äiti ja melukylän lapset - Banneri

Meidän perheessä löytyy nyt yksivuotias, eilen 30.4. oli Saagan syntymäpäivä. Vuosi meni aivan hurjan nopeaan, en jotenkaan voi uskoa että se meni jo. Tuntuu kuin hänen syntymästä olisi kulunut vasta hetki ja toisaalta taas tuntuu kuin siitä olisi jo ikuisuus ja Saaga olisi ollut kauemmin osa perhettämme.

Olen kirjoittanut kuukausittain kuulumisia ensimmäisen vuoden ajalta, joten tämä sen viimeinen osa kirpaisee hieman (no okei, ketä yritän huijata, tämä kirpaisee paljonkin). Vauvavuosi laitetaan nyt purkkiin ja tässä sen viimeinen osa.

Meidän yksivuotias nukkuu yönsä läpi, jopa kahdentoista tunnin mittaisia unia heräämättä. Miettikää mikä muutos siitä, kun aikoinaan emme nukkuneet juuri ollenkaan. Hän nukahtaa omaan sänkyyn itsekseen Whisbearin kanssa edelleen. Jossain vaiheessa ajatuksena koittaa päästä eroon tutista, jota hän edelleen syö, mutta harvemmin kuin ennen ja öisin sitä ei tarvitse hänelle nostella.

Kiinteiden syöminen on lähtenyt sujumaan todella mallikkaasti. Enää ei ole tullut eteen pelottavia tilanteita ja pelkkä kakominenkin on vähentynyt, niin hienosti hän syö jo kaikenlaista. Nyt olemme alkaneet opettelemaan myös lusikalla itse syömistä ja puuron syöminen sujuu jo todella hienosti, kun vaan malttaa syödä sillä lusikalla, eikä mene vallan sormilla suuhun kauhomiseksi, hih.

Äidin ihana yksivuotias ihanuus

Nukkuu kahdet päiväunet, joista toiset ovat hieman pidemmät ja ne nukutaan ulkona. Paikoillaan olevissa rattaissa uni ei tule, mutta liikkuvissa nukutaan oikein hyvin. Enkä valita yhtään, sillä tykkään kyllä liikkua. Kestoltaan unet ovat 20 minuutista reiluun tuntiin. Nukahtaminen rattaisiin koki pienen kolauksen, kun lämpöpussi otettiin pois ja tilalla ollut nyt äitiyspakkauksen pussi. Tuli enemmän tilaa olla, joten hoksattiin kuinka sieltä voikin kingetä itsensä pois.

Saaga on kova liikkumaan, mutta vielä meillä ei kävellä. Konttaamalla mennään lujaa joka paikkaan. Tukia vasten kävellään ja seistään pieniä aikoja ilman tukea. Hän kiipeää välillä jo sohvalle ja lastenhuoneessa tuolin kautta pöydälle, jos se on jäänyt työntämättä pöydän alle. Myös isoveikan sänkyyn kiipeillään joka päivä.

Hän on myös kova höpisemään, mutta selviä sanoja ei vielä tule. Kerran on sanonut selvästi äiti, mutta muuten ne on lähinnä nam nam nam tai muuta ihanaa pientä höpötystä. Saa nähdä lähteekö ensin kävelemään vai alkaako puhumaan.

Yksi asia on, joka ei ole tänä koko aikana muuttunut miksikään ja se on se, että Saaga on edelleen ihan täysin äidin tyttö. Hän rakastaa olla ihan lähellä, painaa päänsä rintakehääni vasten tai tarraa kiinni hiuksistani ja haroo niitä sormillaan. Hän antaa suukkoja ja haleja monta kertaa päivässä ja kiipeää usein syliin. Ihan parhaita hetkiä.

Sellainen on lyhyesti meidän yksivuotias.

