äiti ja melukylän lapset - Banneri

Minun laiskuuttani ja alkuraskauden huonovointisuuden vuoksi meidän tutista vieroittaminen on vierähtänyt. Tai onneksi muista tuteista päästiin eroon jo ajat sitten, ainoastaan se nukahtamiseen tarvittava jäi. Eilen illalla poika meni nukkumaan ilman unituttia ja näin voin sanoa, että meidän perheessä tutille on sanottu nyt heipat, ainakin siihen asti kunnes vauva syntyy.

Puhuin taaperolle muutama päivä ennen tutin pois jättämistä, kuinka hän ei enää tarvitsisi sitä ja eikös meidän olisi jo aika luopua siitä. Poika ei ollut samaa mieltä kanssani. Eilen aamusta puhuin taaperon kanssa ja ehdotin jos veisimme tutit oravavauvoille. Hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että niitä ei anneta kenellekään. Sitten mietin, jos leikkaisin tutit ja näyttäisin kuinka ne on rikki. Lopulta kuitenkin tuntui vain parhaimmalta ilmoittaa, että tutit on nyt laitettu pois.

Voiko tämä sujua näin helposti?

Koska meillä on tutti ollut vain unilla, ei hän luonnollisestikkaan kaivannut tuttia päivällä. Asia olikin sitten ihan eri illalla. Teimme kaikki illalla ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin, poikkeuksena vain se, ettei iltasadun jälkeen saanutkaan tuttia. Taapero ilmoitti hyvin äänekkäästi, ettei suostu nukkumaan ilman tuttia. Ilmoitin kuitenkin vain rauhallisesti, että tutit laitettiin pois. Halin ja suukon jälkeen taapero painoi pään tyynyyn ja nappasi pupun kainaloon.

Ihan pienen hetken jo kerkisin miettiä, todellako tämä menee näin helposti? No ei ihan. Kun olin sammuttanut valot ja poistunut huoneesta alkoi kuulua pientä nyyhkytystä ja tutin perään kyselyä. Vasta kun nyyhkytys vaihtui itkuksi menin rauhoittelemaan poikaa ja hän nukahtikin lopulta  ihan hetkessä.

Poika nukkuikin neljä tuntia putkeen, ennen kuin heräsi ensimmäisen kerran. Itkeskelyä jatkui jonkin aikaa ja kävin rauhoittelemassa häntä pariin otteeseen. Lopulta poika nukahti uudestaan. Jossain välissä hän taas kömpi viereeni nukkumaan unipupu kainalossa. Siinä hän nukkui tyytyväisenä koko loppuyön heräämättä. Niin ja minunhan pitäisi palauttaa hänet sänkyynsä takaisin, muttaa…

Ensimmäinen yö sujui siis paremmin kuin olin ajatellut. Saa nähdä mitä seuraava yö tuo tullessaan ja sujuuko se mahdollisesti yhtä hyvin, kuin edellinen. Tästä on kuitenkin positiivista jatkaa ja luotto siihen että poika unohtaa tutin nopeasti on jo suurempi kuin eilen.

Kommentit (12)

Onneksi meillä ei kukaan lapsista ole kelpuuttanut tuttia. Eka ja varsinkin kuopus ovat hyvin vahvatahtoisia. Nuorin ei itkeskele ja nyyhkytä. Hän vain raivoaa…

Pidän peukkuja et menee taaperolta ilman suurempaa draamaa ? meidän pullo vieroitus onnistui helposti, ihmettelen itsekin. Tutti meillä jää heti pois jahka on hesas käyty tutkimuksissa ?

Tällä hetkellä vaikuttaa hyvältä..viime yönä taas itkettiin, mutta jospa nekin jää pian pois. 🙂
Tsemppiä sinnekin, kun se hetki on ajankohtainen.♥

Meillä kans luovuttiin kaksvuotiaan tutista vuoden vaihteessa. Vielä välillä aamuyöstä tuttia kaipaillaan. Kiinnostais lukea postausta teidän öistä. Miten teillä nukutaan kun lapsia on monta. Meillä nyt 2v ja 4kk ja välillä tuntuu että molemmat herää toisen ääniin ja varsinkin aamuyöt on levottomia. Miten teillä isommat lapset suhtautuu esim vauvan itkuun tai isomman taaperon itkeskelyyn? Nukkuuko teillä isommat lapset hyvin vai onko yöllä vaeltelua? Tsemppiä raskauteen! 🙂

Täälläkin viime yönä itkeskeltiin taas hetki, mutta hyvin meni. 🙂
Tarkoitus on tehdä lasten huonejaoista ja siitä kuinka viihtyvät keskenään. Voisin tuon sinun toiveesi nukkumisesta yhdistää siihen tai jos meinaa tulla pitkä niin teen sitten erillisen. Kiitos postaustoiveesta. 😀
Kiitos.♥

Viimeksi taisi muistaakseni olla tutti jo ihan oikeasti rikki kun oli sitä pureskellut ja se siis meni vaan roskiin, ihan hyvin kuitenkin tottui ajatukseen, muutaman päivän aina välillä kysyi tuttia mutta aika nopeasti unohtui..pääsi silloin kans vähän venähtämään ton tutin kanssa, tais olla lähempänä 3 vuotta jo 😀 aika kivuttomasti se on kyllä muillakin mennyt, ei siis mitään kauheita raivareita ole ollut 😀 tai sitten en vaan muista..

Mä just pelkäsin, että jos pureskelee tutin oikeasti rikki..joka ilta ne tarkistin ennen kuin annoin. Mutta tolla tyylillä se tutti jää kyllä hyvin pois. 😀 On kyllä mennyt aika kivuttomasti tää homma, odotin paljon pahempaa. 😀

Niin ja vielä peukut pystyssä että tutti taisto olis teilläkin ollut tuossa :)!

Toivotaan. 🙂 Nyt ainakin nukahti hyvin, vaikka tutin perään heti kysyikin iltasadun jälkeen. 😀

Meillä keskusteltiin pojan kanssa että eihän isot pojat syö tuttia kun eihän isommilla serkuillakaan 1.5 v vanhemmilla oo tuttia enää niin sillä meillä jäi 🙂
Se kävi kyllä kivuttomasti olin ihan varma ettei onnistu 🙂

Vau, teillä jäi helposti. 🙂 Meillä ei neuvottelut tuotanut tulosta, mutta se tehosi, kun ilmoitin ettei niitä enää ole. 😀

Meilläkään ei esikoinen huolinut millään, hänelle kelpasi vain tissi. 😀
Muilla on tutti ollut ja hyvin on päästy eroon..nytkin näyttää lupaavalta.

Vastaa käyttäjälle Susanna Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X