äiti ja melukylän lapset - Banneri

Paljon on kertynyt erilaisia imetyskokemuksia tässä kuuden lapsen aikana. On ollut vaikeaa alkua, väärää imuotetta, kivuliaita imetyshetkiä kipeiden rinnanpäiden vuoksi, suihkutissejä, imetyksen epäonnistumista ja loppumista ajoissa, pettymyksiä ja onnistumisia, varmuutta ja epävarmuutta. Mutta yksi asia on varma, en enää imetä lastani vessassa, kun olen kaupoilla.

Eräs päivä, kun kävin vauvan kanssa neuvolassa, näin ovessa tarran jossa luki ”Tämä on hyvä paikka imettää”. Aloin pohtimaan, kuinka paljon olen muuttunut imettäjänä. Kuinka varsinkin esikoisen kohdalla olisin ahdistunut siitä, että olisin imettänyt neuvolan tiloissa. Olin aika epävarma ja kaipasin omaa rauhaa imettämiseen. Koitin ajoittaa menoni niin, että kerkiän kotio imettämään tai sitten menen vessaan. Kunhan kukaan ei katso ja arvostele osaanko imettää oikein.

Toinen lapsi sai taas sellaisia rintaraivareita alusta asti, että imettäminen oli yhtä itkua minultakin. Lopulta syyksi selvisi liian kireä kielijänne, mutta se todettiin niin myöhään, että olin jo heittänyt imetyksen kanssa hanskat tiskiin ja rinta oli vaihtunut pulloon.

Kolmannen kohdalla hakeuduin myös ennemmin omiin oloihin imettämään ja kaupoilla ollessa suorastaan inhotti mennä imettämään vessaan, yh. Mutta kun en halunnut imettää julkisestikaan toisten nähden. Inhotti myös jos kotiin tuli vieraita juuri silloin kun imetin. Olin kuitenkin jo varmempi imettäjä kuin esikoisen aikaan. Saatoin kuitenkin silti vetää kotona harson tai viltin eteen, kun syötin poikaa.

Nyt imetän kaikkialla muualla, paitsi vessassa

Neljännen kohdalla aloin imettää jo paljon rennommalla asenteella. En enää hakeutunut eri huoneeseen tai ajoittanut reissujani sen mukaan, milloin lapsi söisi ja kerkiäisinkö varmasti kotiin. Imetin kotona normaalisti peittelemättä sen enempää, kun tuli vieraita. Kaupoilla ollessa kyllä menin vielä lastenhoitohuoneeseen tai vessaan.

Viidennen kohdalla aloin karttaa vessassa imettämistä. Muistan kuinka imetin ideaparkissa säilytyslokeroiden luona penkillä ja laitoin vain harsoa suojaksi. Olen varma, ettei monikaan edes tajunnut minun imettävän vauvaa. Tuo oli minulle aika hieno kokemus ja tulin heti kertaheitolla varmemmaksi imettäjäksi. Minä, joka ei olisi ensimmäisen kohdalla edes miettinyt joskus imettävän ”muiden nähden”. Viidennen kohdalla löytyi jo monia ihania lastenhoitohuoneita, joissa vessat oli erikseen ja imetys oli mukavaa. Imetin myös junassa ja vaikka missä.

Nyt kuudennen kohdalla en ole kertaakaan syöttänyt vessassa. Sen sijaan olen imettänyt autossa kaupan parkkipaikalla, pukukopissa, kun lapset sovittivat vaatteita, uimarannalla ja neuvolan odotustilassa. Kaikkialla muualla voin ruokkia vauvaani, mutta niihin haiseviin vessoihin en enää aio mennä.

Imetys on mitä luonnollisin asia ja koen voivani imettää lastani missä vain. Tarvittiin ilmeisemmin monta vuotta, jotta koin voivani tehdä sitä näin rennolla otteella. En toki edelleenkään halua paljastella pahemmin syöttäessä, mutta harson avulla se on aika huomaamatonta. Ja ei, en kääriydy harsoon, vaan asetan sen vain rintani päälle tai roikkumaan olkapäältä alas.

Ja se mistä epävarmuus toisten nähden imettämisestä kumpusi, on peräisin esikoisen ajoilta. Sairaalassa sain kannustusta imettämiseen. Kotiin päästyä olin todella herkässä tilassa oleva tuore pienen tyttären äiti, jolle kaikki oli ihan uutta. Kun sitten sain mielestäni imetyksen onnistumaan, eräs henkilö pilasi senkin kokemuksen kotonamme, nappaamalla kesken imetyksen rinnastani kiinni ja sanomalla kuinka imetän täysin väärin!

Tuo tilanne loukkasi minua ja teki minusta epävarman. Miten semmoisen jälkeen tekisi mieli imettää muiden läsnäollessa!? Mutta onneksi aika parantaa ja hiljalleen on edetty tähän pisteeseen. Olen niin ylpeä siitä, että nykyisin voin imettää vauvaa ihan missä vaan, ei enää siellä vessassa inhottavien hajujen keskellä.

Kommentit (10)

Hienoa, ettet häpeile imettämistä!

Mä en oo koskaan imettäny lapsiamme vessassa, enhän itsekään syö siellä. Muutamia kertoja olen menny imetysnurkkaan, jos lapsi ei oo muuten malttanu syödä. Muuten oon imettäny muun muassa ravintolan pöydässä samalla itse syöden, ruokakaupassa kävellessä samalla ostoksia keräillen (onnistuu vain pienen vauvan kanssa, jota saa kannateltua yhdellä kädellä), puiston penkillä, kylässä, perhekerhossa, neuvolassa ja jopa talvipakkasella ulkona (oltiin retkellä). Eli siis siellä, missä lapsella tuli nälkä.

Harsoa mäki pidin suojana julkisilla paikoilla just noin liiveihin kiinnitettynä, mitä tossa sun yhessä kuvassa oli, jos mulla oli toppi päällä. Toiset imetyspaidat mulla oli sellasia, missä oli imetysluukku, eikä harsoa silloin suojaksi tarvinnut. Kotona en jaksanu viritellä mitään harsoja.

Ihan kauheesti en kyllä ajatellu, mitä muut ajattelee siitä et imetin missä vaan. Sehän on lapsensa ruokkimista, eikä itsensä paljastelua. Koen asian niin, että kääntäköön muut päänsä pois, jos julki-imettäminen häiritsee!

Minulla kohta 13v takaa kans kokemus imetystaipaleen alusta,kun imettelin vessassa tai menin viereiseen huoneeseen jos meillä vieraita. Kakkosen kanssa 10v sitten hänen ollessa kesävauva ,olin vähän rennompi. Saatoin imettää jopa leikkipuistossa. Kolmonen 2v sitten myöskin keaävauva ja olen imetellyt autossa parkkipaikalla,erinäisissä pukukopeissa,kirjastossa,uimahallissa jne. Iän ja kokemuksen myötä osasi nauttiakin täysin rinnoin. (heh heh..)
Nyt olisi haaveissa vielä saada kokea yksi imetystaival jossain vaiheessa… 😉

Kiitos ihanasta blogistasi 🙂 ihailen kaltaisiasi isojen perheiden äitejä,jotka ovat omistautuneita perheilleen,kuitenkaan unohtamatta täysin itseään. On ihana lukea arjestasi ja kerrot siitä niin kauniisti,vaikka välillä varmasti rankkaakin on.

Mukavaa viikon jatkoa 🙂

Niin se kokemuksen myötä varmuuskin löytyy. Samoin kävi täällä ja se on tuntunut hyvältä. 🙂 On ihanaa, kun voi huoletta imettää milloin missäkin, eikä tarvitse enää jännittää. Pidän peukkuja, että pääset vielä joskus toteuttamaan yhden imetystaipaleen. On tämä niin ihanaa aikaa.♥
Ja kiitos paljon kauniista sanoistasi, ne lämmittivät kovasti mieltä.♥
Toki tämä arki on välillä rankkaakin, mutta kaikkeen tottuu. Nyt just mun elämä on niin parasta.♥

Mukavaa viikkoa myös sinne.♥

En ole koskaan imettämyt vessassa. Muutenkaan en osannut edes ensimmäisen kohdalla hävetä imettämistä, vaan meillä on kyllä aina kaivettu rinta suuhun, ollaan sitten oltu missä vaan. Kerran jopa kirkossa.

Muistan työkaverin, joka sai esikoisensa samoihin aikoihin kuin minä. Hän ilmoitti jo odotusaikana, ettei koskaan voisi imettää esim. samassa huoneessa, jossa isänsä olisi. Ihmettelin

Juuri noin sen kuuluu ollakin. 🙂
En ole itsekään hävennyt imettämistä. Tuo esikoisen aikana kokemani juttu teki minusta aran imettäjän ja lähinnä pelkäsin, että kokisin jälleen arvostelua siitä tai kokisin vastaavaa kohtelua. Ajan kanssa varmuus kasvoi, onneksi. 🙂

Sun kirjoituksia on aina niin ihana lukea.? Itsellänikin on sama kokemus, että haluaisin enemmin rauhaa, kun imetän. Olen kuitenkin ajatellut, etten välttele menemisiä imetyksen vuoksi, vaan koitan sopeutua tilanteeseen. En ole vielä joutunut tilanteeseen, jossa esim kauppakeskuksessa olisi pitänyt imettää. Mm neuvolan aulassa ja autossa olen jo ehtinyt imettämään. En ole myöskään ehtinyt saada ikäviä katseita tai kommentteja imetyksestä. Voin kuvitella miten hirveää sellainen olisi! Nyt ollaan menossa käymään Ahvenanmaalla. Saa nähdä millaista imetys on reissussa. ?

Kiitos, kiva kuulla.♥ On välillä kiva pysähtyä miettimään miten sitä tekee ja ajattelee asioista eri tavalla kuin reilut 12 vuotta sitten. 🙂
Oi ihanaa reissua teille ja renolla asenteella imetyksen kanssa. Se on kuitenkin todella luonnollinen asia.♥ Toivotaan ettei mitään negatiivista tulisikaan koskaan. Ítselle ainakin se esikoisen kohdalla sattuinut juttu oli kova isku, kun kuitenkin imetin ensimmäistä lastani ja kaikki oli niin uutta muutenkin. Lisäksi se, että imetys vielä keskeytettiin tuolla tavalla oli törkeää ja jätti pienen kammon tekisikö joku muukin niin.

Joo ei se vessa todellakaan ole paikka jossa itsekään ruokailisi. Enää ei todellakaan tuntuisi mitenkään hyvältä mennä vessaan imettämään, vaan ennemmin menen sinne omaan autoon, jos muulle ei pääse. 😀 Onneksi en ole esikoisen jälkeen joutunut enää kohtaamaan tuollaista kohtelua kesken imetyksen, se oli kyllä törkeää ja vaikutti niin pitkään tapahtuman jälkeenkin.
On kiva, että joistakin kauppakeskuksista löytyy imetykseen tarkoitettu tila, eikä se ole vessan yhteydessä.:) Saisi olla useammassakin paikassa niitä.

Mulla on ennen ollut noita imetyspaitoja, mutta nyt en ole ostanut. Täytyy katsoa jos syksyksi ja talveksi ostaisi, kun kesä menee vielä hyvin tällä toppi ja harso yhdistelmällä.:)

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Imetys on vain lapsen ruokkimista ja jos se jotakin ahdistaa, poistukoon itse paikalta.:)

Vastaa käyttäjälle Äiti kolmelle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X