äiti ja melukylän lapset - Banneri

Tämän raskauden ihan ensimmäisessä ultrassa kätilö sanoi nopeasti istukan olevan alhaalla, mutta ei missään vaiheessa sanonut sen olevan etinen istukka tai en ainakaan kuullut sitä. Silloin en siihen sen enempää kiinnittänyt huomiota, kun jännitykseltä odotin vain kuulevani sitä, että kaikki olisi pienellä hyvin. Myöhemmin se jäi kuitenkin vaivaamaan. Miten alhaalla ja onko se jopa esteenä alatiesynnytykselle?

Rakenneultrassa käydessä kysyinkin ultraavalta lääkäriltä, että missä istukka nyt mahtaa oikein olla, kun se edellisessä ultrassa oli mennyt minulta ohi? Hän alkoi heti tarkistamaan sen paikkaa ja sanoi nopeasti, että istukka on etinen. Minulla se oli tuolloin osittain peittämässä kohdun kaulakanavan sisäsuuta, joten lääkäri halusi että tilanne kontrolloidaan raskausviikon 30 paikkeilla.

Hän ei kuitenkaan ollut silloin huolissaan ja sanoi, että istukalla on hyvin aikaa siitä siirtyä kun kohtukin kasvaa vielä monta viikkoa. Itseäni asia jäi kuitenkin hieman mietityttämään. Mitä jos kuulunkin siihen pieneen prosenttiin, joilla se ei siirrykään tarpeeksi?

ultrassa

Tänään olin ultrassa, jossa tarkistettiin onko etinen istukka siirtynyt

Jo eilisestä se jännitys alkoi. Koko tämän päivän olen jännittänyt, enkä oikein pystynyt keskittymään mihinkään muuhun, kuin illalla olevaan ultraan. Lasten piti mennä mummulaan hoitoon ultran ajaksi, joka jälleen tehtiin eri paikkakunnalla 40 kilometrin päässä meiltä. Mutta mummu joutuikin jäädä töihin, joten otin sitten lapset ultraan mukaan. Eikä siinä, tiesin että pärjäisin lasten kanssa tämänkin käynnin, ainoa harmi oli tuo aika (kuuden jälkeen illalla), varsinkin taaperolle. Lapset odottivat käytävässä keskenään hienosti ultran ajan, joka ei kauan kestänyt.

Oli ihana päästä kurkkimaan pientä vatsaan, mutta samalla jännitin ihan hulluna istukan tilannetta. Toivoin vain, että se on siirtynyt edestä pois. Heti ensimmäisenä sen tilanne sitten katsottiinkin ja sain huokaista helpotuksesta. Istukka on siirtynyt hienosti pois edestä ja on nyt etuseinässä. Huh, enää ei tarvitse jännittää sen asian suhteen. Lääkäri ja terveydenhoitajakin varmaan huomasivat kuinka helpottunut olin istukan tilanteen suhteen. Varsinkin, kun edelleen se sektio on itselleni mörkö.

Sitten kurkistimme vielä mikä vauvan vointi on. Siellä hän nökötti tyytyväisenä perätilassa. Onneksi hän kerkiää tällä välillä heittämään vielä monta kuperkeikkaa. Saimme myös painoarvion ja se oli muistaakseni nyt 1500g ja vastaa viikkoja, ellei jopa muutamaa päivää isompaa. Jännä, kun kerrankin meidän vauva vastaa juuri viikkoja tai hieman isompaakin, kun yleensä ne mitat on laahanneet jopa viikon perässä.

raskaana

Vielä yksi ultra on edessä ihan loppuraskaudessa. Siellä sitten kurkataan vauvan tarjonta ja katsotaan vähän mikä se tilanne on sitten synnytyksen kanssa. Nyt ainakin tuntuu, ettei kauhean mielellään käynnistykseen laitettaisi vaikka synnytykset olleetkin hurjan nopeita. Se nyt hieman mietityttää itseä, sillä en todellakaan tahdo synnyttää matkalle saatika kotiin. Mutta nyt iloitsen näistä hyvistä uutisista ja en vielä murehdi tulevaa.

Kommentit (8)

Voi että miten ihana, että istukka oli siirtynyt ylemmäs, varmasti helpottunut olo! Mulla oli samaa Nuutin aikana. Tosin se meni niin, että rakenneultrassa vieraileva lääkäri vaan totes, että sähän oot sitten menossa sektioon. Ja mähän olin ihan pihalla mistä se puhuu. Istukan euna oli vielä silloin kohdunsuun päällä. Tästä ei oltu siis puhuttu mitään aiemmin. no onneksi mullakin se istukka kyllä sitten nousi siitä ylemmäs! Mutta oli kyllä inhottavaa, kun sai tuumia nouseeko se vai ei. Itse kun ei voi tuolle asialle mitään.

Ihania raskaus viikkoja sulle<3

Hyvä että uutiset istukan osalta oli helpottavia. Samaistun niin hyvin tuohon sektion kammoksumiseen vaikka tiedänkin, että niitä tehdään paljon. Kuitenkin kaikki toipumiset sun muut tuntuu ajatuksen tasolla paljon yksinkertaisemmilta. Toivotaan, että alatiesynnytys tulee täälläkin onnistumaan 🙂

Oli kyllä.:)
Sektiossa jännittäisi juurikin tuo toipuminen ja se kuinka sitä pärjäisi tämän lauman kanssa, kun ei kuitenkaan voi nostella alkuun mitään. Lisäksi tietenkin itse operaatio jännittää. Toivon mukaan siltä vältytään sekä täällä että siellä.♥

Aloin miettimään että millainen auto teillä on nyt ja pitääkö uuden tulokkaan jälkeen hankkia isompi auto ?

Meillä on nyt seitsemänpaikkainen tila-auto ja ajatuksissa ei ole vaihtaa isompaan. Sen verran vähän yhdessä missään käydään, joten lainataan sitten tarvittaessa vaikka mummulasta toista autoa. Ainakin alkuun koitetaan mennä näin. Katsotaan sitten toimiiko se vai pitääkö ajatella vaihtoa suurempaan. 🙂

Pari perätilasynnytystä alateitse itsellä takana. Jos perätilassa vauva on hyvässä asennossa ja lantion mitat on ok, alatiesynnytystä ei kannata pelätä. 🙂

Varmasti lähtisin koittamaan synnytystä perätilassa, jos siihen vain on kaikki edellytykset kunnossa ja on turvallisin vaihtoehto vauvalle ja minulle. Mutta hänellä on onneksi aikaa heittää volttia vielä muutaman viikon ajan. 😀

Kyllä oli helpottava uutinen, sen verran jännitin, jos ei nousekaan ja kuulun siihen pieneen prosenttiin jolla se jää eteen. Onneksi näin ei ollut. 🙂
Ohhoh, en yhtään ihmettele jos olet ollut tuolloin hieman pihalla. Aika touhua lääkäriltä, kun yleensä katsellaan vielä uudestaan nouseeko se istukka vaiko ei, eikä todeta heti että sektio. Onneksi sinulla silloin se sitten nousi.
Kiitos.♥ Ne väheneekin ihan hurjaa kyytiä!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X