äiti ja melukylän lapset - Banneri

Kauheeta kun tuntuu, että viikot vierii vain hurjaa kyytiä ja tämä odotus lähenee jo puoliväliä. Tänään täyttyi raskausviikko 15+0 ja minä odotan jo täysin malttamattomana niitä ensimmäisiä liikkeitä. Olisi jo niin mahtava päästä tuntemaan ne.

Aamut ovat meillä kiireisiä ja en kerkiä paljoakaan ajatella koko odotusta, hyvä jos välillä muistan olevani raskaana. Mutta mitä enemmän mennään iltaa kohti, sitä enemmän mietin, onhan kaikki vielä hyvin. Miksen tunne liikkeitä, kun muistakin on näillä viikoilla alkanut tuntumaan? Onkohan istukka kenties edessä vaimentamassa iskuja? Vaikka tiedän, että jokainen odotus on erilainen ja siitä on vielä turha murehtia, sillä liikkeet voi tuntua paljon myöhemminkin, silti kehittelen tästäkin jo pientä huolta. Millä viikolla sinä olet tuntenut liikkeitä?

Pahoinvointi hellittää ja mieliteot/mielialat vaihtelee

Pahoinvointi on hellittämässä otettaan. Olen nauttinut täysin niistä päivistä, kun huono olo ei vaivaa yhtään, tai ainakaan paljoa. Hyviä päiviä on nyt huomattavasti enemmän kuin huonoja. Toiveet onkin nyt korkealla sen suhteen, että vihdoinkin olo jäisi näin hyväksi ja ne huonot päivät vain vähenisivät. Muuten voin ihan hyvin ja mitään vaivoja ei pahemmin ole. Saan nukuttua yöt hyvin, eikä tarvitse nousta joka yö vessaan.

Mieliteot vaihtelevat oikeastaan päivittäin. Milloin tekisi mieli pitsaa, milloin kanasalaattia, milloin jäätelöä tai sipsejä. Joskus taas omenaa tai banaania ja toisiaan vain suklaa maistuu. Joka päivä se tuntuu olevan täysin eri juttu, joka luo omat haasteensa. Yhtenä päivänä kun joku voi olla ihan parhaimman makuista ja seuraavana päivänä pelkkä ajatuskin oksettaa. Kaupassakaan kun ei viitsisi ravata joka päivä, niin ostelen kaappiin aina vähän kaikenlaista.

Tämän viikon aikana myös mieliala on heitellyt enemmän, kuin koko raskauden aikana. Mieli saattoi muuttua hetkessä itkusta nauruun ja toisinpäin. Lisäksi olen ollut tällä viikolla kiukkuisempi, jonka olen laittanut täysin tämän huolen piikkiin. Ehkä nyt vaan pitäis hommata se doppleri, jos sen avulla voisin hieman lakata murehtimasta. Joku tuolla pään sisällä kuitenkin sanoo, että pärjäisin kyllä ilmankin.

Olen myös laittanut merkille, että jatkuva palelu on alkanut hellittää. Enää ei tarvitse pukea jatkuvasti montaa vaatekertaa päälle tai maata sohvalla paksujen peittojen alla. Tämä on kyllä aika loistava juttu, sillä nyt myös päänsäryt ovat hieman hellittäneet.

Ehkä huoleni tästä vähenevät, kun alan tuntea liikkeitä. Nyt koitan murehtimisen sijaan iloita tästä paremmasta olosta.

Kommentit (4)

Esikoisesta viikolla 17 ja Kuopuksesta rv16 🙂 on se niin maailman parasta tuntea pienen pienet hipaisut <3

Ihana pikkumasu siellä!
Mää oon tuntenut kaikissa neljässä raskaudessa liikkeitä vasta rv18+ ja silleen päivittäin vasta rv20+. Syynä etuseinässä oleva istukka.
Joten voit olla kyllä aivan huoleti liikkeiden puolesta!:)
Minttuliini

Hih, kiitos.♥
En muista yhtään mitä kätilö sanoi ultrassa, että millä kohtaa istukka sijaitsee, mutta jos se on tuossa edessä niin bloggaa kyllä hyvin noi liikkeet. Koitan olla stressamatta tästäkin asiasta. 😀

Niin se on.♥

Vastaa käyttäjälle Terhi | Äiti ja Melukylän lapset Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X