äiti ja melukylän lapset - Banneri

Olen tehnyt tämän raskauden aikana raskaustestejä enemmän kuin missäkään muussa odotuksessa. Luulisi, että tässä vaiheessa kroppa jo tunnistaa, koska pulla on uunissa ja kyllähän minä tunsinkin, halusin vain varmistaa sen todella monta kertaa. Tällä kertaa niitä kahta viivaa siinä tikussa sai kuitenkin odotella pidemmän aikaa.

Olen muissa raskauksissa raskautunut yleensä nopeasti. Sitä ennen on kuitenkin ollut käytössä hormonaalinen ehkäisy ja sen lopettamisen jälkeen on tärpännyt joko heti ensimmäisestä tai toisesta kierrosta. Tällä kertaa aikaa kului useampi kuukausi ja olin jo melkein luovuttamassa, koska ajattelin ettei ehkä kropastani vain enää olisi tähän. Lisäksi sanoin miehelleni, ellei siihen ja siihen mennessä tärppää, unohdetaan koko juttu.

Iso kasa negatiivisia testejä, ennen kuin oli ne kaksi viivaa tikussa

En voi edes kuvitella kuinka piinallista on yrittää lasta useampi vuosi, ilman tulosta. Itsellä nuo kuukaudet tuntuivat tuhottoman pitkiltä ja en tarkalleen edes tiedä kuinka monta negatiivista testiä sinä aikana teinkään. Useampi liuska siinä kuitenkin kului, oma veikkaus olisi viisitoista, mutta saattoi niitä kulua muutama enemmänkin. Ja kuinka pettynyt olin jokaisen negatiivisen testin jälkeen.

kaksi viivaa tikussa

Tilasin erittäin herkkiä testejä, sekä tavallisia testejä. Olin kuullut, että ne eritäin herkät eivät välttämättä olisi niitä parhaita, sillä moni on kuulemma saanut sitten pettyä, kun vuoto onkin alkanut ja se raskaus meni kesken ennen kuin kunnolla kerkisi alkaakaan. Monihan ei edes välttämättä tiedä olevansa raskaana vaan ajattelevat menkkojen vain olevan myöhässä päivän tai pari. Lisäksi testejähän ei kannattaisi tehdä ennen kuin kuukautiset ovat myöhässä, mutta kuka siihen asti malttaa odottaa, en ainakaan minä.

Tulihan se plussa sieltä

Kaikesta huolimatta tilasin niitä erittäin herkkiä testejä, sillä olen aika malttamaton luonne. Elokuussa sain haalean haamun ensimmäiseen herkkään testiin 5 päivää ennen menkkojen alkamista. Seuraavana päivänä se oli hieman voimakkaampi ja sinä päivänä kun menkkojen olisi kuulunut alkaa, oli noissa ns normaaleissa testeissä jo vahvat kaksi viivaa.

Pitkä ja piinallinen odotus oli nyt viimein käynyt toteen, kun ne kaksi viivaa piirtyivät tikkuun tai paremminkin tikkuihin. Istuin vessan lattialla, itkin ja hymyilin leveästi. Olisi ihanaa päästä kokemaan kaikki vielä uudelleen. Muutaman päivän leijuin pilvissä, kunnes iski menettämisen pelko ja alkoi ne piinalliset ensimmäiset 12 viikkoa.

Kiitos ihan jokaiselle onnittelijalle, jokainen kommentti on lämmittänyt mieltä oikein paljon.♥
Meitä voi seurata myös instagramissa sekä facebookissa.

Kommentit (30)

Onnea odotukseen! Minun ensimmäinen plussani tuli kolme viikkoa sitten yli 15-vuoden yrittämisen jälkeen ihan puskista. Viikkoja nyt 6+3 ?

Sun ikä?

Ikä varmasti kyllä jo vaikuttaa, kun ollaan muutama vuosi päälle kolmekymmentä.

Minkä avulla pääsit aina yli negatiivisesta testistä/ kuukautisten alkamisesta? Toki lapset, muu elämä, arki, koska vaan pakko jne mutta oliko jotain muuta mihin sitten ajatuksesi keskitit/ miten yritit pysyä positiivisena? Vielä muutama pv sitten olin varma että olen raskaana, oli kaikenlaisia oireita(?). Sitten alkoi kuukautiset ja itkuhan siinä tuli. Päivän päästä aloin miettiä taas niitä oireitani ja olikohan kuukautiset jotenkin normaalia vähäisemmät. Googletin, luin nettikeskusteluja ja päivän ajan elin sellaisessa ”jospa olisinkin raskaana, jos tämä on vain alkuraskauden vuotoa” toiveessa. Mikä pettymys taas tulikaan tänä aamuna kun testi näytti negaa. Miten hölmö sitä onkaan kun takertuu kaikkiin pieniinkin toivonhippuihin, nyt vain hyväksyttävä että en ole raskaana. Niin ja toivoinko minä niin kovasti raskautta että aloin jopa kuvitella kaikkia niitä oireita (hajuherkkyys, huimaus, huono olo, väsymys jne)! Jopa kolmen lapsen jälkeen tämä vauvakuume on raastava ja pettymys negatiivisesta tuloksesta ihan yhtä suuri. Huoh, pitää vaan yrittää pysyä positiivisena. Kiitos tästä blogista <3

