äiti ja melukylän lapset - Banneri

Kiitos tuhannesti kaikille teille kauniista kommenteista ja viesteistä niin täällä blogissa, instagramissa sekä facebookissa. Kyllä tuli tippa linssiin useampaan kertaan. Olette ihania. Nyt kirjoitan yhteen postaukseen kuulumiset raskauden ensimmäiseltä kolmannekselta. Siitä voi tulla hieman sekavakin, sillä se oli todella sekavaa aikaa oloni puolesta.

Kuukautiseni ovat myöhässä, kuten parina edellisenäkin kertana. Imetän vielä, joten se on ihan normaalia että kiertokin on välillä ihan sekaisin. En vielä ajattele mahdollista raskautta. Kuukautisia ei kuulu eikä näy ja alan ravaamaan vessassa. Vatsa on jostain syystä ihan sekaisin ja minulla on sama olo kuin mahataudissa. Mieheni puhuu mahdollisesta raskaudesta ja tilaan varuiksi testejä, vaikka olenkin varma, että tunnistaisin kyllä jos olisin raskaana. Tämä on nyt jotakin muuta. Testit tulevat kotiin ja teen sellaisen päivää ennen, kuin mies lähtee viikonlopuksi ystävänsä luokse. Istumme lopulta sohvalla ja vain nauramme, testi oli positiivinen, meille tulee vauva.

Tarkoista viikoista ei ihan ole tietoa ja oloni on ollut kurja vatsavaivojeni vuoksi. Arvioin kuitenkin lasketun osuvan helmikuun loppuun, jos lasketaan normaalin 28 päivän kierron mukaan. Soitan neuvolaan ja saan ensimmäisen ajan aika nopsaan. Minulle tarjotaan aikaa myös varhaisultraan tarkistamaan tarkat viikot, mutta ainoa vapaa aika on sellaiseen aikaan, etten pääse sinne.

Ensimmäisellä neuvolakäynnillä näkyy kaikki tunteeni. Epätodellisuus, onni, väsymys, pahoinvointi jne. Saan kuulla neuvolassa kuinka kalpea ja väsyneen näköinen olen. Ja sitä kyllä olinkin. Tuntui kuin minulla olisi vatsatauti, joka ei vain koskaan lopu ja se vei voimat ja olin jatkuvasti todella väsynyt. Minä myös itkin neuvolassa, kun keskustelimme, ettemme ole kertoneet tästä odotuksesta ja jännittää todella miten siihen lähipiirikin reagoi. Neuvolantäti puhui minulle niin kauniisti, että aloin itkeä. Sain tiedot, miten varaan ajan ultraan ja osallistun samalla sikiöseulontaan.

Toivoin vain, ettei tämä olo kestäisi koko raskauden ajan

Lähes kaikki muut raskausoireet peittyy vatsavaivojen ja huonon oloni alle. Tai itse en ole koskaan missään odotuksessa kärsinyt vastaavasta, huonosta olosta kyllä, mutten tällaisesta. Kaikki mitä syön tulee heti pihalle. Saan vatsaani todella kovia kramppeja ja juoksen vessaan, välillä monta kertaa peräkkäin. Jos en juoksisi olisi ollut kirjaimellisesti paskat housussa. Samalla kun toisesta päästä tulee, koitan pidättää ylös pyrkivää oksennusta. Seison päivässä lukuisia kertoja ulkona haukkaamassa raitista ilmaa, kun oksennus on jo kurkussa tulossa ja silmäni valuvat vettä. Vatsani on niin sekaisin, että ravaan myös öisin vessassa.

Mieheni pitää onneksi pidemmän kesäloman, mikä on helpotus. Itse keskityn siihen, että pysyn joten kuten tolpillani. Palelen todella paljon ja olo on heikko. Alan olla jo huolissani, minkä ihmeen taudin olen napannut. Haen apteekista maitohappobakteeri kuurin, jos se auttaisi. Huolestuttaa selviääkö vauva tästä, kun mikään syömäni ei kerkiä edes imeytyä ja vatsani kramppaa. Keskityin vaan että selviän aamusta iltaan asti ja raskaus on todella vähän mielessä. Tuntuu oudolta että olen raskaana, hetken se vei, että se sisäistettiin kumpikin.

Ja ettei muuten olisi ollut todella kurja olo, hajuaistini herkistyi jälleen aivan valtavasti. Kaikki haisi ja haisee edelleen pahalle. Sen vuoksi tuli monia ruokia jotka ällötti. Oksennus kurkussa jatkuvasti yskien, tein päivällä lapsille ruokaa. Se oli yhtä ponnistelua, kun olo oli niin hutera muutenkin, että hyvä kun pysyin tolpillani. Osa lähipiiristä alkaa olla voinnistani elokuun puoella todella huolissaan, kun kesäkuussa alkanut olo ei vain hellitä. Olen jo itse ihan väsynyt tähän jatkuvaan kokonaisvaltaiseen pahaan oloon ja siihen, etten voi elää normaalisti, kun vatsani hallitsi elämääni täysin.

Koko raskauden ensimmäinen kolmannes kului siis näissä merkeissä.  Paljon ei ole kirjattuna mitään ylös, koska vatsaoireet hallitsivat elämääni niin rankasti, vaikka kuinka koitin elää arkea normaalisti.
Onko muilla ollut odotuksessa vastaavaa kokemusta?

Ps. Meillä on ihanan Desiren kanssa sama laskettu aika. Desiren odotusta voit seurata hänen blogistaan Desire Nyman.

Kommentit (11)

Onnea odotukseen! Yhdellä ystävälläni oli samanlaista oireilua, etenkin tuota ripulointia. Lopulta tähystettiin ja löytyi Chronin tauti. Lääkityksen myötä oireet loppui ja pystyi nauttimaan raskaudestaan. Suosittelen siis lääkäri visiittiä mikäli ripulointi vain jatkuu.

Oletko kuullut muilta SUURperheen äideiltä että pahenevatko raskausoireet joka kerta? Voisi luulla että useampi raskaus olisi keholle niin suuri rasitus että sen takia alkuoireet olisivat joka kerta pahempia, vähän niin kuin jälkisupistyksetkin aina pahenevat. :/ Ja muistelen joskus kuulleeni että pahoinvointi olisi tytön kohdalla aina pahempaa että jos teille on vaikka tulossa toinen pieni tyttö ♥ Mutta onneksi olosi alkaa edes vähän helpottamaan. 😊 Alkoiko raskaus ehkäisystä huolimatta vai oliko toiveissanne joka tapauksessa uusi vauva?♥

Minä olen kuullut useita suurperheiden (alku)raskauden oireita, eikä ole pahentunut kerta kerralta. Ei voi siis selittää sillä, että pahenisi sen takia, kun on useampi raskaus takana. 😊 Joillakin vain on enemmän ja joillakin vähemmän, joillakin aina samantyyppisesti ja joillakin vaihdellen eri raskauksissa. Tosi yksilökohtaisia nämä jutut.

En ole kuullut, että pahenisi. Osa voi huonosti joka raskaudessa, osa joissakin ja osa ei missään. 🙂 Itselläni pahin olo on ehdottomasti ollut näissä kahdessa viimeisimmässä. Pojista pahoinvointi on ollut pienenpää kyllä kuin tytöstä ja jos vanhat olot paikkansa pitää (eli tämä pahoinvointi), voisi nytkin olla tulossa tyttö.♥ Mutta oloista huolimatta siellähän voi olla kumpi vain.♥ Onneksi on nyt mennyt parempaan, vaikka vielä voisikin parantua lisää. Alkaa kuitenkin olla energiaa puuhastella enemmän, mikä on ihana asia. 🙂 Alkoi. Oikein mukavaa viikonloppua sinne. 🙂

Kaksi raskauttani ovat olleet niin kamalat tai ehkä järkyttävä on parempi sana joten kolmas lapsi saa odottaa. Vaikka rakastankin lapsia ylikaiken. Jos nyt jäisin raskaaksi pelottaisi todella oma jaksaminen.. tsemppiä sulle! Toivottovasti olo helpottaa

Joo ei sitä heti tee kyllä mieli kokea uudestaan, jos raskausaika on ihan kamalaa oman olon takia. 🙁
Kiitos tsempeistä.♥

Minulla on neljä lasta mieheni kanssa ja viides tulossa. Jo esikoisen raskaudessa ennen kuin tiesin odottavani,alkoi yhtäkkinen sekamelska mahassa ja sain ravata vessassa. Jokaiselta se on ollut,tuntuu et mikään ei imeydy. On päiviä et maha on ihan ookoo mut jonakin päivänä maha sit kramppailee ja saakin ravata vessassa. Oon epäillyt jo vaikka ja mitä ja miettinyt onko keliakiaa,ärtyneen suolen oireyhtymää vai johtuuko vain hormooneista,sen ku tietäis mutta kyllä se vähän mieltä vaivaa. On aika raskastakin jatkuvasti miettiä mitä voi syödä,tuleekohan tuosta tai tästä oireita jos syön
.. Ihanaa et sulla jo parempi olo, tsemppiä kovasti odotukseen! ❤

Oi, oikein paljon onnea sinne odotukseen.♥
Todella ikävää, että siellä on kärsitty tästä samasta. 🙁 Se on todella kurja vaiva ja ne vatsakivut todella kovia, ei oikein tiedä mikä ruoka niitä voisi aiheuttaa ja minne edes uskaltaa lähteä, ettei vain silloin iske se kova kramppi. Samoja olet sinäkin epäillyt, kuin itsekin epäilin. Pari veikkasi että johtuisi juurikin hormooneista tämmöinen. Itselläni pahin alkaa olla takana, vaikka kyllä noita kramppeja edelleen tulee, muttei onneksi enää montaa kertaa päivässä. Kiitos ja ijan hurjasti sinne tsemppiä odotukseen ja parempia vointeja.♥♥

Odotatkohan kaksosia 🙂 Olen kuullut, että alkuraskauden oireet on tosi rajut jos odottaa kaksosia. Tuntuu, että nyt kaksosia tulee todella monelle. Meidän lapset saa jopa kahdet kaksosserkut tänä vuonna (toinen ei ole edes perinnöllinen kaksoisraskaus, vaan silkkaa hyvää tuuria).

Tsemppiä! Vitsi kadehdin kyllä hyvällä teidän ihanaa porukkaa ja sitä miten mahtava jengi teillä on aina ympärillä. Itse en uskalla…..kolmas on nyt vuoden kaksi isompaa jo isoa koululaisia….en tiedä on noi murut kyllä niin ihania.

Ultrassa löytyi yksi, joten luulen ettei sieltä toista löydy. 😀
Mäkin olen nyt huomannut, että ihan kuin olisi normaalia enemmän kaksosraskauksia.♥ Tai ainakin on osunut nyt enemmän silmään sellaisia uutisia. Oi, siellä on paljon tuplaonnea luvassa, kuinka hienoa. ♥
Kiitos paljon.♥ Iso perhe on kyllä ollut ihana ja just meille hyvä. 🙂

Kiitos paljon.♥
Minulla onneksi nyt helpottamaan päin, mutta tutkittavahan se on, ellei pian mene ohitse.

Vastaa käyttäjälle Minttu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X