Vauva seitsemän kuukautta – Meillä ei nukuta

Teksti

Piti katsoa kalenteria kaksi kertaa, jotta sisäistin vauvamme todella täyttävän jo seitsemän kuukautta. Mies sanoo nykyään minulle, ei se nyt enää mikään vauva ole. Silloin hän saa kyllä minun suunnalta aika vihaisen katseen, heh. Vauvahan tuo vielä on, tosin hieman isompi sellainen. Kiusallaanhan tuo sen sanoo, kun tietää kuinka tällä mammalla pukkaa kriisiä vauvan kasvaessa tätä tahtia.

Jospa sitten teille hieman meidän pienimmän kuulumisia. Jos aloitetaan vaikka siitä, että meillä ei taaskaan nukuta varsinkaan öisin. Illalla nukahtaminen kestää ja kestää. Tai se menee niin, että ensin hän nukahtaa, nukkuu noin 20min, jonka jälkeen alkaa se nukutustaistelu. Joskus se venähtää jopa kahteen asti yöllä, mutta useimmiten viimeistään puoli kaksitoista tilanne on se, että hän jää nukkumaan. Yöllä herätään 3x tai enemmän.

Uskon, että enterorokko joka meillä kyläili on ainakin yksi syyllinen. Se kun sai kaiken sekaisin joksikin aikaa. Toivottavasti ei löydä meille pitkään aikaan uudestaan. Myös uusi opittu taito osaltaan on vaikuttanut uniin. Ryömimistä nimittäin harjoitellaan unissakin ja nykyisin hän nukahtaakin mahalleen, kun on niin kovasti pitänyt unissaankin harjoitella. Lisäksi edelleen pullottavat ikenet, josta ei ole toistaiseksi tullut vielä yhtäkään hammasta läpi, selvästi vaivaavat. Särkylääkkeestä ei kuitenkaan ole ollut mitään apua, kun sitäkin testasin, josko auttaisi suun kipuiluun.

Tässä nyt on kuitenkin valvottu paljon pidempi aika, kuin seitsemän kuukautta

Nimittäin minä nukuin huonosti jo odotusajan ja se varmasti jo valmisteli minua valvomaan vauvan kanssa. Sillä ne lapset, joiden odotuksen aikana olen nukkunut hyvin, ovat nukkuneet yönsä jo ihan pienestä, tyyliin parin kuukauden iästä. Saagan kanssa ei ihan niin ole mennyt, mutta en kyllä sitä odottanutkaan. Hyvin tässä vielä jaksaa, sekä äiti että vauva. Kyllä meilläkin vielä joskus nukutaan.

Päivisin nukutaan vähän miten sattuu. Välillä paremmin ja välillä huonommin, mutta ainakin yhdet vähän pidemmät unet mahtuu päivään. Kestoltaan ne vaihtelee 40minuutista lähemmäs kahta tuntia. Ne nukutaankin parhaiten ulkona vaunuissa.

Mutta se nukkumisesta. Kiinteiden syömisestä kirjoittelen ihan erikseen postauksen, mutta täällä on nyt vasta kolme makua maisteltuna, bataatti, porkkana ja peruna. Hyvin on kaikki uponneet, mutta bataatti jätettiin pois, koska se ei tuntunut sopivan. Saaga on ihanan innostunut syömisestä, joka on aivan mahtava juttu.

Hän on erittäin hymyilevä tyttö, joka nauraa kikattaa ääneen ja muriseekin kuin pieni karhunpentu. Kukkuu leikit saa hänet nauramaan tai sisarusten hassuttelut tuntuvat nyt olevan parasta viihdettä. Kaikki ympärillä oleva kiinnostaa ja sisarusten leikkeihin ollaan osallistumassa innolla, heti kun sinne ryömimällä pääsee. Se kun on vielä aika hidasta.

Äidin perään huudellaan ja kovaa, jos olen edes vähän kauempana. Sylissä ollessa puristetaan lujasti kiinni, varsinkin silloin jos joku oudompi tulee lähelle. Ei todellakaan halua pois sylistä ja vierastaminen alkaa heti. Se ilme, kun hän tuollaisessa tilanteessa katsoo minua kertoakseen, ethän päästä äiti irti minusta. Mun pieni.

Äkkiä meni tämä seitsemän kuukautta! Saa nähdä muuttuuko meidän unet tämän seuraavan kuukauden aikana johonkin suuntaan ja mitä uutta tämä uusi kuukausi tuokaan tullessaan.
Ihanaa päivää sinulle ja hei sehän on joulukuu jo!

