äiti ja melukylän lapset - Banneri

Meidän taaperolla on hiukset kasvaneet lyhyessä ajassa tosi paljon ja nyt koitin antaisiko hän laittaa niihin minkäänlaista ponnaria. Ennen kun olen koittanut, on taapero hermostunut heti alkuunsa. Nyt kuitenkin koitin olla todella nopea ja laittaa ponnarin vain parilla kiepillä kiinni. Ja sehän onnistui, enkä kestä kuinka suloinen tuollainen pieni voikaan olla pieni ponnari päässä.

Kauanhan se ei päässä saanut olla, mutta alku se on jo tämäkin. Harjoittelua vaatii, että hän tottuu siihen että jokin on siellä hiuksissa kiinni. Ja harjoittelua vaatii se laittaminenkin, sillä pieni päähän ei pahemmin paikoillaan pysy ja mukana heiluvat vielä kädetkin. Harjoittelemalla saadaan kuitenkin varmasti helpotettua tätä hommaa.

Taaperolla kaikki hiuksiin laitettavat jutut on söpöjä

Meillä ei ole nyt hiuspannat saaneet olla päässä ollenkaan. Niitä olisi ihana käyttää, mutta kun ne saa laitettua nappaa toinen sen heti pois.  Onneksi silloin vauvana niitä tuli pidettyä paljon, kun nyt ei oikein onnaa. Jospa nämä ponnarit otettaisiin pian hieman paremmin vastaan ja saisi aina välillä hiuksia kiinni jotenkin tai vaikka pinnin etuhiuksiin, ilman että se revitään heti pois.

Olen tykännyt laittaa meidän isompien tyttöjen hiuksia paljon letille, joten tuskin maltan odottaa, että saadaan Saagallekin ensimmäiset letit päähän. Seuraavaksi ajattelin koittaa laittaa taaperolle saparot, pitäisi vain ensiksi löytää jostakin tarpeeksi pieniä ponnareita, joilla nuo hentoiset hiukset pysyisivät kiinni.

Ihanaa viikonloppua!

Kommentit (6)

Oi <3 Meidän 1 v. 2 kk tytön kanss on ihan sama tilanne, ku teillä. Laitoin yksi päivä saparot ja ne oli megasöpöt! Pinniä kanssa kokeilin ja se olisi jopa tarpeen, kun alkaa hiukset menemään silmille, enkä otsista haluaisi leikata, mutta se ei kauaa päässä pysynyt… Laitoin etuhiukset myös töyhdöksi päähän ja se sai siinä olla monta tuntia, mutta oli kyllä enemmän huvittavan näköinen kuin söpö, kun lähti keskeltä päätä pystyyn niin kuin antenni konsanaan 😀 Katsotaan, miten etenee ja saako pinnikin joku päivä olla hiuksissa.

Meidän pian 2v taaperolla on tosi paljon tukkaa. Mutta vähän sama että ponnarit ja pinnit revitään heti melkeen pois. Ois niin söpöjä pinnejä ja pompuloita odottamassa kun hän vaan suostuisi pitämään 😂

Ne olisi niin söpöjä pienten päässä, mutta vie oman aikansa saada tottumaan niihin. 🙂

Meidän tyttö syntyi aikanaan tukka silmillä. Siksi muhkea pehko oli jo laitoksella kammattu pois silmiltä ja kiinnitetty pienen pienen pinnin kanssa otsalle.
Häneltä eivät hiukset koskaan lähteneet, joten jo pienestä asti hiuksissa oli säännöllisesti jotain kiinni: pinnejä ja pampoloita. Näin tottui niihin luonnollisesti ilman opettelua, eikä asiasta koskaan ole jouduttu vääntämään.

Kuulun itse siihen koulukuntaan, että hiukset pitää olla kiinni ja laitettu, joten päiväkoti-ikäisenä oli jo ihan selvää, ettei takkutukka hulmuten missään kylillä juostu. Pitkä tukka oli joko leteillä tai ponnareilla.
Nyt koululaisena saa jo itse laittaa omat hiuksensa kiinni. Toisinaan, jos on siististi auki, voi lähteä ihan avonaisellakin tukalla, mutta melko tarkka olen asiasta vieläkin.

Oi, hänellä on sitten hiuksia riittänyt. 🙂 Ja varmasti helpottaa, kun ponnareita laitetaan alusta asti. Tottuvat heti, että hiuksissa on jotakin. Meillä oli vauvana lähinnä pantoja, mutta vasta nyt hiuksiin saa jotenkin tuon pienen ponnarin. 🙂
Tyttöjen hiuksia on kiva laittaa, itsekin laitan paljon, paitsi kaksi isompaa yleensä laittavat itse omat hiuksenta, ellei sitten halua joitakin lettejä. Muutenkin tykkään, että koulussa hiukset olisi kiinni, kotona enemmän pitävät sitten auki.

Oi hän on varmasti ollut suloinen näky.♥
Minäkään en halua leikata otsista, vaan ennemmin käyttäisin pinnejä tai pantoja, mutta toistaiseksi ne revitään kyllä heti pois.
Ehkä nämä meidän pienet vielä suostuvat joskus pinnejä ja ponnareita pitämään. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X