Yleinen 11.11.2016
TEKSTI Terhi

Hyvät yöunet ovat toistaiseksi historiaa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Jos joku olisi muutama vuosi takaperin sanonut minulle, että tulen kärsimään uniongelmista ja herään useasti lapsen kanssa olisin nauranut. Jaa minä kärsisin uniongelmista? Tyyppi joka nukahtaa heti kun painaa pään tyynyyn ja jolla on neljä lasta, jotka nukkuvat kuin tukit. No elämässä voi sattua vaikka mitä, kuten että saa viidennen lapsen, joka ei sitten nukukkaan yhtä hyvin kuin sisaruksensa, heh. Ja niin siinä vain kävi, että hyvät yöunet ovat toistaiseksi historiaa.
Uniongelmani alkoivat kun aloin odottaa Hugoa. Heräilin alkuun öisin vessaan ja sen jälkeen uni ei enää tullut. Sitten jossakin vaiheessa en saanutkaan enää illalla unta, vaan pyörin sängyssä pitkälle yöhön, ennen kuin uni viimein tuli. Sen sitten katkaisi se kun piti raahautua vessaan ja taas valvottiin. Mietin, että näinköhän vauvalla on samanlainen rytmi ja siksi valmistauduin valvomiseen nyt näin. Edelliset kolme lasta olivat nukkuneet yönsä läpi ihan pienistä ja itse olin nukkunut kaikki ne odotusajat kuin tukki. Toisaalta oli hyvä, että kehoni valmisteli minua tulevaan, sillä Hugon kanssa heräiltiin öisin ja tehdään sitä edelleen.
Valvominen vauvan kanssa ei kuitenkaan tuntunut liian raskaalta, sillä olin tottunut odotusaikana vähäisiin ja katkonaisiin uniin. Lisäksi kiitos imetyshormonien, en väsynyt siihen, että yöllä heräiltiin monta kertaa. Lisäksi olin onnekas, että Hugo heräili eniten juuri alkuyöstä, kun itse vielä selailin puhelinta sängyssä. Melkein joka ikinen yö kello näytti jo kahta, ennen kuin vihdoin alkoi väsyttää. Välillä jopa nautin siitä, että talo oli hiljainen ja sain vain olla tekemättä mitään erikoista.
Mutta entäs nyt, kun imetyshormonit ovat mennyttä aikaa ja oikeasti on alkanut väsyttää. Tuntuu oudolta, että kellon näyttäessä yksitoista haukottelen ja olisin ihan valmis sänkyyn. Ja sinne kyllä kömminkin, mutta nyt kun minua väsyttää ja uni tulisi helposti, herää Hugo yön aikana lukuisia kertoja. Joskus mukaan mahtuu hyviä öitä, kun ei tarvitse nousta kuin neljä kertaa, mutta muuten nousen helposti sen yhdeksän/kymmenen kertaa tai enemmän. Olen välillä aamuisin kuoleman väsynyt. Tekisi mieli vetää peitto korville ja jatkaa unia, mutta valitettavasti se ei onnistu. Aamulla sängystä siis nousee mustilla silmänalusilla varustettu räjähtäneen näköinen äiti, jolla on unta takana vain vähän. Mutta ei auta, vanhemmat lapset on lähetettävä eskariin ja kouluun. Ja arvatkaa mitä Hugo tekee? No nukkuu onnellisena usein vielä tunnin tai puolitoista sen jälkeen kun muut ollaan herätty.
Luulen, että omat univelat tulevat nyt takautuvasti ja se tekee usein heräämisestä aika raskasta. Nyt viimeisen pari kuukautta Hugo on ollut vähän väliä räkäinen ja nukkuminen on sen takia ollut katkonaista. Varsinkin kun reppana koittaa syödä tuttia ja nenä on ihan tukossa. Koitin jo kerran, että jätettäisiin tutti pois, koska joudun sitä nostelemaan öisin ja osa heräilystä johtuu juuri siitä, mutta tällä hetkellä oma väsymys vie voiton. Varsinkin jos on ollut yö, enkä ole nukkunut yhtään kokonaista tunnin pätkää, ei todellakaan tee mieli vierottaa tutista. Helpompi etsiä se ja antaa toiselle suuhun.
Mietin välillä, että onko minulla edes oikeutta valittaa olevani väsynyt, kun monella on takana pisempiä aikoja huonoja yöunia ja minulla vasta pari vuotta. Toisaalta taas jokaisen perheen tilanne on eri, joten ei oikein voi verratakkaan. Välillä olen kuitenkin niin väsynyt, että odotan jo iltaa jolloin pääsen nukkumaan. Monesti kello on kuitenkin yli puolen yön, kunnes vihdoin nukahdan ja pian pitääkin nousta ensimmäisen kerran.
Postauksen kuvat otti siskoni, kun olimme kesällä mummulassa kylässä.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (36)

Ikävää kun ne hampaat tekee niin kipeää. :/ Mutta hyvä jos siellä nyt takana parempia öitä. 🙂




0
1 vastaus

Voimia! Ei voi muuta sanoa. Tiedän, miten kauheaa on heräillä öisin noin usein lapsen kanssa. Meillä ei ole turhan montaa yötä nukuttu kokonaan sen jälkeen, kun nelivuotias syntyi maaliskuussa 2012. Ensin heräilin liiankin monta kertaa hänen kanssaan, ensin korvakiereen takia, sitten ilmeisesti opitun tavan vuoksi. Ja kun poika vihdoin oppi nukkumaan öitään vähän paremmin, syntyi seuraava. Nyt 7kk kanssa yöt on olleet hyvin vaihtelevia. Pahimmillaan heräilty 20 kertaa, parhaimmillaan vain muutaman kerran. Univelkaa on jo niin monta tuntia, ettei sitä kannata edes ajatella. Terkkari sanoi joskus, että jokainen yöherääminen vastaa tunnin valvomista. Menee vuorokauden tunnit miinukselle sellaisella laskemisella. 😀




0
1 vastaus

Kiitos ja sitä samaa sinne.♥
Siellä heräillään kyllä välillä harmillisen paljon ja valvomista on takana. Kyllä sen aamulla huomaa kun on noussut monta kertaa. Olo on kuin ei olisi nukkunutkaan. Toivotaan sinne paljon hyviä öitä.♥




0
1 vastaus

Tuttihommaan voisi auttaa, jos joka kerta kun ojennat tutin yöllä Hugon suuhun tekisitkin niin, että laitat sen Hugon käteen ja laitatte yhdessä suuhun 🙂 Näin sen pitäisi jäädä pikkuhiljaa opituksi tavaksi ja ehkäpä joku yö tutti ajautuisi jo ihan itse pienen suuhun! Tämä oli yhden unikoulun vinkkinä. Laita aluksi vaikka kymmenen tuttia sinne sänkyyn 😉 Tsemppiä päivissä jaksamiseen!




0
1 vastaus

Mielenkiinnolla Anna sitten kuulen, toimiiko tämä teillä. 🙂




0
1 vastaus

Kiitos tästä vinkistä, tämä pääsee ehdottomasti kokeiluun. Onneksi tuttejakin on paljon. 😀
Kiitos.♥




0
1 vastaus

Meilläkin täytyy kokeilla tota neuvoa. Kiitos todella paljon! 🙂




0
1 vastaus

Voi apua! Kuulostaa hurjalta määrältä nuo heräilyt! Toivottavasti teillä löytää nukkumatti pian ja saatte taas nauttia unista. Mä nukuin hyvin Lilianin odotus ajan, mutta silti neiti heräili 2.5 vuotiaaksi. Nyt onneksi odotusaika on sujunut kans hyvin (puun koputus) ja oon viimein päässyt nukkumaan kokonaisia öitä. Toivotaan, että tämä masukaveri perii mun unenlahjat. 🙂




0
1 vastaus

Kyllä välillä tuntuu herätessä, että onkohan tässä nukuttu yhtään.
Ihanaa, että siellä on nyt saatu nukuttua nyt hyvin ja toivon että teidän vauva on hyvä nukkumaan. 🙂




0
1 vastaus

Saa valittaa ja olla väsynyt, tottakai!

Meillä Ellu pisti puolivuotiaana niin hulinaksi tutin kanssa, että pakko oli ottaa se kokonaan pois. Yksi yö meni kiukutellessa, sitten nukuttiin taas. Mutta ymmärrän hyvin, ettei se väsyneenä ole vaihtoehto.

Voimia. Ja suklaata. <3




0
1 vastaus

Kiitos Minna.♥
Olen kyllä jo sillä kannalla, että tutti on ihan juuri saatava pois, mutta vielä ei vain jaksa. Mutta mitä pikemmin, niin sitä parempi se olisi. Nyt jos sen saisi ensin päikkäreiltä pois, niin jos sitten öistäkin olisi helpompi jättää.
Hih, suklaata menee. 😀




0
1 vastaus

Meilläkin nukutaan huonosti, varsinkin nyt viikon ajan on ollut ihan kamalaa. Tavallaan on kuitenkin lohduttavaa kuulla, että teillä muut ovat nukkuneet hyvin ja yksi huonosti. Olet kuitenkin varmaan hoitanut kaikkia suurin piirtein samalla tavalla, joten ehkä katkonainen nukkuminen on vain joidenkin lasten perinnöllinen ominaisuus eikä äidin vika.




0
1 vastaus

Meillä esikoinen oli alkuun huono nukkuja, mutta tämän ikäisenä nukkui hyvin. Muut kolme tässä välissä ovat nukkuneet oikein hyvin, jos ei lasketa sitä aikaa kun Lumi itki lastenreuman vuoksi öitään (se aika vasta kamalaa olikin). Saa nähdä kuinka pitkään nämä yöheräämiset Hugon kanssa jatkuu ja helpottaako, kun saadaan jätettyä tutti pois.
Tsemppiä sinne heräilyyn.♥




0
1 vastaus

Voi miten tuttua. Meillä kaikkien kohdalla hyvistä unista on saanut haaveilla aika kauan kun jo odotusajat on mennyt valvoen puhumattakaan vauvavuoden heräilyistä.. Hugo päättää kato valvottaa nyt kaikkien viiden edestä. Heh.. 😉
Kannattaa antaa isillekin välillä yövuoro ja painua korvatulpat korvissa toiseen huoneseen nukkumaan. Tai vaikka kaverin sohvalle. Yksikin hyvin nukuttu yö auttaa kummasti jaksamaan aika monta huonoa. Tsemppiä!




0
1 vastaus

Joo no kyllä tuntuu, että tässä nyt valvotaan vähän muidenkin edestä. Mutta kyllä tämäkin toivon mukaan joskus helpottaa. 🙂
Tuo on myös hyvä vaihtoehto, mutta jotenkin koen helpommaksi hoitaa itse, sillä muuten vain pyörisin ja miettisin, että nukutaanko siellä yms.
Kiitos.♥




0
1 vastaus

Voi, minä tiedän, miltä tuollainen heräileminen tuntuu! Kovasti ♡♡ sinne. (Ja saa valittaa! ♡.) t viiden äiti




0
1 vastaus

Kiitos.♥
Jotenkin helpottavaa hieman valittaa tästä, kuin pitää sisällä.




0
1 vastaus

Tottakai saa valittaa, jos siltä tuntuu! Kestää oma pääkin paremmin, kun saa kertoa muille omasta olostaan.

Meillä keskimmäinen oli sellainen, että yöllä nukkuessa piti olla yksi tutti suussa ja yksi molemmissa käsissä. Ja yksikin tutti jos putosi, niin herääminen oli takuuvarmaa. Huuto oli melkoinen. (Luojan kiitos samassa huoneessa nukkunut esikoinen ei herännyt juuri milloinkaan siskon itkuihin!) Vaikka siellä sängyssä oli sen 10 tuttia, niin arvaa vaan löytyikö niitä yöllä helposti. Ei niin. Lopulta ei mikään muu auttanut kuin tutista vierottaminen. Vasta sitten typy tajus ruveta nukkumaan..

Voimia!

T. Äiti kolmelle




0
1 vastaus

Kiitos.♥ Kyllä olo helpotti, kun tästä pääsi tänne kirjoittamaan.
Voi ihana. Kuinka tärkeitä ne tutit ovatkin pienelle olleet. Ja mä etsiskelen välillä aina tutteja ja sitten kyllästyin ja mulla on ollut kaksi tuttia kupissa sängyn vieressä. Siitä voin napata, jos tuttia ei heti löydy. Sitten kun toinen nukahtaa, niin olen etsinyt kadoksissa olleen tutin ja laittanut kuppiin. 😀
Onneksi siellä ei sisarusta ole toisen itkeminen haitannut. 🙂
Me koitetaan kyllä päästä eroon tutista. Ensin ajattelin jättää pois päikkäreiltä ja sitten myöhemmin yöunilta.




0
1 vastaus

<3




0
1 vastaus

♥♥




0
1 vastaus

Pari vuotta on jo pitkä aika huonojen öiden kanssa! Ja vaikka itse olen nukkunut huonosti jo ikuisuudelta tuntuvan ajan, olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisella on oikeus tuntea itsensä väsyneeksi. Voimia ja parempia yöunia♥




0
1 vastaus

Onhan pari vuotta jo pitkä aika, ainakin minulle joka ei pahemmin ole joutunut valvomaan.
Kiitos ja sinne toivottelen samaa.♥




0
1 vastaus

Voimia,nukutteko perhepedissä?Se voisi helpottaa väliaikaisesti tilannetta..ei tarvitsisi ainakaan nousta koko ajan..ja usein lapset nukkuvat paremmin vanhempien vieressä…tosin aina vanhemmat eivät nuku lasten vieressä yhtä hyvin;)




0
1 vastaus

Kiitos.♥
Ei enää, vauva aikana kyllä, mutta sitten siirsimme omaan sänkyyn ja unet silloin jonkin verran parani. Hugo kyllä nukkuu meidän makkarissa minun sängyn vieressä, mutta joudun kyllä joka kerta nousemaan ylös.




0
1 vastaus

Voi teitä ihania♡♡hurjasti voimia ja toivottavasti tuo vaihe menee pian ohi. Mikään ei oo niin kamalaa,kun aamulla herätessä odottaa jo päikkäreitä!!inhoan sitä ku ei oo energiaa mihinkään muuhun,kun pakolliseen. Toki lapsiperheessä niitä pakollisia juttujakin on aika paljon…
Koita jaksaa!!




0
1 vastaus

Kiitos Ulla.♥
Aamulla on kyllä välillä niin vaikea päästä ylös. Ja varsinkin kun tietää, että vasta lasten mentyä nukkumaan voi itsekkin painua nukkumaan. Tosin yleensä silloin on paljon muuta hommaa ja kello lähentelee puoltäyötä ennen kuin pääsen nukkumaan.




0
1 vastaus

Todellakin saa sanoa ääneen, että on väsynyt – oli sitä jatkunut sitten lyhyemmän tai pidemmän aikaa, voi se silti olla yhtä lailla raskasta. Voimia sinne, toivottavasti tilanne helpottuu! <3




0
1 vastaus

Kiitos Terhi.♥
Helpotti kun sen sanoi tänne ääneen. Ja itselle tämä on tuntunut rankalta, kun ei noiden muiden kanssa ole pahemmin tarvinnut valvoa. 😀




0
1 vastaus

Muutama vuosi huonoja unia takana voi on kyllä jo pitkä aika! Olen itse käynyt läpi esikoisemme kanssa vastaavan kauden. Hän nukkuu edelleen näin 5-vuotiaana huonosti ja heräilee, mutta ei enää aina herätä meitä vanhempia. Olemme tehneet kaikkemme jotta saisimme nukkua paremmin. Hetken aikaa meidän isi-ihminen nukkui jopa lastenhuoneessa patjalla lattialla jne. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön. Hyvät yöunet ovat kultaakin arvokkaammat <3 Tsemppiä! <3




0
1 vastaus

Kiitos Såfin.♥
Kauan on sielläkin kyllä nukuttu huonosti. :/ Saa nähdä kauan meillä tämä tulee kestämään. Ja koitetaan kyllä kaikenlaisia keinoja, että saataisiin nukuttua. 🙂




0
1 vastaus

Saa valittaa todellakin! Vaikka se ei välttämättä auta, mutta sinua auttaa kun saat sanoa asian ääneen.

Mulla oli samanlainen juttu kuopuksen kanssa. Nukuin todella huonosti raskausajan ja ensimmäisiä kuukausia lukuunottamatta poika on nukkunut melkein koko elämänsä (1v 8kk) huonosti. Aina kun meno hetkeksi (viikoksi pariksi) rauhoittuu, taas tulee jokin asia, joka sekoittaa yöt. Tämänhetkinen sekoittaja on vielä mysteeri, mutta joka yö poika herää ja päätyy nukkumaan meidän väliin. Ja se tarkoittaa että äiti nukkuu huonosti. 🙁

Minulla univelkaa on nyt muutamalta vuodelta, mutta jo muutaman hyvin nukutun yön jälkeen mieli aina vähän piristyy.

Kyllä se jossain vaiheessa helpottaa, sitä hokemalla itse yritän tästä sumusta selvitä. <3




0
1 vastaus

Kyllä se pikkuisen auttoi sanoa ääneen.
Voi ei. Sielläkin on paljon valvomista takana. :/ Toivotaan, että pian siellä saataisiin nukkua kokonaisia öitä. Tsemppiä paljon Jenni.♥




0
1 vastaus

Kuulostaa todella raskaalta ja sitä se varmasti onkin, kurjaa 🙁 meillä on valvottu nyt muutama viikko kun lapset ja me vanhemmat ollaan oltu vuoron perään kipeitä, ja nyt tyttö tekee hampaita.. Välillä on saanut herätä tunnin välein. Onneksi välissä on parempiakin öitä. Mun mielestä on todellakin oikeus valittaa ja kertoa, että on väsynyt. Saa ihminen tuntea itsensä väsyneeksi on valvonut sitten muutaman päivän tai muutaman vuoden. Toivotaan että pian helpottaisi! ❤️ Jaksamista kovasti! ❤️




0
1 vastaus

Ikävää kun ne hampaat tekee niin kipeää. :/ Mutta hyvä jos siellä nyt takana parempia öitä. 🙂




0
1 vastaus

Joo kyllä kokeilin, ja kyllä se hieman auttoi etenkin flunssan kanssa kun tyttö oli todella tukkoinen. Hammas ja ienkipuun annoin vaan särkylääkettä muutaman pvn putkeen kun ikenet oli toodella turvonneet ja arat. 😮 Nyt ollaan muutama yö nukuttu vähän paremmin! 🙂




0
1 vastaus

Kiitos.❤ Kyllä sitä välillä meinaa yöllä usko loppua, kun nousee teis kuinka monetta kertaa ylös.

Koititko sitä sängynpäädyn kohottamista? Meillä se on helpottanut. Ja toivotaan että siellä yöt paranevat. ❤

On se aina rankkaa kun koko perhe sairastaa. :/




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Äiti ja melukylän lapset
Blogia kirjoittaa viiden lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Siitä pitävät huolen tytöt 2005, 2009, 2013 sekä pojat 2010 ja 2015. Vaipparalliakin on luvassa, kun perheeseen odotetaan syntyväksi vauvaa toukokuussa 2018. Tervetuloa mukaan! Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Isi osti taaperolle 🚜 ja taapero tietysti itse halusi kantaa sen autolle. 💙 .
.
.
#munpoika

_terhin_

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: