äiti ja melukylän lapset - Banneri

Meillä elellään nyt hieman hankalia aikoja, nimittäin tällä hetkellä vauvalle kelpaa vain äiti, eikä kukaan muu. Ei edes isi. Huuto ei ole mitään pientä, vaan ihan kunnon huutoa jos poistun vauvan näköpiiristä. Ajattelin, että hän kyllä rauhoittuu, kun saa käännettyä huomion muualle, eikä hetken päästä kaipaa minua, mutta hän itkee lohduttomasti koko sen ajan, kunnes tulen takaisin.

Vauva oli hoidossa mummulassa muutaman tunnin, hän itki lähes koko ajan. Oli rauhoittunut aina ihan pieneksi hetkeksi ja taas alkanut itkeä. Hän oli koittanut etsiä minua ja takertui isosiskoonsa kiinni, kun ei minua löytänyt. Niin reppana. Koskaan hän ei ole näin voimakkaasti reagoinut, jos on jonkin aikaa ollut hoidossa.

Nyt vauvalle ei kelpaa edes isin syli

Huuto on lohduton, jos lähden käymään vaikka kaupassa ja vauva jää kotiin, mutta pakkohan minun on mennä, sillä edes se hetki omaa aikaa on tärkeää oman jaksamisen kannalta. Itku loppuu kuin seinään, kun hän pääsee syliini ja sieltä sitten naureskellaan ja hymyillään, eikä ole tietoakaan, että olisi itkenyt.

Hän on ihan alusta asti viihtynyt paljon iholla. Syli on ehdottomasti ollut hänelle se kaikista turvallisin paikka, joka on korostunut aina silloin, kun hän on ollut kipeä tai eroahdistusvaihe on ollut päällä. Tämä on varmasti jälleen jotakin eroahdistusta, sillä se alkoi aika yllättäen ja tuntuu nyt olevan todella voimakas. Tai sitten kyse on jostain ihan muusta.

Hän on niin suloinen kietoessaan pienet kätensä kaulani ympärille ja halatessaan ihan mahdottoman lujaa. Niskani tosin on raapaleilla, kun hän tarraa lujasti kiinni, eikä todellakaan päästä helposti irti. Varsinkaan silloin, kun hän yhtään epäilee joutuvansa pois minun sylistä.

Tällä hetkellä tilanne on se, että hän on minun sylissä paljon

Hän ei vain kestä olla pitkiä aikoja erossa ja mieheni on hieman tuskainen tästä tilanteesta. Häntä harmittaa, kun ei kelpaa lohduttajaksi vaikka kuinka yrittäisi. Ne ennen hauskat jutut on vauvasta hauskoja vain jos niiden ajan saa olla äidin sylissä.

Vauvalle tekisi hyvää viettää nyt hieman enemmän aikaa myös isin kanssa, jotta ei takertuisi minuun aivan täysin. Myös minulle tekisi hyvää saada lähteä esimerkiksi sinne kauppaan ilman, että vauva jää huutamaan lohduttomasti perään ja saattaa huutaa vielä silloin kun tulen takaisin. En vain oikein pysty siihen itsekään. En kestä ajatusta siitä kuinka vauva itkee ja mieheni on epätoivoinen, kun mikään ei auta.

Toivon että aika auttaa tässä ja pian vauvalle kelpaa joku muukin kuin äiti. Suunnittelin hiihtolomalla, että teen jotain kivaa isompien kanssa ja jätän pienemmät hoitoon pariksi tunniksi, muttei siitä nyt sitten varmasti tule mitään.

Kommentit (4)

Samat sävelet täällä puolivuotiaan kanssa. Piti hankkia kuntosalikortti, mutta enpäs sinne salille toistaiseksi pääse… En todellakaan voi jättää vauvaa iskän kanssa kotiin, huutaa vaan kurkku suorana, jos jätän. :/ tavallaan suloista, mutta vooooishan tää vaihe jo loppua…..

Muiden syli kelpaa kyllä, vieraidenkin, kunhan olen itse lähettyvillä. Eli ei vierasta. Mutta äiti on äiti. <3

Hei 😊

Voi pientä Saagaa. Tunne on sinulla varmasti ristiriitainen. Toisaalta on niin sydäntä riipaisevan ihanaa olla lapselleen niin tärkeä ja toisaalta…niin sen tiedät. Oliko teillä tarkoitus aloittaa yöimetyksestä vieroittaminen nyt hiihtolomalla? Mitä jos Saaga jotain vaistoaa kohta tapahtuvan? Vai voisiko olla kipeä tai kipeäksi tulossa. Tietenkin eroahdistusta voi olla myös. Meidän Joona suurin piirtein tuon ikäisenä vierasti jopa omaa isää ja ainoat ihmiset jotka kelpasivat olivat minä ja minun äitini. On kova paikka isälle tämä. Kannattaa teidän asiasta kahdestaan jutella. Sillä eihän Saagan käytös isästä johdu. Sitä voi miehesi vain itsekseen tuntea niin ja varmaan kurjalta hänestä tuntuu. On hyvä muistaa myös, että lapsi ei siitä itkemisestä mene rikki eikä vahingoitu. Ja onhan hän aina turvallisten ja tuttujen ihmisten kanssa, kun sinä et ole paikalla. Uuvuttava tilanne kuitenkin teillä. Jaksamista sinne ja lämpimät halit ❤️ Mukavaa hiihtolomaa myös. Minä muuten lähetin 1-vuotissynttärikutsut ja varasin valokuvaamoon Eetulle ajan 😊Niin nopeasti on vuosi kulunut!

Saaga on kyllä niin reppana nyt. Voi olla että vaistoaa jotakin tapahtuvan, sillä kyllä oli nyt hiihtolomalla tarkoitus jättää yöimetykset pois. Niistä onneksi itsestään jäänyt jo yksi pois, joten enää kaksi pitäisi saada jätettyä. 😀
Hampaita tekee nyt ylös, kahta kerralla, että ne varmasti siellä kipuilee.
On tämä kyllä aika tilanne, mutta toivon mukaan menee ohitse yhtä nopeasti kuin alkoikin. Kiitos tsempeistä.♥
Voi että, niin äkkiä nämä kuukaudet vain kuluvat! Meillä täyttyy pian 10 kuukautta, joten vuosikin meillä lähenee hurjaa kyytiä.
Mukavaa viikkoa teille myös.♥

Tsemppiä sinnekin tähän tilanteeseen.♥ On se ihana olla pienelle se tärkeä ihminen, mutta kyyllä olisi kiva jos voisi jättää vauvan isinkin kanssa.
Meillä ei kelpaa edes toisten syli vaikka olisin samassa huoneessa.

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X