äiti ja melukylän lapset - Banneri

Hammaslääkärissä käyminen on minulle yksi pahimmista asioista. Jo pelkkä ajatus saa kämmenet hikoamaan ja huomaan pahoinvoinnin tulevan heti. Näin käy myös silloin, vaikka olisin siellä vain lasten tukena. Tällä kertaa on minun vuoroni istua tuohon penkkiin ja tekisin ihan mitä muuta vain, kun menisin siihen. Tänään on kuitenkin pakko.

Minulla on kulunut hävyttömän pitkä tauko edellisestä käynnistä. Vaikka järki koko ajan sanoo, että pitäisi käydä useammin jotta selviäisi vähemmällä, mutta kun se ei vain onnistu kohdallani. En vain pysty, vaikka pitäisi. Kesti tuhottoman kauan, että edes rohkaistuin varaamaan itselleni ajan ja jo silloin iski kylmähiki, huono olo ja tärinä. Ja hei, varasin vain ajan.

Tiedän, että hampaissa on paikattavaa ja sehän ahdistaa kahta kauheammin. Lisäksi edessä olisi joku kerta alaviisurin poistaminen, joka jo sekin pelkästään ahdistaa ihan järkyttävästi. Vaikkei minulla ole jouduttu paikkaamaan hampaita kovin montaa kertaa, on nekin kerrat olleet kamalia kokemuksia, kuin olisin keskellä painajaista.

Jännitän niin paljon, ettei puudutteet meinaa tehota. Annoksia joudutaan yleensä lisäämään, kun puutumista ei tapahdu kunnolla. Ainoastaan yksi kerta on ollut niin, etten ole tuntenut kipua. Silloin makasin tuolissa ja kyyneleet vain valuivat, kun pelkäsin koska sattuu ensimmäisen kerran. Seuraavalla kerralla puudute ei tehonnutkaan toivotulla tavalla ja kynnys hammaslääkäriin menoa kohtaan vaan kasvoi.

Inhottavinta on se, kun sinua ei oteta hammaslääkärissä tosissasi

Saatetaan sanoa ettei se nyt ei niin kamalaa voi olla tai kuinka kaikkia jännittää. No mutta kun tämä ei ole mitään minun normaalia jännittämistä. Jännitän hammaslääkäriä noin viikko ennen aikaa ja sinä päivänä kun hammaslääkäri on ei ole ollenkaan epätävallista että käyn halaamassa pönttöä tai olen pyörtyä siitä olosta. Silloin jännitys ei ole minun normaalia jännittämistä, vaan melkein pakokauhua. Mieheni ei ole hammaslääkärissä käymisestä millänsäkkään, joten hänenkin vaikea käsittää kuinka vaikea paikka se minulle on. Vaikka toki hän näkee hermoiluani ajan lähestyessä.

Lapsilta koitan pahimman piilottaa, mutten oikeasti pysty sitä ihan täysin tekemään. Ja kyllä lapsetkin huomaavat, kun kaikki ei olekaan ihan kunnossa. Yhtä lapsistamme eilen jo nauratti, kun hän muistutti minua hammaslääkäristäni ja halusin heti puhua ihan jostain muusta. En haluaisi ajatella, mutta mikään muu ei nyt pyöri päässä, kuin eri keinojen etsiminen, kuinka selviän siitä käynnistä.

Minun on nyt luvattava itselleni, kun tästä hampaat saadaan kuntoon, on käytävä useammin, jotta suusta ei sitä paikattavaa löytyisi. Se olisi ehdottomasti paras lääke tähän pelkoon. Ehkä silloin se hammaslääkärissä käyminen ei olisi näin suuri kynnys.

Kommentit (15)

Kärsin todella pahasta hammaslääkäri pelosta, jonka takia menin yksityiselle hammaslääkärille. Suussa oli useampi palkattava reikä ja ne saatiin paikattua kivuttomasti. Nyt sovittiin että käyn vuoden välein hammastarkastuksissa että kynnys on matalampi eikä välit veny niin pitkiksi. Tsemppiä ❤

Hei. Suosittelen puoli sefatiota tai nukutusta. Pääset itse helpommalla. Hyvää kevättä sinulle. T. Karoliina

Kyselin rauhoittavien perään, muttei niitä minulle suostuttu antamaan..Toi niukutus olis paras, kun sais hoidettua kaikki heti kuntoon. Onneksi suussani tilanne ei nyt ollutkaan niin paha kuin oletin, huh.

Kirjoitit Terhi rohkeasti todella tärkeästä aiheesta, joka koskee niin monia muitakin! Täällä toinen jännittäjä. Minulla jännitys vaan koskee ihan kaikkea terveydenhoitoa ja lääkärikäyntejä. Usein jännitän lasten neuvolakäyntejäkin, vaikka terveydenhoitaja on mukava ja tuttu henkilö jo monen vuoden takaa. Lääkärireissut ovat tosi vaikeita, ja siksi mieheni nykyään hoitaakin lasten käynnit, jos se mitenkään on mahdollista. Olen läheidimmille aikuisille sanonut pahoitellen, että jos joku heistä joutuu sairaalaan potilaaksi, en välttämättä pysty tulemaan sinne tervehtimään. Sairaalan hajun ajattelukin saa minut melkein voimaan pahoin. Vessassa juoksemiset ennen (hammas)lääkäriköyntiä on tuttua minullekin… Välillä olen ottanut kovaan jännitykseen Propral-nimistä lääkettä. Se laskee sykettä ja saa kehon vähän rennommaksi. Aina sekään ei auta…

Kiitos Emppu.♥
Voi ei, ikävä kuulla, että sinulla tämä on näin laajana. Mutta minkäs teet. Monelle se sairaalan haju voi aihettaa huonon olon, tiedän parikin, joilla se on, eivätkä kyllä vapaaehtoisesti sairaalaan mene. Onneksi sinulla tuo lääke auttanut edes välillä.
Pitäisi saada rutkasti vain mahtavia kokemuksia, jotta se pelko hellittäisi.

Ymmärrän hyvin! Kammosin myös ennen hammaslääkäreitä, venytin ajan varaamista ja stressasin älyttömästi. Kunnes kohdalleni sattui ihana, osaava nuori hammaslääkäri! En olisi uskonut voivani sanoa lähes nauttineeni hammaslääkärikäynnistä?? Hikoilin kyllä varmaan 10 litraa siinä tuolissa, mutta olo oli ihmeen rento osaavan lääkärin takia. Hänen rento läsnäolonsa teki minunkin oloni paremmaksi, hän kertoi mitä teki, ei ollut kovakourainen tms. Paikkaamisenkin kestin vaikka pelkäsin etukäteen. Tosi hyvä kokemus, toivon että saisit samanlaisen jotta pelko vähän hellittäisi!

Hei ihan mahtavaa, että olet saanut noin hyvän kokemuksen. Uskomatonta, että olet vielä voinut lähes nauttia siitä, sen lääkärin on pakko olla ollut todella hyvä. 🙂
Itse sain tänään aika positiivisen kokemuksen, mikä oli minulle täysi yllätys. Ehkä seuraava kerta voisi olla helpompi..ehkä. Olen kyllä aika varma, että pniikki nostaa päätään heti, kun kutsukirje tipahtaa laatikkoon.

Minä en varsinaisesti pelkää hammaslääkäriä, mutta vuosien saatossa kynnys mennä sisään on noussut.
Eikä tämä koske vain hammaslääkäriä. Sama kynnys on mennä gynekologi vastaanotolle, kampaajalle tai vaikka kosmetologille.
Kaikissa paikoissa sama juttu: SE kysymys odottaa aina vaarallisesti kulman takana.
”Koskas sääolot viimeksi käynyt?”
Sitä ei kysytä siksi, että haluttaisiin tietää. Sitä kysytään siksi, että asiakkaalle voitaisiin osoittaa vähän halventavaan tyyliin, että edellisestä kerrasta on todella jo aivan liian pitkä aika, ja onhan se nyt kumma, kun ei aikuinen ihminen itsestään parempaa huolta…
Ja mitä pidempi aika edellisestä käynnistä, sitä korkeammalle kynnys vain nousee.

Viime syksynä näitä käyntejä osui kohdalleni samalla viikolla kolme. Oli hammaslääkäri, kampaaja ja lääkäriaika. Olin edeltävän viikonlopun aivan paniikissa.

Että hei, mitäs hammaslääkäripelosta, kun täällä pelätään myös kampaajan 😁

Edellisen käynnin ajankohtaa kysytään siksi, että voidaan arvioida missä ajassa mahdollisesti suussa olevat muutokset, esim reiät, hammaskivi, limakalvomuutokset jne ovat ilmaantuneet. Ei todellakaan siksi että halutaan alentaa potilasta.

On ymmärrettävästi ihan eri asia onko pieni hammaskivimäärä tai yksi paikattava syntynyt puolessa vuodessa vai vuosikymmenessä 🙂

Valtavasti tsemppiä sinne.♥
On varmasti puuduttavaa, kun on noin monta asiaa joissa se kynnys mennä on kasvanut ja on luonnollista, että tuollain esitetty ”kysymys” ei tee todellakaan helpommaksi mennä minnekään, vaan se kynnys vain entisestään kasvaa. 🙁 Koita kuitenkin olla miettimättä sitä mitä muut ajattelee. Toisille se on helppoa mennä minne vaan ja toisilta se vaatii sen oman ajan, että saa varattua edes sen ajan.

Itse myöskin pelkään, mutta viimeksi olin ihanalla hammaslääkärillä. Minua pelotti aivan todella paljon, kyyneleet valuivat pitkin kasvoja jo ennen tuoliin istumista. Mutta kyseinen ihmenainen sai minut hoidettua niin hyvin viisaudenhampaan poistosta, että olen aivan ihmeissäni. Hurjasti tsemppiä sinulle!

On niin mahtavaa, jos hammaslääkäriksi osuu ymmärtäväinen hammaslääkäri, joka osaa puuduttaa ja hoitaa tilanteen kunnialla. Se helpottaa todella paljon. Ihanaa, että sait positiivisen kokemuksen.♥
Minulla olisi edessä viisurin poisto. Aika menee kuukausien päähän, mikä on helpotus, niin kerkiän sopeutua ajatukseen ja suositeltiin, että imetyskin olisi loppunut siihen mennessä. Jännitän sitäkin varmasti aivan hulluna, mutta nyt en kestä vielä ajatella sitä.

Hei!

Onpa kamalaa, että noin järjettömän paljon jännität hammaslääkäriä. Ei tuo ole ihan normaalia. Oletko ajatellut koskaan, että voisit puhua jollekin tuosta jännittämisestä? Et taida siitä päästä eroon ennen kuin olet käsitellyt pohjimmaisen syyn miksi noin jännität. Kyllä sinä siitä hammaslääkäristä selviät ystäväni ❤️Mikä on se pahin asia mitä siellä voi tapahtua? Onko se kipu vai se, että puudute tehoaa huonosti? Kerro siellä hammaslääkärissäkin kuinka paljon ja vakavasti jännität. Apua voit saada sieltäkin. Oikein paljon tsemppiä sinulle ja lämpimät halit ❤️ Ennen kuin huomaatkaan on toimenpide ohi.

Ei ole kyllä kivaa ollenkaan. 🙁 Kaikki alkoi aikoinaan, kun minulta poistettiin rautoja ja yksi sengas oli ollut sen verran löysällä, että alle oli päässyt ruokaa jonka seurauksena ”sain” ensimmäisen reiän. Hammaslääkäri ilmoitti, että porataan ilman puudutusta, jotta tietäisin miltä poraaminen tuntuu ja muistaisin hoitaa hampaani paremmin! Muistan kuinka itkin silloin ja kuinka monta kertaa pyysin lopettaa tai pitämään taukoa. Se oli mielestäni epäreilua ja niin väärin. Olin hoitanut hampaani hyvin ja tunnollisesti ja en itse voinut tietää yhden renkaan suussani olevan löysä.
Siitä asti olen pelännyt mennä hammaslääkäriin. Tämän jälkeen ollut monta tilannetta näin aikuisiällä, kun en ole puutunut ja kipu on tuntunut välillä paljonkin. Jännitykseni estää sen kunnolla puutumisen. Lisäksi jos hammaslääkäriksi osuu sellainen joka paskat välittää miltä musta tuntuu, vaikeuttaa se tilannetta hurjasti lisää.
Hammaslääkärissä pitäisi tiedoissani lukea pelostani ja huonosti puutumisesta.
Kiitos.♥ Selvisin, vaikka aamulla olin varma että kuolen siihen oloon.

Yksityinen olisi kyllä paras, varsinkin vielä sellainen pelkoihin erikoistunut ja just tuo, että käy niissä tarkastuksissa, niin reiät ei ainakaan olisi isoja. 🙂
Aivan ihanaa siis että olet saanut noin positiivisen kokemuksen.♥

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X