äiti ja melukylän lapset - Banneri

Otsikko taitaakin jo kertoa paljon, ainakin sen, että pientä takapakkia on taas tullut. Eilen nimittäin saimme reumapolilta ei niin kivoja kuulumisia, joihin olin valmistellut itseäni jo jonkin aikaa. Tyttärenkin käskin varautua siihen, että tällä kertaa tuskin vielä puhutaan sen enempää lääkkeen purusta, koska kipujakin on toisessa nilkassa ollut. Toivoin, että se olisi harmitonta ja johtuisi rasituksesta, mutta valitettavasti näin ei ollut.

Tällä kertaa kävimme ensiksi hoitajalla, joka otti mitat ja jutteli tytön kanssa hetken. Kerroimme jo silloin nilkasta ja tyttäreni mainitsi pitävänsä kylmäpussia siinä joka ilta, koska se helpottaa särkyyn. Tämän jälkeen odottelimme hetken lääkärille pääsyä ja lapset popsivat suolakaloja, joita onneksi nappasin lähtiessä mukaan.

Lääkärin luona mainittiin nilkan kivuista. Kaikki muu tuntui olevan kunnossa, mutta kävelyssä pientä epäsymmetrisyyttä, jonka fysioterapeuttimmekin huomasi viime käynnillä. Lisäksi kyykyssä nilkkaan sattui ja kipeässä nilkassa pullotusta. Ultralla katsoessa nilkka oli erilainen kuin ei kipeä, vaikkei selvää verenkierron tiheentymistä kipeässä kohdassa näkynytkään, oli siellä selvästi muutosta.

Polikäynti venyikin oletettua pidemmäksi

Seuraavat sanat osasinkin jo arvata, jalkaan tarvitsee laittaa kortisonia. Mutta se, että lääkäri tekisi sen heti tuli yllätyksenä. Ihan huikeaahan oli se, että se pystyttiin tehdä heti, jotta kivut saataisiin mahdollisimman nopeasti kuriin ja meidän ei tarvitsisi ajella sairaalaan toisena päivänä uudestaan. Lääkäri laittoi tytölle emlat pistettävään jalkaan ja sitten lähdimme haukkaamaan jotakin pientä syötävää.

Ennen lääkkeen pistämistä tyttö opetteli kepeillä kävelyä, joka ei meinannut heti alkuun lähteä sujumaan. Otimme kuitenkin kepit mukaan kun lähdimme toimenpiteeseen. Viime kerrallakin pistokset tehtiin ilokaasun avulla, joten se oli meille entuudestaan tuttu juttu. Jälleen kerran sain yllättyä tyttäreni reippaudesta ja siitä rohkeudesta mikä hänellä on. Niin hienosti antoi pitää maskia kasvoilla, vaikkei ilokaasu ollut tällä kertaa edes hajustettu millään.

Toimenpide sujui nopeasti ja lääke saatiin laitettua hyvin, kun tytär oli pää sekaisin ilokaasusta. Pientä kipua tuntui, muttei sattunut paljoa. Ilokaasu on niin paljon parempi vaihtoehto kuin nukuttaminen, sillä hetken istuskelun jälkeen saimme vihdoin lähteä kotia kohti. Hoitaja toi tytön pyörätuolilla aulaan asti, jossa nostin taaperon pois rattaista ja laitoin potilaan rattaiden kyytiin. Eilen jalkaa särki paljon ja tyttö koitti vähän mennä kepeillä. Päätimme kuitenkin, että on tämän päivän poissa koulusta, koska jalka on kipeä ja saa alkaa kävellä vasta kolmen aikaan.

Eipä sitten otettu edes puheeksi lääkkeenpurkua vaan nyt toivotaan, ettei nämä oireet jälleen ala tihenemään. Jos kipuilu jatkuu lähdemme magneettikuvaukseen, toivon mukaan kivut saadaan kuitenkin kuriin ja lääkitys tehoaa. Nyt on vain ollut todella paljon taukoja kun maksa-arvot ovat nousseet niin monesti kesän jälkeen. Toivon mukaan ne saadaan nyt tasoittumaan, jottei lääkekatkoja pahemmin tulisi ja saataisiin tyttö kivuttomaksi sekä oireettomaksi. Ehkä sitten myöhemmin päästään lääkkeistä eroon.

Päivämme venyi hurjan pitkäksi, mutta olen niin ylpeä kaikista lapsistani, etenkin reumatytöstämme. Illalla taputin itseäni olalle, sillä sairaalassa oleminen neljän lapsen kanssa monen tunnin ajan tällaisissa merkeissä ei ole mitään herkkua, saatika kovin helppoa. Mutta karkin, leipien. suolakalojen ja juotavan avulla siitäkin selvittiin. Lopuksi ajoin vielä hakemaan hesestä meille ruokaa. Me niin ansaittiin ne.

Kommentit (18)

Tsemppiä teille, blogiasi on kiva lukea, paras ja oikeastaan ainoa jota aktiivisesti luen!??

Toivottavasti jalka saataisiin nyt kivuttomaksi!
Mukavaa sunnuntaita teidän perheelle!

Sitä toivotaan.♥
Kiitos ja sitä samaa teille.♥

Onko teillä aina mennyt sama lääke? (Methotrexatti?)
Onko puhuttu muista vaihtoehdoista? Vaihdosta muuhun? Selkeestikkään tuo ei ole se paras vaihtoehto kun nostaa aina noita maksa arvoja. Kaikki lääkkeet ei välttämättä nosta. Meillä pojalle tuli niin kauheet vatsa oireet ja pahoinvoinnit että siksi meillä vahdeltu eestaas lääkityksiä. Nyt menossa Arava ja tulehdukset loppuneet toistaiseksi ja mitään sivuoireita ei ole tullut. Tbl:ttina menee 5x viikossa. Mielestäni helppo nyt kun ei tarvii pistää ja sivuvaikutuksia ei tule. Tsemppiä sinne pikkupotilaalle ja äidille. Kiitos blogista! Sitä on kiva lukea.

On mennyt. 🙂 Nyt vasta kesällä alkoi nostella noita arvoja ja nyt pienennetään annosta ja koitetaan ensiksi sillä. Jos edelleen nostaa, niin eiköhän sitten aleta jo miettiä muita lääkityksiä. Meillä tyttö valitsee ennemmin pistoksen, kuin suun kautta otettavan, sillä kaikki suunkautta otettavat lääkkeet oksentaa. Siksi foolihappokin pitää edelleen piilottaa, kun ei suostu sitä suoraan ottamaan.
Hyvä kun teille on nyt löytynyt sopiva lääkitys ja ettei mitään sivuoireita tai tulehduksia ole.♥
Kiitos paljon ja kiva kun viihdyt blogini parissa.♥

Hienosti selvitty.Reippaat lapset sulla. Onko teille puhuttu reumapotilaan ruokavaliosta?
Reuma on autoimmuunisairaus samoin kuin keliakia, joten kannattaisi käydä keliakia testeissä, jollette ole vielä käyneet. Flt ravintovalmentajalla käymistä suosittelen, vaikkakin maksaa. Jos maksa-arvot ovat nouseet jo lääkkeiden johdosta, kannattaa ottaa ravinto tukemaan hoitoa. Kovat särkylääkkeet pitkään käytettynä vaikuttavat suoliston mikrobikantaan ja sitä kautta muualle elimistöön.
Suosittelen lukemaan lääkäri Rauli Mäkelän kirjan, 2010, Reuma ja niveltulehdukset:luonnonmukainen hoito

He kyllä ovat.♥
Ei ainakaan reumapolilla ole otettu puheeksi, mutta itse olen lueskellut hieman kokemuksia eri ruokavalioista.
Pitääkin kysäistä noista keliakia testeistä, sillä ei olla sellaisissa käyty.
Kiitos kirjavinkistä. 🙂

Hatunnoston arvoinen suoritus ison lapsikatraan kanssa sairaalassa. Totisesti olitte heseateriat ansainneet:)Ikävää, että saitte huonoja uutisia. Toivotaan kipujen pikaista katoamista.

Sairaala ei kyllä oo ihan ihanne paikka viettää montaa tuntia monen lapsen kanssa, mutta hyvin kuitenkin meni. 😀
Todella toivon, että nilkassa kipuilu hellittää ja ei jää vaivaamaan pitkäksi aikaa.

Outs kun ikäviä uutisia ? toivotaan nyt että neidin jalka alkaa helpottaa ja kepeillä kävely onnistuu. Hurjan reipas tyttö teillä ?

Toivon mukaan nyt alkaisi kivut loppua. Eilen ja tänään nilkkaa on särkenyt paljon, mutta kylmäpussit ovat auttaneet siihen.
Hän on.♥

Voi pientä ja reipasta potilasta! <3 Pidän peukkuja että kaikki helpottuu! Halaus teille molemmille reippaille! <3 <3

Kiitos ihana.♥♥♥
Toivotaan nyt, että tämä auttaa ja kivut loppuisivat.

Voi että. Ei kyllä varmasti oo äitinä helppoa seurata sivusta kun lapseen sattuu. Ihana kuitenkin,että saitte vielä samalla reissulla kortisonia♡ se on niin inhottavaa, jos pitää monta eri kertaa mennä sairaalaan.
Eväillä kyllä pärjää tosi pitkälle lasten kanssa,todettu meilläkin usein?
Ihanaa viikonloppua koko teidän perheelle ♡♡

Ei oo saatika kun toinen on odottanut, että lääkkeet alkaisi vähentyä ja nyt kävikin näin. :/ Hyvin hän kuitenkin otti tämän.
Onneksi onnistui heti, ettei tarvinnut lähteä uudestaan ajelemaan, kun matkakin niin pitkä. Vaikka päivä venyikin tosi pitkäksi matkojen kera.
Eväät on kyllä ihan huippu..yleensä nappaan aina jotakin mukaan, jos sattuukin, että reissu venähtää tai lapsille iskee nälkä.
Kiitos, sitä samaa sinne.♥

Todellakin ansaitsitte palkintonne. Miten ihmeessä selvisit neljän lapsen kanssa??? Ihmenainen kyllä olet. Ja tsemppiä! Urhea potilas tuntuu kyllä olevan tuo teidän neiti.

Lapset sai valita ja suunnattiin sit heseen..sen päivän jälkeen kaikki oli autossa vaan hiljaa ja söi..tais olla lapsillakin nälkä. 😀
Hih, oli kyllä aika päivä, varsinkin kun taapero ei tällä hetkellä ole aina yhteistyöhaluinen. Mutta pakko oli heidät kaikki ottaa mukaan kun ei muutakaan vaihtoehtoa ollut. 😀
Potilas on kyllä niin urhea.♥ Vaikka jännitti aivan hulluna pistämistä, mutta niin hienosti kyllä taas meni.

Kiitos tsempeistä ja ihana kuulla, että viihdyt blogini parissa.♥♥

Vastaa käyttäjälle Terhi | Äiti ja Melukylän lapset Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X