Ihan ensimmäisenä halaus sinne ja kovasti jaksamisia.♥ Toivotaan, että se plussakin sieltä vielä ilmaantuu.♥
Itselläni oli myös noita selviä oireita, mutta negatiivisen testin saatuani ja itkut itkettyäni ajattelin kaiken olleen mielikuvitukseni tuotetta. Ehkä halusin sitä plussaa niin paljon ja kuulostelin kroppani jokaista oiretta, joka vain voisi viitata odotukseen. Sen vuoksi se negatiivinen tulos tuntui vieläkin pahemmalta, kun olin muka niin varma että nyt tärppäsi. Lapset piti minut liikkeessä ja sai hetkellisesti ajatukset muualle, mutta mahollinen raskaus ja negatiiviset testit pyörivät ihan jatkuvasti mielessä, jopa niin paljon, että se aiheutti pientä stressiä joka ei taas puolestaan varmastikkaan helpottanut raskaaksi tulemista. :/

Oikein paljon onnea!!! ? Olen niin iloinen puolestasi ja odotan innolla tulevia raskaus-postauksia. Olet aivan huippu kirjoittaja, osaat valita mielenkiintoisia aiheita, mistä kirjoitat. Itse tein juuri positiivisen raskaustestin ja olen sanoin kuvailemattoman onnellinen. Ja samalla peloissani; meneekö kaikki hyvin, voinko olla niin onnekas, että saan kolmannen (meillä siis 3v. ja 1v. tytöt) terveen lapsen jne. Samoin minuakin vähän jännittää kertoa uutisesta sitten kun sen aika on. Toki omat vanhempani ja sisarukseni tietävät, että haaveilen neljästä lapsesta, joten tämä uutinen ei liene tule heille yllätyksenä. Mutta vähän mietityttää miehen puolen sukulaisten suhtautuminen; miehen lähisuvussa kun ei ole kuin 1-2 lapsisia perheitä. Itse olen kuusilapsisesta maanviljelijä-perheestä, enkä koskaan ole nähnyt isossa perheessä mitään negatiivista. Lapsena oli leikkikavereita omasta takaa ja nykyään sisaruksilta saa ainutlaatuista tukea elämän niin iloissa kuin suruissa. Tiedän toki, että omat vanhempani ovat saaneet aikoinaan tosi typerää kommentointia meidän lasten lukumäärästä; Oletteko vaihtaneet uskontoa? Meinasitteko koko maan täyttää? jne. Ei kenelläkään ole oikeutta tulla sanomaan toiselle, mikä on sopiva lapsiluku ja mikä ei. Itse pidän lapsen saamista lottovoittona; raskausajan tuntoja, itse synnytystä, imetystä, lasten kanssa vietettyjä hetkiä jne, ei niitä voi verrata mihinkään tuntemukseen, mitä koki aikaa ennen lapsia. On ihanaa olla jollekin oikeasti se maailman tärkein ihminen. ? Tuli vähän pitkä ja ehkä sekavakin kommentti… ? Mutta ihanaa odotusta sinulle, nauti tästä ajasta. ?

Kiitos paljon kauniista sanoista.♥ Ja hei tuhannesti onnea sinne plussasta.♥
Nuo ajatukset voiko kaikki vielä mennä vielä hyvin, on kyllä usein mielessä ja samoin tuo muille kertominen. Mekin olemme saaneet kuulla jo vaikka mitä, joten kynnys kertoa muille kasvaa joka kerta. Vaikka itse ajattelee, että suuri perhe on rikkaus, eivät jotkut vain näe asiaa niin. Minä eikä mieheni emme kumpikaan ole isosta perheestä, joten perheemme koko taisi tulla monelle yllätyksenä. 😀 Tosin enää nämä uutiset tuskin ovat ketään pahemmin yllättäneet.
Ja kyllä, itse myös pidän noita kaikkia mainitsemiasi asioita oikeina lottovoittoinan, joita en vaihtaisi mihinkään.♥
Tsemppiä sinne noiden ajatusten ja kertomisen kanssa. Ajatellaan kuitenkin, että tälläkin kertaa siellä on kaikki hyvin.♥

Voi ei, multa on mennyt ihan ohi tää, kun en oo enään blogin parissa oikein ollut. Paljon onnea!!?

Kiitos paljon. ♥

Onnea täältäkin! 🙂

Vielä mainitsemaasi piinaavampaa on se, kun on varma raskaudesta mutta testit näyttää negaa. Vielä siinäkin vaiheessa kun menkat on tyyliin viikon myöhässä…

Kiitos.♥
Toi on kyllä ihan hirveän piinaavaa. :/

Onnea kovasti! Onpas hauskaa.. Meidän esikoinen on syntynyt marraskuussa -15, silloin odotusaikana löysin blogisi ja siitä saakka olen seurannut (en ole aiemmin kommentoinut…), nyt vaikuttaisi siltä, että meille olisi toinen tulossa heinäkuussa.. 🙂 Ollaan siis ilmeisesti samaan aikaan taas raskaana ja innolla taas odotan uusia postauksiasi! 🙂 🙂

Kiitos ja kiva kun jätiti kommenttia.♥
Hei ihan mahtava juttu, oikein paljon onnea sinne!♥ Näitä postauksia alkaa tästä hiljalleen tipahdella, kun olokin alkaa kääntyä siedettävämmäksi. 🙂

Minulta on mennyt tämä ohitse! Onnea! 🙂

Kiitoksia.♥

Onnea vielä täällä bloginkin puolella! <3 Meillä on varmaan aika samat lasketut ajat, mulla 29.4 🙂 Neljäs lapsi tulossa <3

Kiitoksia.♥
Aika lähekkäin osuu, kun täällä on laskettu toukokuun alussa. 🙂 Onnea kovasti sinnekin odotukseen.♥

Onnea teidän perheelle <3

Kiitos paljon.♥

Voisitko kirjoittaa siitä kun kerroitte lapsillenne raskaudesta ja lasten reaktioista siihen? 🙂

Siitä on tulossa postausta. 🙂

Voi tää on niin ihana juttu! Mulle on vasta nyt tullut kamala vauvakuume kun oon tajunnut että Urho ei tosissaan enää millään muotoa mene vauvasta 😀 Miestä oonkin kiusannut että tukka leikataan vasta sitten kun saadaan leikata ”isovelitukka” jää nähtäväksi kuinka meidän käy 🙂

Niin on, olen niin innoissani tästä.♥
Hihii, mutta toihan on hyvä, mä pidän peukkuja pystyssä.♥

En ole pitkään aikaan lukenut blogia oman vauvan viedessä huomion tehokkaasti ja kun instagramissakin oli hiljaista, niin tulin vilkaisemaan, mitä kuuluu. Ihania uutisiahan täältä löytyi. Onnea odotukseen! 🙂 ❤

Kiitoksia.♥
Kiva kun tulit kurkkaamaan. 🙂 Nyt on tosiaan ollut olo aika surkea, mutta toivon mukaan tästä hiljalleen paranee ja saan aktivoitua instan, facen ja tämän blogin.
Vauvat vie kyllä tehokkaasti huomion.♥

Paljon paljon onnea, toivottavasti kaikki menisi hyvin! <3 Itse olen siinä vaiheessa että odotan malttamattomana sitä päivää kun pääsisi tekemään raskaustestin/ että kuukautiset eivät alkaisi. En tiedä kuvittelenko vain mutta olen mukamas niin varma että olen raskaana, pelottaa jos en olekaan – pettymys tulee olemaan suuri, niin kovasti vauvaa kaipaan. Toivottavasti säästytte ikäviltä kommenteilta kuudenteen lapseeen liittyen, itse pelkään jo valmiiksi minkälaisia juttuja saisin neljännestä kuulla, jo kolmannen kohdalla jouduin itkemään monet itkut toisten suhtautumisen takia. Kiitos ihanasta blogista, olet kyllä rohkea kun uskallat jakaa meille unelmat ja ilosi. Pelkään että vauvakuumeeni ei laannu neljännenkään jälkeen, mutta sinun esimerkin voimin uskallan unelmoida (jo nyt :D) siitä viidennestäkin 😀 😀 Odotan innolla tulevia raskauteen liittyviä postauksia ja mm miten isommat suhtautuivat vauvauutiseen.

Kiitos, sitä täälläkin toivotaan.♥
Oi että, teillä on siellä jännät ja samalla niin piinalliset ajat. Toivon että saatte plussan pian, varsinkin kun oireitakin on.♥ Mutta tiedän kyllä tuonkin tunteen, kun sitä tarkkailee juuri noihin aikoihin ihan kaikkia muutoksia ja on varma että on raskaana. Monesti se vaisto on osunut ainakin itsellä oikeaan. 😀
Toivotaan, sillä monet itkut on täälläkin itketty. Se ilveily ja kommentointi alkoi neljännen odotuksen kohdalla, toivon mukaan nyt vaan porukka ei enää jaksaisi aloittaa sitä. Ja niin paha mieli tuli puolestasi, kun tekin olette sitä joutunut kuulemaan, siitä tulee kyllä niin kurja olo.
Mutta ihanaa, että olen omilla valinnoilla voinut rohkaista muita, joilla on samanlaisia unelmia ja haaveita.♥
Tuosta isompien reagoinnista on tulossa kyllä postausta. 🙂

ihanaa, oikein paljon onnea!❤ iso perhe on rikkaus ❤

Se kyllä on, kiitos Laura.♥

Kiitos paljon.♥
Vau, ihan mahtavaa! Paljon onnea ♥

Vastaa käyttäjälle Katja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X