Seuraa meitä myös instagramissa ja facebookissa

Kommentit

10 kommenttia
Terhi

Se oli kyllä aikamoista aikaa. Toivotaan, että teillä helpottaa tilanne pian.♥

Avatar

Hei!

Voi ihana Saaga 😍 Niin on teidän tyttö edelleen kuin meidän Eetu 😊Vauvoja ovat vielä molemmat aivan ehdottomasti! Täällä minäkin kriiseilen vauvani nopeaa kasvamista. Meillä ei myöskään nukuta ja samanlailla heräillään. Eetun isä on nyt iltanukuttamisen reilun kuukauden hoitanut, kun yritetään opettaa tissille nukahtamisesta pois. Aikamoista taistelua nukahtaminen edelleen on. Sitkeä sissi oppimaan meidän Eetu. Yöllä nukutan vielä tissille, kun ei ole voimavaroja siitä Eetua vielä vierottaa. Ja iltanukahtamisen pitäisi minusta onnistua ihan kädellä rauhoittaen omaan sänkyyn ennen kuin sitä yöllä voi kokeilla. Ei meilläkään särkylääkkeet hampaiden tuloon liittyvään kipuun auttaneet. Ja meillä korvatulehdus sotki nukkumisia. Kyllä niitä uusia taitoja kovasti yöllä harjoitellaan meilläkin. Konttaamista, ryömimistä, istumista, tukea vasten nousua. Eetu puolittain jo käy itsekseen istumaan ja muutaman konttausaskeleen on jo ottanut. Tänään minua vasten veti itsensä seisomaan. Eilen illalla vauvakirjan peilistä katsoi kuvaansa ja sanoi hei hei ja antoi itselleen pusun peiliin. Kuinka suloista ❤️Eetu sanoo jo selvästi äiti, isi ja anna. Toissailtana kävi Eetulle haaveri enkä minä ollut kotona. Oli itkiessään sanonut äiti. Sydäntä raastoi, kun en ollut paikalla lohduttamassa. Lattialla olleen kaiuttimen sai kaadettua sormiensa päälle. Vaikka kuinka olen yrittänyt Eetulle turvalliseksi kotimme järjestää niin silti melkein päivittäin vaaran paikkoja löytyy. Ihanaa joulun odotusta teillekin ❤️

Terhi

Hän on kyllä niin ihana.♥
Samaa mieltä, kyllä nuo meidän pikkuiset on vielä ihan vauvoja.♥
Voih, tsemppiä sinnekin öihin. Täällä myös koitetaan ensin oppia nukahtamaan ilman tissiä ja sitten vasta suunnitellaan yösyöttöjä pois. Jos ne siitä itsestäänkin vähenisi, kun saadaan kiinteitä enemmän mukaan. 🙂 Tällä hetkellä on vaan pääasia että nukuttaisiin edes jotenkin.
Niin taitava teidän Eetu ja ne ensimmäiset sanat on jotain niin suloista.♥ Saa nähdä koska meillä sitten joskus aletaan puhumaan.
Voi pikkuista. Kyllä sitä aina voi löytyä jotakin johon pieni voi itsensä satuttaa, vaikka kuinka koittaakin laittaa tavarat niin ettei pääsisi.
Kiitos.♥ Ei enää hirveitä aikoja jouluun, ihanaa. 🙂

Avatar

Hei!

Meillä Eetu oppi tänään istumaan 😊Saa nähdä kuinka paljon sitä ensi yönä pinnasängyssä harrastetaan… Meillä onneksi nukutaan päivisin hyviä unia ahtaassa vaununkopassa 😊Nyt on Eetu monena päivänä nukkunut aamupäivällä n. 1,5 tunnin unet ja iltapäivällä liki kolmen tunnin unet. Eikä vaunuja tarvitse enää kuin paikallaan vähän hyssyttää, kun poika jo nukahtaa. Olen miettinyt miten sinä saat ruuan laitettua, pyykit pestyä ja hoidettua isommat lapset, kun Saaga päivisin nukkuu vain vaunujen ollessa liikkeellä? Kun minulla oli suuria vaikeuksia noiden asioiden kanssa silloin, kun Eetulla oli samanlainen vaihe. Ja minulla sentään on nuo isot pojat jo teini-ikäisiä. Siksi olin niin onnellinen, kun Eetu oppi nukkumaan paikallaan olevissa vaunuissa. Eetu meillä syö kiinteitä kuin hevonen ja toiveestani huolimatta ei sillä mitään vaikutusta ole yöllä heräämisiin ja yöimetyksiin. Toivottavasti teillä kävisi toisin. Tämä sinun blogisi on niin ihana, kun minulla ei näin nelikymppisenä pienen lapsen äitinä ole ystävistäni ketään, joka olisi samassa elämäntilanteessa. On niin mukavaa vertaistukea nämä sinun jutut ja varsinkin, kun nämä meidän ihanat vauvat ovat niin samanlaisia. Kumpa asuttaisiin lähempänä ja oltaisiin tuttuja toisillemme 😍

Terhi

Oi, ihan mahtavaa Eetu.♥ Saagakin istui tänään hetken, kun räpsin muutamat kuvat ja yllätyin, kuinka hienosti siinä pysyi. 🙂 Toivotaan, ettei siellä uusi opittu taito tule kovin uniin.
Ihanaa, että siellä tulee unet noin helposti ja nukutaan noin hyvin. 🙂 Hih, vauva kainalossa hoidan lähes kaikki. Sitä on vuosien varrella oppinut tekemään paljon yhdellä kädellä. 😀 Lisäksi koitan edellisenä päivänä tehdä ruokaa niin, että sitä jää seuraavalle päivälle lounaaksi edes lapsille. Ja vanhin tytär 13v välillä haluaa auttaa ja on onneksi nyt innostunut myös ruuanlaittamisesta.♥
Harmi, ettei siellä kiinteillä ole vaikutusta öihin. 🙁 Saa nähdä miyten meidän käy, mutta niin samanlaisia nämä pienet on, että en odota liikoja, että meillä kiinteät auttaisi uniin. 😀 Kiva että löysit blogini ja tätä kautta löytyy vertaistukea.♥

Avatar

Ihana kirjoitus, oot ihana äiti lapsillesi💕

Terhi

Kiitos paljon ihanista sanoista.♥

Avatar

Hei, kerroit insta-kuvan tekstissä, että yhdellä lapsista jatkui silmän rähmiminen vuoden päivät. Oliko se siis silmätulehdusta? Jos oli niin millä sitä hoidettiin? Tutkivatko mikä sen aiheutti (oliko joku bakteeri?)? Meiän 3kk vauvalla on ollut jo viisi oftan akvakol-kuuria, tulehdus vaan uusii… 😞 Mietin kauanko tuota joudutaan jatkamaan, jos uusii vielä. Vielä ei ole mitenkään muuten tutkittu, lykätty vaan uutta tippakuuria.

Terhi

Alkuun luultii, että oli tulehdusta, mutta koska se uusi aina uudestaan ja uudestaan todettiin ettei lääkkeistä ole apua. Silmästä löytyi myös streptokokki bakteeria. Pääsimme Tampereelle Tayssin silmäpolille, jossa todettiin kyynelkanavien olevan ahtaat ja tarvitsee sondeerata, eli laajentaa kyynelkanavia nukutuksessa. Meille myös sanottiin, ettei jatkuvista lääkekuureista olisi kuin haittaa. Niinpä sinne pääsimme sondeeraukseen ensimmäistä kertaa pojan ollessa 8kk. Sen jälkeen saatiin ab-kuuri silmiin. Rähmiminen kuitenkin jatkui ja toinen kerta oli pojan ollessa 11kk. Sen jälkeen taas ab-kuuri, josta poika sai allergisen reaktion, vaikkei edellisillä kerroilla se ollut aiheuttanut mitään. 🙁 Saatiin uusi kuuri ja sen jälkeen alkoi helpottamaan ja vihdoin myös se silmien rähmiminen rauhoittui. Kuitenkin sen jälkeen monien vuosien ajan aina flunssan tullessa silmät rähmivät hulluna, mutta ilman lääkekuuria siitäkin selvittiin, sillä tiesimme flunssan aiheuttavan rähmimistä. Tsemppiä sinne.♥ Ahkeraa putsausta ja silmien alta painaa ulkonurkasta silmän sisäkulmaa kohden, jos saisi rähmää tulemaan ulos ja tukos helpottaisi. Meille sanottiin, että jos rähmiminen jatkuu vielä 8kk iässä, vasta silloin tehdään jotain. Kuulemma voi itsestään helpottaa.

Avatar

Kiitos vastauksesta! Kuulostaa hurjalta mitä olette käyneet läpi. 🙁 hyvä kuitenkin, että ongelma saatiin vihdoin selätettyä! Toivottavasti niin käy meilläkin. 😬

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä