Kuinka meillä syödään kiinteitä?

Teksti

Vauva on kahdeksan kuukautta ja ajattelin kertoa teille, kuinka meillä syödään kiinteitä. Niitä on maisteltu nyt kaksi kuukautta ja korostan sanaa maisteltu, sillä meidän tyttö syö niitä aivan onnettomia määriä. Hän muistuttaa tässä täysin meidän esikoistamme, joka oli myös huono syömään kiinteitä monien kuukausien ajan.

Minähän täysimetin ensimmäiset kuusi kuukautta. Sinä aikana en edes harkinnut kiinteitä, eikä tyttöäkään kiinnostanut esimerkiksi ruokapöydässä mikään ruoka. Aloittelimme maistelun bataatilla, joka ei kuitenkaan lopulta tuntunut sopivan, sillä tyttö muuttui kovin itkuiseksi siitä. Sitten otimme mukaan porkkanan, hiljalleen lisäsin siihen kylkeen perunan, seuraavaksi mangon, kurkun, päärynän, banaanin, maissin, kaurapuuro, persikan, vadelman, mustikan ja omenan. Ja siinä on se lista, mitä meillä syödään nyt.

Ei siis mitään hirveää määrää ole vielä maisteltu. Olemme edenneet aika hitaalla tahdilla, jotta nähdään, jos jokin aiheuttaa vaivoja masussa tai pulauttelu alkaa, kuten bataatistakin silloin alkuun kävi. Aiemmin bataatti ei tuntunut sopivan ollenkaan, mutta nyt sitä on mennyt pieniä määriä alas. Ja sanotaanko, että parhaiten noista uppoaa maissi sekä kaurapuuro päärynäsoseella ja myös kuningatarsose kelpaa. Seuraavaksi olisi tarkoitus ottaa mukaan jokin liha.

Hiljalleen tässä otamme uusia kiinteitä jatkuvasti mukaan

Miten sitä ruokaa sitten syödään? Meillä osittain sormiruokaillaan ja osittain minä syötän. Tämä tapa on tuntunut nyt toimivimmalta meille, vaikka alkuun ajatuksena olikin, että hän sormiruokailisi kokonaan. Mutta mennään tilanteen mukaan. Tyttö onkin osoittautunut oikeaksi sihtikurkuksi ja isommat palat vain pyörivät suussa, jotka hän lopulta sylkee ulos.

Ruokaa ei mene määrällisesti alas paljoakaan. Välillä menee vain pari lusikallista ja välillä saattaa mennä puolikas pieni purkillinen hedelmäsosetta. Maissinaksuja syö tyyliin viisi kerralla, joten ei paljon niitäkään. Ruoan päälle hän saa lopuksi vielä tissiä. Olemme koittaneet myös toisin päin, ensin tissiä sitten kiinteitä, mutta silloin kiinteitä menee vielä vähemmän.

Muistan kun esikoisen aikaan panikoin sitä kuinka hän ei syö oikein mitään, mutta tällä kertaa osaan ottaa rennommin. Tässä nyt totutellaan kiinteisiin ja hiljalleen sitä aletaan tottumaan tähänkin ja varmasti määrät tästä lisääntyvät hiljalleen ajan kanssa. Meidän neiti nyt sattuu olemaan vain vähän huonompi syömään ja tankkaa sitten tissillä vatsan täyteen.

Mites teidän pienet ovat syöneet kiinteitä?

Kommentit

4 kommenttia
Terhi

Tää on kyllä toiminut meillä hyvin myös. 🙂 Mutta ainoa asia, jota meidän tyttö syö oikein innolla on puuro. Muut vielä aika takkuista, mutta alas menee kuitenkin paremmin jo kuin hetki sitten. 🙂

Hei!

Minä olenkin jo kertonut, että meidän Eetu alkoi vauhdilla syömään kiinteitä ja nopealla tahdilla otettiin uusia makuja mukaan. Meillä ei mitään oireita tullut kuin mansikkaa sisältävästä marjasoseesta vähän punaisia näppylöitä leukaan jotka nekin äkkiä hävisivät. Minä olen kaikki soseet Eetulle tehnyt itse lukuunottamatta persikkaa ja aprikoosia joita en kaupasta tuoreina hedelminä saanut. Palsternakkaa olisin halunnut Eetulle tarjota, mutta oli kaupassa älyttömän kallista. Kala-, kana- ja lihasoseisiin olen vähän laittanut mausteita kuten pippuria, paprikaa, sipulijauhetta, tilliä ja persiljaa. Perunat keitän joka päivä aterian lisukkeeksi ja niihin lisään pakastimesta pari kuutiota jotain kasvista ja yhden kuution lihaa, kalaa tai kanaa tai sitten kananmunaa. Nykyään maustan koko soseannoksen jotenkin, mutta edelleen puuroihin ja soseruokiin lypsän pienen tilkan äidinmaitoa. Puuroja meillä syödään monipuolisesti kaikista hiutaleista tehtyinä. Minä jotain hedelmää laitan jo puuron keitto vaiheessa puuron sekaan. Usein se on päärynää, omenaa, aprikoosia tai luumua. Päärynällä myös makeutan esim. marjakiisselin, jos sellaista Eetulle teen. Yhden kerran on Eetu syönyt makaronia. Kyllä söi, mutta ei sellaista herkkua ollut kuin peruna. Minä vinkkinä sinulle kerron, että kun teillä Saagalle maistuu maissi, niin Polenta-maissisuurimoista saa mannapuuron kaltaista puuroa, joka ainakin Eetulle maistuu hyvin. Ja löysin kaupan hillohyllystä hedelmäsoseita puolen litran tetroissa (ainakin Pirkan) joissa ei ole mitään hedelmän lisäksi. 100 prosenttia hedelmää. Olen niistä pakastanut Eetulle jääpalamuoteissa annoksia. Voisi olla teilläkin kätevää, kun Saaga syö vielä niin pieniä määriä. Meillä aletaan Eetun syömisessä pikkuhiljaa makumaailmaa viemään lähemmäksi muun perheen syömää ruokaa vastaavaksi. Tietenkään suolaa eikä sokeria Eetun ruokaan lisätä. Eikä maitotuotteita vielä aloiteta. Minä aika tiheästi Eetua päivällä imetän. Ennen ruokailua ja päiväunia ja unien jälkeen. Ja nyt iltaisin aika usein, kun on meillä se yritys päästä yösyötöistä eroon. Tänä aamuna ei nälkäänsä vielä edes puoli kahdeksalta herännyt vaan ihan hyväntuulisena poika katseli sängystään, kun makuuhuoneeseen menin. Pottaharjoittelukin meillä alkoi eilen ja komeat pierut on pottaan jo tehty 😊Selvästi Eetu tietää mitä sinne pottaan pitäisi tehdä 😉 En minä tiedä yhtään ihmistä joka ei olisi syömään oppinut. Rennosti vaan Saagan omilla ehdoilla 😊Niin kannattaa minusta vauvojen kanssa monessa muussakin asiassa edetä. Mukavaa viikonloppua teille kaikille ❤️

Terhi

Kyllä, Saagan ehdoilla täällä mennään ja hiljalleen ne määrät siitä lisääntyy ja makumaailma kasvaa. 🙂 Kiitos vinkistä (Polenta-maissusuurimo), täytyykin pitää se mielessä kun menee seuraavan kerran kauppaan. Ja kiva kun oot kertonut teidän kiinteiden syömisestä.
Me ei olla vielä aloitettu pottailua, mutta sekin tarkoitus aloitella ennen vuoden ikää.
Kiitos, mukavaa viikonloppua myös sinne.♥

Mä oon myös aina mennyt tuolla puoliksi sormiruokailu ja puoliksi syöttäminen systeemillä. Meillä toiminut hyvin! Ja aika lahpsentahtisesti on meilläkin kiinteitä aloiteltu. Toki meidän muksu ton ollut ihan täpinöissään noista kiinteistä ja syömis tahti on ollut ihan mahdoton!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä