äiti ja melukylän lapset - Banneri

Kun aikoinaan esikoisemme alkoi käydä kaverisynttäreillä, tuli hän sieltä monesti kotio kera pienen pussukan. Hän oli niin innoissaan, kun häntä oltiin muistettu kaverilahjalla. Alkuun ihmettelin, miksi vieraalle annetaan mukaan jokin muistaminen (minä kun en muista, että tämmöisiä olisi omassa nuoruudessa ollut), mutta lopulta se ajatus oli minusta aika ihana. Koska esikoinen sellaisen melkein jokaisen syntymäpäiviltä sai, päätin ottaa sen tavan meilläkin käyttöön.

Tästä tunnutaan olevan montaa mieltä ja itsekin välillä mietin, ettei niitä nyt tarvitsisi antaa, mutta toisaalta, kun olen sille tielle alkanut, tuntuisi näiden vuosien jälkeen hassulta olla antamatta niitä. Niinpä olen jatkanut niiden antamista ja päättänyt, että niihin laitetaan vain sellaisia asioita, joihin ei montaa euroa uppoa, kuten tikkari, karkkikaulakoru, ilmapalloja, tarroja, kyniä, ponnareita, lapsen itse tekemä koru yms. Hieman sisältö riippuu myös siitä mihin vuodenaikaan syntymäpäiviä vietetään, joulun alla paketissa on ollut esimerkisi piparia yms. Lapset ovat olleet niistä mielissään, vaikkei ne mitään erikoista sisältäisikään.

Muistatteko te vieraita kaverilahjalla?

Kyselin instagramin storyssa, onko tapana antaa kaverilahja ja enemmistö vastauksista kallistui ei:n puolelle. Meillähän mies on sitä mieltä, että tämä on vain vanhempien hömpötystä, heh. Ja niinhän se taitaa kyllä hieman olla. Lapsia ei kyllä haittaa, jos eivät mitään kaverilahjaa saa. Katsotaan nyt kauanko tämä tapa meillä säilyy vai luovutaanko siitä jossakin vaiheessa.

Täälläpäin on tuntut aika monella perheellä olevan tapana muistaa jollakin kaverilahjalla, mutta hiljalleen alkaa löytyä sellaisia juhlia, jossa tuota ei anneta. Itsellä ollut sellainen linjaus, että kunhan siihen ei mene paljoa rahaa, niin sitten voidaan se antaa. Sisältö ollaan mietitty aina syntymäpäiväsankarin kanssa yhdessä. Tällä kerralla kaverilahjasta löytyi sukulaku, kaksi muumitikkaria, kaksi ilmapalloa ja tähtitarra. Ei siis mitään erikoista, mutta lapset kyllä pitivät niistä.

Kerro ihmeessä, mitä mieltä sinä olet kaverilahjoista ja annetaanko teillä sellaiset?

Kommentit (14)

Itselleni tuo on todella vieras tapa, mutta täällä se oli vielä 10 vuotta sitten hyvin yleistä. Sain oudoksuvia katseita kun ei moisia pussukoita askarreltu. Vanhemmista osa laittoi sen tavan hieman överiksi kyllä. Osa taas osti juurikin jotain muumitikkareita koska niin ”kuuluu tehdä”. Tästä seurasi sitten se kuinka kaikkea synttäreillä tehtävää alettiin pitää kilpavarusteluna, ja lasten synttäreillä ei olisi saanut olla edes koristeluja koska kilpavarustelu.

Lapseni synttärit on varmasti olleet hyvin sokerinhuuruisia. Enkä löydä edelleenkään syytä miksi karkkeja pitäisi jakaa mukaan kotona syötäviksi, kun niitä on jo vedetty hyvä annos napaan.

Itse tykkään antaa kaverilahjan, vaikka lapsi ei itse saisi ei meitä haittaisi. Meillä oli halloween synttärit, ja pussista löytyi luuranko mehupilli, kummitus tarra, puhalluspilli, kurpitsa pikku suklaamuna. Pussit koristeltiin halloween teemalla. Pussit on tehty aina synttäri teeman mukaan ja lapsi tykkää tehdä. Idea myös et ei niihin rahaa hirveesti laiteta 🙂 meillä on myös ollut poikia tyttöjen kutsuilla ja esim frozen synttäreillä tytöt sai kaulakorut ja pojat superlooni pallot.

Hyviltä kuulostaa teidän antamat kaverilahjat. 🙂

Moi!

Kuulostaa aivan kivoilta sinun synttäriajatukset.

Silloin, kun minä itse 90-luvulla järjestin kaverisynttäreitä itselleni tai kävin kavereiden juhlissa, ei ollut mitään vieraslahjoja tmv. Joskus oli joku järjestänyt ongintaa tmv, josta sai jotain pientä kivaa, mutta ei pääsääntöisesti saatu juhlissa muuta kuin herkkuja.

Meidän lapset on nyt saaneet kaverisynttäreiltä pieniä juttuja (hiusrenksuja, pieniä leimasimia, pyyhekumeja yms.) ja mun mielestä ne on ihan kivoja ja pysyneet kohtuuden rajoissa. Nyt vapuksi kun järjestetään meidän vappupojan 5-vuotissynttäreitä, ajattelin antaa vieraslahjoina tikkarit ja ilmapalloja puhallettavaksi. Ehkä piilotan niitä ympäriinsä ja saavat etsiä avaimenpiilotustyyliin tai sitten joku muu juttu, miten saavat ne ikään kuin palkkioksi.

Ajattelen, että näissä asioissa saa ja pitää voida toimia jokaisen perheen oman budjetin ja resurssien mukaan, ettei synttäreiden järjestäminen tule kenellekään mahdottomaksi sen takia, että lapset vaatisivat kaikkia noita juttuja. Pääasia on, että saa kutsua kavereita kylään, pitää hauskaa ja vähän herkutella, eikä se, kuka antaa hienoimmat vieraslahjat. 😅

Nimenomaan juurikin noin. Tärkeintä on hyvät juhlat, jonne mahdollisimman moni pääsee ja lapsilla on kivaa. Ei se keneltä saa hienoimman vieraslahjan. On tosi ikävää, jos niistä alkaisi jokin kilailu keneltä saa hienoimman. Meillä oli nyt pari hekkua, pari ilmapalloa ja tähtitarra. Ei juuri mitään ihmeitä, mutta lapset tykkäsi ja vapun lähestyessä tuntui kivalta antaa just ilmapalloja. 🙂

Ei anneta, haluan opettaa lapsille ympäristötietoutta ja vähentää kaiken turhan hankkimista ja kaikkeen turhaan kiintymistä. Toisaalta myös en haluu opettaa lapsia tulemaan onnelliseksi materiaalista vaan yhteisestä ajasta ja tekemisestä 😄 Mut oon toisaalta aika natsi monessa asiassa koska omassa lapsuudessa aika korvattiin lahjoilla ja vaatteilla.

Suositaan näissä muistamisissa eniten syötävää. Ei tarvitse juhliin hankkia pöytään paljoa herkkua, kun osan saa mukaansa siinä kaverilahjassa. 🙂
Harmi että sun lapsuudessa oli noin. 🙁

Mun mies on just samaa mieltä asiasta kuin sun mies ja siksi olenkin tähän saakka jättänyt nämä vieraslahjat ostamatta. Myönnettäköön, että meidän miesten puheissa on vinha perä, mutta onhan tuollainen vieraslahja sinänsä todella mukava ajatus ja kivoista synttäreistä jää mukava muisto vieraalle.

Vaikka meillä ei niitä siis ole tähän saakka annettu, on mahdollista, että seuraavilla kaverisynttäreillä hyvinkin kokeillaan tuota!

Hih, luulen että moni mes on tätä mieltä. 😀
Mutta siitä tuo muistaminen on kiva, kun ei tosiaan laita siihen montaa euroa ja tämmöiset herkkuja sisältävät jutut oli mieluisia. 😀

Kuten omassakin lapsuudessani, on meidänkin lasten syntymäpäivillä voinut olla pelejä ja leikkejä, josta on voinut voittaa palkinnon kotiin vietäväksi. Joskus se on voinut olla onginta, josta kaikki ovat saaneet yhtä ”arvokkaan” saaliin tai sitten ollaan voitu kisata jseampi pieni kisa, jossa on voittaja palkittu isommin.

Monissa juhlissa ohjelmanumerona on ollut myös joku askartelu tai muu tekeminen, jonka on sitten saanut kotiin mukaan. Esimerkiksi kruunuja on väritetty ja koristeltu tekotimantein. Kerran tehtiin kutistemuovista avainmenperiä jne.

Jonain kertoina on saattanut olla vieraille myös kaverilahjat, mutta mikään vakiintunut tapa se ei ole ollut. Jos on jotain teemaan liittyvää hauskaa tullut mieleen, niin sitten. Esimerkiksi Frazen-teemaisilla juhlilla vieraat saivat lähtiessään pienet sellofanpussit, joihin oli pussitettu Olaf-lumiukon rakennussarja: isoja ja pienempiä valkoisia vaahtokarkkeja, suklaasta pursotettuja pieniä nappeja, nenäksi marsipaaniporkkanat ja kaksi suolatikun pätkää.

Kivoja juttuja ollut siellä. 🙂 Meillä on muistaakseni kerran ollut onginta ja askartelu, mutta ne ei sitten oikein tuntuneetkaan niin mieluisilta, joten lopetettiin ne vallan. Lapset ovat sitten itse kehitelleen ohjelmaa. 🙂
Meillä tyttö sai kerran myös nuo Olaf rakennusosat ja se oli tosi hauska. 🙂

Hei!

Ei minunkaan lapsuudessani kaverilahjoja synttäreillä annettu ja ihmeissäni olin, kun poikani sellaisten kanssa kotiin tulivat. Minusta jossain vaiheessa meni ihan överiksi ne lahjat ja tuntui siltä, että vanhemmat kilpailivat siitä kenellä on parhaimmat kaverilahjat. Välillä varakkaampien perheiden kaverilahjat olivat minusta aivan liian kalliita. Meilläkin muutamana vuotena niitä annettiin ja juuri tuollaista halpaa ja pientä tavaraa ja syötävää meillä pusseissa oli kuin teilläkin. Mutta ne pikku hiljaa jäivät meiltä pois. Aika usein meillä kaverisynttäreitä vietettiin liikuntapaikassa, jossa saivat pelata sählyä ja seinäkiipeillä. Se sopi mainiosti energisille pojille ja minulle, kun kaikki sotkut ja meteli jäivät sinne. Nyt taitaa suunta olla siihen, että kaverilahjoja ei enää paljon anneta. Ja erilaiset huvipuistot, pikaruokaravintolat ja liikuntapaikat tarjoavat näitä synttäripaketteja. No meilä ei kaverisynttäreitä ole vähään aikaan vietetty. Seuraavat on Eetun. Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille ❤️

Toi on todella ikävää, jos tämmöiset kaverilahjat menee ihan kisailuksi vanhempien kesken. Saa nähdä jääkö tämä tapa meiltä pois, kun seuraavan kaverisynttärit jatkuu vai jatketaanko edelleen tällä pienellä muistamisella. Aika näyttää. 😀

Musta on ikävää, jos tämmöisestä asiasta tehdään kilpailu tai katsotaan oudosti, jos joku perhe ei muistamisia anna. Jokainen perhe kun saa tehdä omalla tyylillä. 🙂 Tai että syntymäpäivistä yleensä tehdään jokin kilpailu, kuka järkkää hienoimmat juhlkat tai kenellä menee eniten rahaa. Syntymäpäivät ovat varmasti yhtä onnistuneet, järjesti ne tavalla tai toisella. 🙂

Vastaa käyttäjälle Janni Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X