Laitan alle linkkeinä synnytyskertomuksen sekä kaikki edelliset kuukaudet

Synnytyskertomus – Syöksyllä maailmaan1kk, 2kk, 3kk4kk ,5kk ,6kk7kk, 8kk, 9kk, 10kk, 11kk

Kommentit (6)

Teillä on kyllä niin ihana yksi -vuotias♡ hänen kasvua on ollut kiva seurata instan puolella. Niin huippua, että teillä on päästy nyt noin mahtaviin yöuniin, se vaikuttaa sitten jo hurjasti omaankin jaksamiseen!

Paljon onnea ylisöpölle 1-vuotiaalle Saagalle!💖

Hei 😊

Lämpimät onnittelut teidän suloiselle yksivuotiaalle 🎁🎂❤️Niin ihana Saaga 😍 Kylläpä teillä nukutaan yöt hyvin! Meillä ollaan vasta toipumassa flunssasta. Sitkeä tauti tämäkin. Eetu vaihtelevasti nukkuu yöt. Nyt kun on sairasteltu niin aamuyöt on olleet vaikeita ja aikaisia heräilyjä on ollut paljon. Päiväunia Eetukin nukkuu vielä kahdet ja vaununkopassa 😂Jalat vähän kippurassa, mutta kun hyvin nukkuu niin ei olla vielä siirrytty rattaisiin. Meillä on siitä vuoden ikäisestä kävelty. Ensin muutamia askelia, mutta joka päivä pitempiä pätkiä. Vielä välillä kontataan, mutta enemmän jo kävelee ainakin sisällä. Se on niin suloisen näköistä, kun pieni taapertaa ja tepsuttelee menemään. En kyllästy Eetua kehumaan. Toki välillä pyllähtää, mutta kohta on taas uudestaan pystyssä. Teidän Saaga on vieläkin aika paljon Eetun näköinen 😊Olisi ihanaa joskus nähdä nämä meidän pienokaiset yhdessä 😍 Meillä on ne rippijuhlat sunnuntaina ja siivoukset olen saanut jo tehtyä. Äiti oli auttamassa ja naapurin ihana Sonja on Eetun kanssa ulkoillut niin olen saanut sisällä touhuta. Eetun kanssa eilen istutettiin etupihalle orvokkeja ja siistittiin kukkapenkkejä. Eetu osallistuu aina innokkaasti kaikkiin puuhiin. Ihana apulainen 😍 Mukavaa vappua teille kaikille ❤️🎉🎈

Kiitos paljon onnitteluista.♥ Niin se vuosi meni yhdessä hujauksessa. Hän nukkuu ihan mielettömän hyvin, paitsi nyt tietysti kun tänne kehuskelin, olleen tänä yönä valvottu. Voi kyllä olla että jonkinmoinen flunssakin on iskemässä pieneen. 🙁 Toivon mukaan on kuitenkin jotain muuta.
Teillä on kyllä ollut kovassa tuo tauti, toivon mukaan sairastelut olisi sitten siinä ja pysyisitte pitkään terveenä. Ja ilman muuta antaa Eetun nukkua kopassa, jos siinä nukkuu paremmin. 🙂
On ne pienet taapertajat suloisia, saa nähdä koska meillä otetaan ensiaskelia.
Olisi kyllä hauska nähdä tämä kaksikko vierekkäin, kun ovat muutenkin olleet niin kovin samanlaisia pienestä asti.♥
Ihanaa että olet saanut apuja siellä. On noissa aina iso homma järjestää juhlia. Kovasti sinne tsemppiä vielä juhlavalmisteluihin.
Mukavaa viikkoa sinne teille. 🙂

Olen ihan samaa mieltä, hän on.♥
Ja ihana kun seurailet meitä instankin puolella.♥
Kyllä hyvillä yöunilla on valtava merkitys. Nyt olen hiljalleen oppimassa itse menemään aikaisemmin nukkumaan. Ennen valvoin aina sinne yhteen tai kahteen, nyt pääsen jo hieman aikaisemmin nukkumaan. 🙂

Vastaa käyttäjälle Terhi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X