Yöimetysten pois jättäminen - Ensimmäinen ja toinen yö

Se alkoi hieman kuin vahingossa koko homma. Yöimetysten pois jättäminen oli kyllä suunnitteilla, mutta tarkoitus oli aloittaa se vasta viikon päästä. Tuli kuitenkin sellainen tilanne, että päätin nyt meidän iltoihin ja öihin on saatava muutos. Instagramin puolella meitä seuraavat ovat storien puolelta nähneet miten meillä on mennyt.

Ensimmäinen yö: Eedit heräsi normaaliin tapaansa yhdeltä (01) yöllä syömään. Imetin häntä, niin kuin normaalistikin ja laitoin omaan sänkyynsä uudestaan nukkumaan. Hän on ennen jäänyt sinne hyvin, mutta nytpä ei jäänyt. Otin syliin ja laskin taas sänkyyn, juuri kun hän oli nukahtamassa. No nyt se ei tehonnut, vaan hän alkoi taas itkeä. Lopulta tuli se tunne, ettei näin vain voi jatkua ja kun hän rauhoittui, laskin hänet sänkyyn ja aloitin tassuttelun.

Hän selvästi vastasi tassutteluun välillä rauhoittuen ja taas välillä itkien ja tuttiaan raivokkaasti heitellen. Itse olin rauhallisena vieressä. Tassutteleva käsi pysyi paikoillaan hänen vatsan, selän tai kyljen päällä ja toinen käsi silitteli poskea ja antoi tuttia. En puhunut mitään, mutta pidin välillä tasaista ja hiljaista Shhh, shhh, shhhh ääntä, joka auttoi, joten otin Saagan sängystä whisbearin lainaan.

Lopulta sitkeys ja tassuttelu palkittiin ja Eedit nukahti kahdelta (02). Yllätyin, kun ei mennyt kuin vain tunti, joten varauduin siihen, että sama olisi edessä vielä monta kertaa. Mutta yllätyin, kun ei herännytkään ja lopulta kävin herättämään hänet 8.20 syömään, ennen kuin lähdin viemään lapsia kouluun!! Näin me sitten vahingossa aloitettiin yöimetysten poisjättäminen.

Yöimetysten poi jättäminen tuntui juuri nyt hyvältä ratkaisulta, kun mies oli sairaslomalla, joten ei haitannut jos ei saanut nukutuksi ja Saagakaan ei onneksi häiriintynyt Eeditin itkuista.

Toinen yö: Eeditin nukkumaanmeno illasta venyi ja hän meni nukkumaan vasta 21.00. Hän nukkui todella hyvin aina 00.40 asti, jolloin heräsi itkeskelemään. En nostanut syliin, vaan aloitin tassuttelun ja nappasin taas Saagan sängystä whisbearin avukseni. Eedit vastasi taas hyvin tassutteluun ja itku oli vain hetkittäistä ja aika vaimeaa, mutta hän ei kuitenkaan saanut nukahdettua, vaan itku välillä yltyi ja välillä taas hiljeni.

Itku ei missään vaiheessa ollut mitenkään kovaa, mutta hän ei vain jostain syystä saanut nukahdettua ja selvästi olisi tarvinnut rinnasta lohtua. Vaihdoin välillä tassuttelevaa kättä ja varauduin siihen , että tällä kertaa homma voi kestää. Olin tehnyt päätöksen, että vaikka kuinka kauan menisi, en tissiä enää yöllä anna, koska muuten edellinen yö olisi ollut turha.

Tuntui myös huonolta idealta nostaa häntä syliin, koska se varmasti olisi pahentanut tilannetta ja koska itku ei ollut kovaa, oli tassuttelu se järkevin ratkaisu. Lopulta ihan tolkuttoman pitkän ajan jälkeen Eedit vihdoin nukahti klo 03.02. Ja siitä hän nukkui heräämättä aamuun asti, jei!!

Tuli niin voittajafiilis näistä öistä. Huomasin, että ne aiemmin suunnittelemat keinot (mm syliin nostaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu) joilla voisimme tämän hoitaa, ei olisi tulleet toimimaan. Jos olisin nostanut syliin, olisi hän vain odottanut saavansa tissiä ja tassutteluun tuli niin hyvä vaste, joten sillä oli hyvä jatkaa. Yöimetysten pois jättäminen lähti siis sujumaan todella hyvin ja toisessa postauksessa sitten tulossa miten seuraavat yöt ovat sujuneet.