Blogini ja minä

Teksti Terhi

Näihin vuosiin, kun olen tätä blogia kirjoittanut on mahtunut vaikka ja mitä. Olen kertonut teille näiden vuosien aikana aika paljon elämästämme, lapsista ja itsestäni. Olette seuranneet sivusta Lumin taipaletta lastenreuman kanssa ja lähettäneet tsemppejä, silloin kun niitä on tarvittu. Olen jakanut teille kahteen kertaan ilouutisen raskaudesta, olette saaneet olla osana kahta odotusta ja olen jakanut teille synnytyskertomuksia. Olette myös saaneet seurata lastemme kasvua ja saaneet kokea ehkä ripauksen suuren perheen elämää. Paljon olen kertonut, mutta myös jättänyt kertomatta, sillä sanomattakin on selvää, ettei kaikkia asioita tänne tule kirjoitettua.

Alkuun päivitin blogiani todella harvoin, mutta viimeisen parin vuoden ajan on blogi avattu melkein joka ikinen päivä. Olen aina ollut avoin ihminen ja tykännyt tutustua uusiin ihmisiin, blogin myötä tuntuu, että nuo asiat ovat käyneet vieläkin helpommiksi.

Postauksen kirjoittamiseen uppoaa aika paljon aikaa. Ihan tämmöiseen peruspostaukseenkin kuluu kuvineen ja niiden muokkauksineen helposti reilut pari tuntia. Ja koska en halua, että lapset muistavat isona, että äiti vain istui koneella ja kirjoitti sitä blogiaan, ennemmin kuin vietti aikaa meidän kanssamme. Niinpä aikaa on otettava illasta ja yöstä. Joskus myös päiväunien aikaan, kuten nyt tätä kirjoittaessa. Vuosien aikana tekstin kirjoittaminen on helpottunut ja tekstit oikean hetken tullessa vain tulevat. Väkipakolla en kirjoita, sillä se näkyy mielestäni heti tekstistä.

Blogin kirjoittamisessa yksi paras asia on ehdottomasti te lukijat, jotka käytte täällä ja erityis kiitos kaikille, jotka jättävät niitä kommentteja. Niiden ansiosta saa lisää potkua tähän hommaan. On myös kiva, että he jotka eivät blogiin kommentoi laittavat viestiä facebookkiin tai sähköpostiin. Niissäkin paikoissa käyty monia hyviä keskusteluita. Sinne voi siis laittaa myös rohkeasti viestiä.

En olisi uskonut, kun ensimmäisen kerran avasin aikoinaan bloggerin, että kirjoittaisin teille joskus vielä postauksia Kaksplussan portaalissa. Silloin en edes tiennyt, että tämä kirjoittaminen tempaisisi joskus näin mukanaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että bloggaaminen vei mukanaan ja sitä kautta olen saanut tutustua aivan mahtaviin tyyppeihin. Sekä teihin lukijoihin että muiden blogien kirjoittajiin.

Tästä tuli tämmöinen lörpöttely postaus, mutta mukava kirjoittaa välillä tämmöistäkin. Ja hei muistakaa käydä osallistumassa arvontoihin sekä täällä blogissa ja instassakin on yksi arvonta vielä käynnisssä. Tänne päin saa muuten laittaa myös niitä postaustoiveita tulemaan, jos on jokin aihe, mistä erityisesti tahtoisit lukea. Hei, kiitos teille kun olette kulkeneet minun ja blogini mukana nämä vuodet, toivottavasti pysytte mukana jatkossakin, pus.

 

Kuva: Ystäväni Hannan ottama

Kommentit

12 kommenttia
Terhi

Oi kiitos, ihana kuulla.♥

Avatar

Kiva, että kirjoitat. 🙂

Terhi

Kiitos ihana Hanna.♥

Avatar

Hyviä blogeja on kiva lukea ☺

Terhi

Ihana sinä.♥

Avatar

Blogiasi on ihana lukea, se on niin lämmin ja aito. ❤

Yksi aihe joka minua kiinnostaisi, on sinun ja miehesi välinen suhde. Miten saatte liiton kestämään jne? Olen siinä käsityksessä ettei teillä ole kovinkaan paljoa kahdenkeskeistä aikaa. Mikä on siis teidän salaisuutenne? Ymmärrän toki jos tämä kuuluu niihin aiheisiin joista et halua kirjoittaa.

Terhi

Kiitos Ninni.♥
Hei kiitos toiveesta, eiköhän tämä voida toteuttaa. 🙂

Avatar

Oot ihana! <3 Se on kyllä jännää miten aikaavievä harrastus bloggaaminen on! Silti se on jokaisen työtunnin arvoinen harrastus!

Terhi

Kiitos, siellä toinen ihana.♥
Kyllä tämä vie aikaa, mutta on se vaan niin kivaa. 🙂

Avatar

Näitä on mukava lukea, vaikka olemmekin tiiviisti muutenkin yhteyksissä.

Terhi

♥♥♥

Avatar

Moi. Ihana blogi sulla, tämä teksti vei jo heti mukanaan. 🙂

Vastaa käyttäjälle heidisusanna Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä