Ajattele, jos aikuiset käyttäytyisivät kuin lapset

Teksti

Oletko joskus antanut lapselle jotakin periksi välttääksesi ikävän itkupotkuraivarin? Tai tehnyt nopsaan jotakin toisin kiinnittämällä esimerkiksi lapsen huomion muualle, jotta hän ei alkaisi itkemään lohduttomasti? Oletko ajatellut, että mitä jos me aikuiset käyttäytyisimme kuin lapsi? Toimisikohan se? Ajatellaanpa hetki, että me aikuiset reagoisimme tilanteisiin kuin lapset.
Heittäytyminen lattialle ja itkupotkuraivarit:
Olet töissä ja on perjantai. Viikonlopun suunnitelmat on jo tarkkaan aikataulutettu ja kellokin raksuttaa mukavaa tahtia. Ihan kohta on viikonloppu. Kunnes pomo kävelee työ pisteellesi ja ilmoittaa, että se olisi kuule sellainen juttu, että viikonlopuksi on hulluna töitä ja mahdollisimman monen toivotaan jäävän töihin. Nähdään aamulla kello seitsemän. Siinä missä aikuinen kiroaisi mielessään ja purkaisi suuttumustaan äkäisellä facebook- päivityksellä, heittäydytkin pomon eteen lattialle ja vedät armottomat itkupotkuraivarit. Kierit lattialla ja hakkaat käsiä ja jalkoja maahan eri tahdissa ja itket huutoitkua. Olisikohan viikonloppuna sittenkin lomaa?

Supernopea siivous:
Anoppisi soittaa tulostaan ja ilmoittaa, että on teillä puolessa tunnissa. Kääk! Asunto on ihan järkyssä kunnossa ja tiedät mitä hän olisi siitä mieltä. Päätät kuitenkin makoilla hetken sohvalla ja katsella lempi ohjelmaasi, kunnes viimeisen viiden minuutin aikana tunget kaiken piiloon mattojen, sänkyjen ja sohvien alle. Piilotat tavaroita myös sohvatyynyjen väliin, laukkuihin, reppuihin ja likaiset pyykit tunget lipaston laatikkoon. Huh, valmista tuli hetkessä.

Mä haluan:
Olet miehesi kanssa ostoksilla ja löydät aivan ihanan mekon. Tahdot mennä sovittamaan sitä, mutta miehelläsi on kiire jonnekin. Hän siis ei innostu ajatuksesta ja on sitä mieltä, että menet sitten jokin toinen kerta sitä sovittamaan, kun ei ole kiire. Noh, mitäs kun tahdon sen nyt. Päätät alkaa jankkaamaan, joohan joohan, mun on pakko saada se, mun on pakko mennä sovittamaan, ehkä sitä ei ole ensi kerralla, mä haluan! Samalla vuodatat jo vuolaasti kyyneleitä ja poljet jalalla lattiaa. Päästät irti miehen kädestä ja marssit jalat tömisten, naama tuhannella kurtulla liikkeeseen sovittamaan mekkoa.

Piiloutuminen:

Siis oikeasti, en halua edes mennä sinne juhliin. Mulla taitaa olla maha kipeä, jos jäänkin vaan kotiin. Kello tikittää ja lähdön hetki on jo lähellä. Päätät, että piiloudut verhon taakse, tai ehkä sittenkin sohvalle. Tuskin kukaan huomaa, etten lähdekään mukaan. Kukaan tuskin näkee minua, kun makaan sohvalla viltin alla. Laitoin muutaman tyynynkin eteen.

En tykkää:
Olet ravintolassa ja saat eteesi mielestäsi huonon annoksen. Pyydät tarjoilijan paikalle ja sanot haluavasi uuden tilalle. Tarjoilija pahoittelee ja lupaa hyvitykseksi jäätelön. Kirkaiset kovaan ääneen, ettet halua mitään jäätelöä vaan ruokaa, kunnon ruokaa. Isket nyrkillä pöytää samalla tökit lautasta koko ajan lähemmäs pöydän reunaa. Lopuksi viskaiset suutuksissasi koko komeuden lattialle huutaen samalla kovaa huutoa.

Se on mun:
Olet juuri saanut avattua suklaalevyn ja istut rauhassa syömässä sitä, kunnes puolisosi tulee ja yrittää ottaa siitä rivin. Tarraat pian kiinni suklaalevystä ja koitat tunkea siitä mahdollisimman paljon suuhusi. Samalla mumisten ja lopulta karjuen, että se on mun! Varmana et saa palastakaan! Lopulta pillahdat itkuun ja huudat, kuinka toinen koitti ottaa koko sinun suklaalevyn ilman lupaa.

Näitä voisi keksiä vaikka kuinka, mutta tässä oli nyt muutama. Kyllä elämään on mahtunut ja tulee mahtumaan niitä hetkiä, kun tekisi oikeasti mieli heittää pienet itkupotku raivarit ja käyttäytyä kuin pieni lapsi.

Kommentit

26 kommenttia

Hihii. 😀

😀 just näin! Tuo suklaajuttu on paras 😀

Hihii. 😀

Ai luoja! Oon junassa ja hörähtelen täällä yksikseni pissat housussa ??

Hihii. 😀
Kiva kuulla että tämä huvitutti. 🙂

Hahaa tuo piiloutuminen :'D
Mulla on kans tämän tapainen postaus luonnoksissa 🙂 monesti nauranu miehen kanssa tilanteita, että mitä jos aikuinen tekisi näin töissä 😀

Hih. Voisin joskus kyllä oikeasti piiloutua. 😀
Odotan innolla että joskus pääsen lukemaan sun vastaavanlaisen postauksen. 🙂 Olisi se aikamoista, jos käyttäytyisi töissä niin kuin lapsi.

Haha, vitsi miten hauska postaus!
Näin nää tilanteet niin mielessäni. 😀
Välillä kyllä tekisi mieli vetää itsekin ne itkupotku raivarit, etenkin väsyneenä. 😉

Hihii, kiitos Ninni. 😀
Joo mä samalla näitä kirjoittaessa kuvittelin itseni noihin tilanteisiin ja ai että mulla oli hauskaa. 😀 Joskus tekis kyllä mieli vetää ihan överiks ja raivota lattialla joka raaja eri suuntaan sätkien.

Tää on niin paras! <3 Puss! <3

Kiitos ihana.♥

Hahaa, ihana 😀 Pitäisiköhän koittaa joskus ravintolassa antaa suoraa palautetta ruuasta!

Hihii. 😀
Mitäköhän mahtaisivat siitä tuumata.

Eikä, niin hauska postaus! 😀 Ja kyllä on tullut joskus itsekin mietittyä asiaa ja välillä tekisi mieli vetää ne itkupotkuraivarit ei ehkä työmaalla mutta jossain muualla 😀 Ja toi piiloutuminen, haha. 😀

Kiitos Meri. 😀
Joo niitä hetkiä riittää, kun tekis mieli heittäytyä ja vetää kunnon itkupotkuraivarit. 😀

Väsyneen illan pelastus! Kiitos muutenkin blogistasi, on mukavaa luettavaa ☺

Hih, kiitos Maria. 😀
Kiva kuulla, että pidät. 🙂

Loistava!!

Kiitos Hanna. 🙂

Ihana sä!!♡♡kuvat oli kyllä just tähän postauksen sopivia:) mä voisin ehkä tehdäkin suklaalevyn kans noin…Varsinkin väsyneenä,heh! !!

Kiitos Ulla. 😀
Lapsia hieman nauratti nämä äidin kuvat. Ja hei, suklaata ei vaan aina pysty jakaan muiden kanssa. 😀

Kiitos väsyneen illan piristyksestä♥

Kiva jos tämä piristi.♥

Toi piiloutuminen <3

Täytyy myöntää että välillä tekisi itsekin mieli piiloutua tai vetää hirveät kiukkuraivarit, menisi varmaan muilla huuli pyöreäksi 🙂

Hihii. 😀
No joo voisi kyllä mennä. 😀 Mutta joskus on niitä päiviä kun tulee juuri tuo tunne, että voisi hieman kiukuta lattialla maaten.

Suklaajuttu ja piiloutuminen olivat haha parhaat! 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä