien kanssa näistä on tullut puhuttua, mutta aina molempien osapuolien lähtiessä keskusteluun omasta aloitteesta.

Yli vuoden verran tämä on kalvanut mieltä, mutta nyt edes hieman keveni olo kun kirjoitin siitä tänne. 🙂
Ikävää tuo kommentointi siitä, että pitäisi tehdä vielä se poika. Harva sitä lapsia tekee sen sukupuolen takia. Jokainen lapsi ihan yhtä rakas oli sukupuoli mikä vain.♥
Joo nämä on perheen omia asioita, joita ei muiden tarvitsisi arvostella. :/ Ja meillä myös samoin ystävien kanssa, että näistä puhutaan, mutta niin että molemmat aloittaa sen keskustelun itse. 🙂

http://www.idealista.fi/strictly-style/2016/04/lapsen-sukupuolen-merkitys/

Tässä yksi upeasti ja rauhallisesti kirjoitettu blogipostaus samasta aiheesta. Hanna Väyrysen ajatukset ovat minusta puhuttelevia.

Lyhyt referaatti Väyrysen kirjoituksesta: ihmisten sanomiset ovat kaunis heijastus heistä itsestään. Kommentit paljastavat aina sanojansa historiasta tai toiveista jotakin.

Kaislakerttu

Kiitos tästä. 🙂
Pitää käydä lukemassa.

Mä en ole ikinä ymmärtänyt miten joku kehtaa sanoa toiselle noin! Meillähän kuopuksen jälkeen mies sai noita kommentteja useammankin, kun vastattiin uteluihin lapsiluvun lisääntymisestä tyyliin: Nautitaan nyt näistä/ eiköhän nämä ole nyt tässä. Onneksi juuri mies sai nuo ehdotukset sillä mun hormooneilla ois voinut tapahtua vaikka mitä 😀

En minäkään. Mielestäni nämä ovat perheen sisäisisä asioita.
Hih, onneksi ne meni sitten miehellesi. 😀

Aaargh mikä kommentti! Ihmiset ovat välillä todella ajattelemattomia ja sitä tupataan ajattelemaan, että heidän ajatuksensa hyvästä perhe-elämästä on se ainoa oikea. 🙁

Oli kyllä aika tokaisu. :/
Näin juuri, jotkut vaan tuntuu tietävän mikä on hyvä ja se ainoa oikea tapa..huoh.

Mä en kertakaikkiaan ymmärrä tätä, että lapsilukuun puututaan millään tavoin tai lauotaan ilkeitä kommentteja. Samoin tuo että kysytään onko raskaana. Mulla on 5kk ikäinen vauva, kolmas lapsi ja vasta kuulin kommentin että et Kai sä taas ole raskaana. En siis todellakaan ole palautunut enään yhtä nopeasti kuin kahdesta edellisestä. Samoin koin hämmentävän tilanteen kirpputorilla, kun Olin siivoamassa myyntipöytää. Vanhempi naishenkilö tuli katsomaan lastenvaatteita pöydästäni ja kysyi onko minulla montakin lasta, kun oli tyttöjen ja poikien vaatteita myynnissä. Kerroin että kolme. Hänen miehensä tuli siihen ja kysyi eikö vaatteita kannata säästää seuraavalle johon nainen vastasi puolestani että hänellä on jo kolme, ei kai niitä nyt enempää tehdä. Menin sanattomaksi. Olen siis säästänyt osan seuraavaa varten, koska perheeseemme mahtuu vielä yksi lapsi joskus myöhemmin. Olin hyvin loukkaantunut tästä yleistyksestä, varsinkin kun mies vastasi vaimolleen että niin pitäähän se töitäkin tehdä. Että mua sapettaa. Ja sit Nämä kommentit että ootteko lestoja/uskovaisia tai ei kai sitä Oo tarkoitus teidän tätä maata yksin kansoittaa tai ootteko kuullut ehkäisystä.

Oi voi, mitä olet joutunut kuulemaan. 🙁
Inhottavaa joutua tuollaisen keskustelun keskelle. 🙁 Ei kyllä tunnu kivalta, varsinkin kun tietää että toiveissa olisi vielä yksi lapsi. Uskon että ottaa päähän tuollainen.
Ja juuri nuo kaikki kommentit uskontoon ja lapsilukuun liittyen tuntuu todella pahalle. Niitä kuullaan mekin vähän väliä.

On se kumma ettei ihmiset ymmärrä olla puuttumatta perheen yksityisasioihin. Ensin tivataan, että milloin niitä lapsia tulee. Sitten kun niitä tulee niin aletaan kyselemään, että eikö se jo riitä. Mikä on se sopiva yhteiskunnan normien mukainen lapsiluku?! Itse olen joutunut usein pahoittamaan mieleni uteluista ennen ensimmäisen lapseni syntymää, koska kärsin vuosia lapsettomuudesta. Yksi lapsi ei riitä… Kysellään, että milloin teette sisaruksen. Lapsiluku= yksityinen asia. Anteeksi sekava purkaus, mutta suututtaa ihmisten ajattelemattomuus!!

Juuri näinhän se menee. 🙁 Luulen että ihanne on se, että on kaksi lasta, kahden vuoden ikäerolla ja löytyy sekä tyttö että poika. Kaikki muu on siitä poikkeavaa. Tai tuskin tämäkään kelpaa, mutta ehkä silloin saa vähiten kyselyitä…luulisin.
Lapsiluku on todellakin yksityinen asia ja en voi edes kuvitella kuinka on kirpaissut nuo kyselyt lapsesta tuossa tilanteessa. 🙁

Törkeä kommentti:(
Niin se on meilläkin mennyt, ensin udeltiin lapsista, sitten tuli pienehköllä ikäerolla tyttö ja poika. "No nyt ei tarvi enempää tehdä, eiköhän nämä riitä." Sanoin vitsillä että kyllä voisin vielä kuusi tähän saada lisää:D Nihkeä vastaus oli että no korkeintaan iltatähti joskus myöhemmin, ei sitä aina voi vauvakuumeeseen vauvaa tehdä!

No ei tietenkään voikaan mutta varsinaista vauvakuumetta ei ole kyllä ollut vielä, aina toive saada monta lasta. Nyt meillä on siis tytöt 5v ja 2,5v ja pojat 4v ja 1v2kk eikä onnitteluja ole pahemmin toisen lapsen jälkeen saatu:( Harmittaa. Varmaan kommentoidaan selän takana ettei tarvis yhtään enempää ja järkyttyvät varmasti kun alettiin juuri viidettä toivomaan:D Samalla odotan innolla että saisin odottaa viidettä lasta ja samalla pelottaa tulevat kommentit tai se pahempi, välinpitämättömyys eikä edes onnitella. Miksihän jotkut ihmiset eivät voi antaa vaan toisten elää omaa elämäänsä ja toteuttaa haaveitaan?

Voi eikä, miten sielläkin on ohjeistettu. Jotkut vain oikeasti toivoo suurta perhettä, ilman mitään sen kummempaa. Monesta tuo tyttö ja poika yhdistelmä on täydellinen ja on sitten vaikea ymmärtää, että halutaan iso perhe. Mutta kaikille se ei toki sovikkaan..iso perhe meinaan. 🙂
Pahinta on ehkä se välinpitämättömyys ja se ettei kukaan onnittele. Eikä ne ikävät kommentitkaan kivalta tunnu. 🙁 Toivotaan että pääset odottamaan viidettä ja niitä onnitteluitakin tulee, sillä jokainen lapsi on onnitteluiden arvoinen.♥

Inhottava kommentti :/
Itse koin kolmannen kohdalla just ton, että ei enää juurikaan onniteltu, kyselty tai innostuttu tulevasta vauvasta. Oltiin vauvaa jo pitkään yritetty ja keskenmenokin saatu välissä, niin tuntui jotenkin erityisen pahalta, että eikö tää kolmas ole niille (sukulaisille, isovanhemmillekin) yhtä tärkeä ja ihana asia?
Meidä lapsiluku on todennäkösesti täynnä, mutta voin kyllä kuvitella minkälaisia kommentteja sais kuulla jos kertois odottavansa uutta vauvaa. Ai taas? Eikö ne jo riitä?

Sitä se kyllä oli. 🙁
Tuo on niin ikävää. :/ Harmittaa ihan jokaisen puolesta joka niitä onnitteluita tulevasta vauvasta ei saa. Se tuntuu todella pahalta, varsinkin kun lapsen saaminen ei koskaan ole itsestäänselvyys.
Juuri tuollaisia kommentteja mekin ollaan saatu. :/ Eikä ne kivalta tunnu koskaan.

Toisille lapsia suodaan enemmän ja toisille vähemmän. Keltään se ei ole pois. Jokainen lapsi on onnittelun arvoinen!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä