Yleinen 19.10.2014
TEKSTI Xenia

Meillä ryömitään

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Niinhän siinä kävi, että tyttö oppi eilen oikein toden teolla ryömimään ja siinä samalla myös oppi nousemaan istualteen itsekseen. Nyt on kuulkaa sälekaihtimet ylhäällä ja johdot tungettu mahdollisimman syvälle sohvan alle. Kummasti tulee mieleen se aika kun Max koira meille muutti kotiin! 😀 P1010023 Huomasin muuten eilen saman tien sen kuinka paljo enemmän tyttö söi päivän aikana. Neljän kiinteän aterian lisäksi tyttö on yleensä juonut vajaa 6 dl maitoa, mutta eilen sitä kului kiinteän ruuan päälle lähemmäs litra ja sen lisäksi tyttö heräsi tänä aamuna kuudelta juodakseen huimat 2 dl maitoa yhdellä kertaa (ei ole koskaan tapahtunut, tämä neiti on aina ollut enemmänkin usein, mutta vähän tyyppiä:D). Tänään tein siis isomman annoksen puuroa ja ajattelin yrittää myös lisätä yhtä kasvisateriaa tuonne välipalan ja iltapalan väliin. Jotenkin on vaan kauhean hankala saada 5 ateriaa päivään kun tyttö on kuitenkin menossa nukkumaan aina siinä 8:n maissa ja ensimmäinen ateria on tasan 12 h aikaisemmin. P1010044 Kuinka monta ateriaa teidän pikkuisella on päivässä ja miten te olette ne ajoittaneet? Mutta tosiaan, nyt sit istutaan ja ryömitään, seuraava vaihe on sit konttaus ja seisomaan nousu, apua! 😀 Mähän aloin kävelemään jo 10 kuukauden iässä ja luonnollisesti tuossa vaiheessa on aika tapaturma-altis, melkein toivoisin siis että neiti odottaisi mieluummin vaikka sinne vuoden tienoille. Yksi asia mikä on muuten varma on se, että nyt väsyttää aina päiväunien tullen paljon enemmän. Äsken annoin maitoa ja pistin ekoille päiväunille ja tyttö ei edes liikahtanut kun hänet sänkyyn laskin. Kenties tämä liikkeellelähtö on siis siitä aika-ajoittaisesta kaaoksesta huolimatta hyvä varsinkin öitä ajatellen!? 🙂 Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: