äiti ja melukylän lapset - Banneri

Niin se joulu sieltä lähestyy kovaa vauhtia. Ihan tosi nopeasti, sillä huomasin, että en ole edes laittanut kotiin yhtään joulua vielä. Jos nyt viikonloppuna keittiöön saisi jouluverhon vaihdettua ja muutamia koristeita kaivettua esiin. Joulufiilis on ollut hieman kadoksissa, liekö sitten johtunut tästä pimeydestä tai jostakin muusta, mutta se ei ole vielä kunnolla vain tullut.

Viime viikonloppuna sain kuitenkin jo aikaiseksi tilattua muutamia paketteja ja niinpä tällä viikolla on saanut ahkeraan vierailla postin pisteellä, hih. Meillä päin, kun ei ole pahemmin kauppoja joista käydä ostamassa, jolloin netistä tilaaminen on ollut helpointa. Ainakin pehmeitä paketteja on nyt tulossa hyvin, sillä koitamme välttää tänäkin vuona lelukaaosta. Niitä kun on muutenkin jo tarpeeksi. Ja eipä niitä pahemmin onneksi löytynyt lasten toivelistalta.

Meillä on lisäksi ollut viikot nyt aika täynnä ohjelmaa, minkä vuoksi päivät tuntuvat menevän tosi nopeasti. On ollut ja on edessä erilaisia lääkärikäyntejä (yhden tyttömme oikomishoitajaa, yhden lääkäri ja reumapoli), eskarin joulujuhlaa, pojan kaverisynttärit jne. Paikallislehdestäkin soitettiin ja kyseltiin ihan kivan kuuloista juttua meistä lehteen, mutta harmiksi meillä on nyt vähän liian kiirettä siihen. Niinpä se jouduttiin jättämään väliin.

Joulu tulee kyllä vähemmälläkin hösäämisellä

Yhdessä vaiheessa en erityisemmin pitänyt joulusta. Oli koko ajan pakko keretä tekemään se ja tuo ja toi ja tämä juttuja. Kamala stressaaminen asioista, joita ei olisi ollut edes pakko tehdä. Esimerkiksi se mahdotonn siivoaminen, kun ihan perussiivous riittää ja ruokaakaan ei tarvitse hamstrata järkyttävästi, kun kauppaan pääsee melkein joka päivä.

Poikamme synnyttyä joulukuussa 2010 jokin muuttui. Keskityin sen joulun lähinnä vauvaan ja huomasin, että kyllä se joulu sieltä tuli ilman yhtään sitä mun ylimääräistä hösäämistä, olin valmis siihen tai en. Lapset nauttivat siitä joulusta ihan yhtä paljon, kuin niistäkin jolloin olin itse hiki hatussa siivonnut ensin kaapit, jääkaapin, puunannut ovet, uunin yms.

Joten jos nyt viikonloppuna saamme muutaman koristeen laitettua esille ja ne sen verhokapan ikkunaan, niin jospa se joulufiilis sieltä hiljalleen herää itselläkin. Ja joulu kyllä tulee sieltä vaikkei kaikki valmista olisikaan. Aion siis tänäkin vuonna jatkaa samalla rennolla menolla, jättää kaapit siivoamatta ja tehdä vain perussiivouksen ja nauttia joulusta yhdessä perheen kanssa.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X