äiti ja melukylän lapset - Banneri

Mies oli viime viikon kotona (tai teki hän silloinkin hieman täällä päin töitä) ja ette uskokaan kuinka ihanaa oli viettää ihan sitä tavallista arkea koko perheen voimin ja tehdä yhteinen reissu huvipuistoon. Kohta tulee kuluneeksi vuosi, kun miehen reissuhommat alkoivat ja montaa kertaa hän ei ole lomia kerennyt pitää. Kuinka kiva onkaan, kun sitä arkea oli kanssasi pyörittämässä toinen aikuinen muulloinkin kuin viikonloppuna. Kun se toinen aikuinen voi hoitaa esimerkiksi lasten hampaiden pesut tai lasten kinastelut monena iltana peräkkäin.

Oli kiva viettää aikaa yhdessä, eikä vaihtaa kuulumisia puhelimessa. Iltaisin lasten mentyä nukkumaan nauttia puolison seurasta ja käpertyä toisen kainaloon. Tai edes istua samalla sohvalla ja katsoa samaa ohjelmaa. Nuo asiat ovat tuntuneet näiden reissuhommien myötä niin tärkeiltä. Kun yhteinen aika on muutenkin ollut niin vähäistä, osaa nauttia ihan pienistäkin asioista.

Olen kyllä pistänyt merkille, että kun  mies on viikon kotona, menee meiltä koko pakka sekaisin

Ne meille muodostuneet rutiinit, jotka muokkasin miehen aloittaessa työt muualla, menevät sekaisin. Miehen ollessa kotona teemme yhdessä automaattisesti sillä kaavalla, jolla olemme toimineen useamman vuoden ennen reissuhommia.

Eihän niissä mitään suuria muutoksia ole, mutta kyllä se hieman ärsyttää, kun asiat tehdäänkin yhtäkkiä toisella tavalla. Viikon lopulla me kaikki jo elämme niiden rutiinien mukaan ja miehen palatessa töihin, menee taas hetki palata siihen rytmiin, jota minä pyöritän yksinäni. Noh, mutta huomenna alkaa koulu, joten ne rutiinit muokkaantuvat jälleen kokonaan uusiksi.

Viime viikolla kun mies on oli kotona, kävimme rannalla joka päivä, teimme hyvää ruokaa ja kävimme myös Särkänniemessä huvittelemassa. Kuinka helppoa oli uimarannallakin, kun ei tarvinnut yksin tarkkailla, että kaikki lapset pysyvät varmasti pinnalla. Oli itselläkin huomattavasti rennompi olla. Ja pääsinpähän myös itsekin uimaan.

Myös lapset ovat nauttineet siitä kun isi oli ollut kotona. Pojat lähtivät isin mukaan kaikkialle ja yhdessä he olivat katsomassa myös ”rallia”. Mutta sen verran lapset ovat tottuneet siihen, ettei isi ole paljoa kotona, että aina huudetaan ”Äiti missä se on? Äiti tuu auttamaan! Äiti voitko avata tämän? Äiti mikä toi on?” jne. Ja minä sitten muistutan, että isikin on kotona, kysytkö voisiko isi auttaa, johon lapset on ”Ai niin, isi!”

Viime viikko oli kyllä ihana, mutta niin se kaikki kiva loppuu aikanaan ja mies palasi töihin. Noh, ainakin meillä oli kiva viikko ja itse sain hengähtää, kun toinen oli apuna, joten eiköhän sitä taas jaksa pyörittää tätä arkea uudella energialla.

Kommentit (2)

Hei! Tämä kuulostaa niin tutulta. ? Ja meillä tätä on jatkunut JO 12 vuotta. Mies tulossa kotiin parin viikon päästä, viikoksi, ja sitten on taas reissussa n. 2 kk. ?
Kohtalotovereita ?

Huh, sielläpä on kestänyt reissuhommat jo kauan. Ja aika pitkiä pätkiä kestää kerralla, mutta kiva sitten kun on viikon kotona, niin kerkiää sitten viettää kunnolla aikaa yhdessä. Tsemppiä sinne.♥

Vastaa käyttäjälle Marika Holmström Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X