Arki 21.7.2016
TEKSTI Xenia

Ystävät

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

IMG_5433
IMG_5423
IMG_5416

En voi käsittää että nyt on jo torstai kun vastahan sitä elettiin viikonloppua. Tämä viikko on mennyt aika kauniissa säässä ja ollaan todenteolla otettu siitä kaikki irti. Mä olen yleensä herännyt jo todella aikaisin tekemään töitä niin että ollaan voitu yhdeksän maissa lähteä koiran kanssa lenkille ja heti sen jälkeen rannalle/ystäväperheiden luo/puistoon. Tyttö on saanut aimoannokset kahta ystäväänsä ja tänään jatketaan puistoilulla. Eilen kokeiltiin ystäväni luona sellaista kikkaa että laitettiin kaikki lapsukaiset samaa aikaa nukkumaan eri huoneisiin. Yksi meni omaan sänkyynsä, toinen matkasänkyyn ja meidän tyttö aikuisten sänkyyn nukkumaan. Heitettiin vielä vitsiä että eivät varmasti nukahda ja oletin että tyttö sieltä tulisi ulos, mutta vartti myöhemmin kuului vain tasaista tuhinaa. Ryhmäpaine taisi toimia kun kaikki sanottiin että nyt mennään kaikki nukkumaan. 😀

Istuskeltiin tuo päiväuniaika ulkona ja jatkettiin leikkejä myöhään iltapäivään asti. Tyttö oli kyllä todella tyytyväinen ja toisteli vain autossa että ”huomiseen”. 😀 Lapset <3.

Mutta kyllä on taas sanottava kuinka ihanaa on se, että ystävistä löytyy näitä joilla on prikuulleen sama elämäntilanne kuin meillä. Ei vain se hauska puoli että kaikkien meidän miehet on brittejä, mutta myös se, että lapset ovat samanikäisiä ja muutenkin ollaan samalla kohtaa elämää. Fakta kun on se, että tottahan toki äidiksi tulon myötä muuttuvat myös ystävyyssuhteet. Aikaa ei ole samaan tapaan kuin ennen ja sitä saattaa elää jonkun aikaa omassa kuplassaan. Tottakai tosiystävät ymmärtävät sen, mutta aina ei näin ole asian laita.

Palatakseni näihin kolmeen, olen todella iloinen siitä että heillä kaikilla on saman taustan omaavia ystäviä. Voivat vaikka turista englantia keskenään kunhan ikä antaa vähän myöten, sitä odotellessa.

Onko teidän ystävyyssuhteet muuten muuttuneet äidiksi tulon myötä? Onko teillä lähipiirissä niitä jotka eivät ymmärrä sitä, että aikaa/energiaa ei aina välttämättä ole?

Mitä ihaninta torstaita teille kaikille!<3

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (4)

En voi toki puhua sinun ystäväsi puolesta, mutta omalla kohdallani ymmärrys oli se tärkein seikka minkä voimalla selvittiin sen pahimman ruuhka-ajan läpi!<3




0
1 vastaus

Itselläni on vain kokemusta toiselta puolelta, eli paras ystäväni lapsuudesta asti sai lapsen, ja nykyisin ei olla enää missään tekemisissä. Yritin pitkään olla ymmärtäväinen, alussa meni mielestäni hyvin ja soiteltiin ja tavattiin aina välillä kun se oli mahdollista. Minua kiinnostaa millaista on olla äiti, miten vauva voi jne, vaikka itselläni tietysti elämä pyöri työn ja harrastusten jne ympärillä.. Kun heidän poikansa sitten nukkui huonosti, ja minä olin pitkiä päiviä töissä jne, ehdittiin yhä harvemmin tavata. Yritin soittaa aina välillä mutta kun ystäväni ei vastannut ajattelin että on varmaan juuri kiireinen lapsen kanssa ja jonain päivänä me ehditään paremmin jutella. Tilanne ei kuitenkaan koskaan parantunut, päin vastoin.

Ystäväni ei ole tainnut pariin vuoteen oma-aloitteisesti olla minuun yhteydessä. Pitkään laitoin viestejä ja kyselin kuulumisia. Ystäväni kuitenkin vastasi yhä harvemmin. Tänään ei olla missään yhteydessä. Olen todella surullinen asiasta, mutta en tiedä mitä tehdä, kun en saa ystävääni koskaan edes kiinni kysyäkseni. Oletan, että lapsiperhe-elämä vei mennessään ja lapsettomat ystävät eivät jaksa kiinnostaa, niin kamalalta kuin se itselleni kuulostaa. Menetin parhaan ystäväni jonka kanssa on koettu vaikka mitä vuosien saatossa. Olisi tosi kiinnostava kuulla äidin näkökulmaa, voitko samaistua tähän, edes jollain tasolla…? Kunpa voisin ymmärtää mitä tapahtui. Kirjoitat, että on mahtavaa viettää aikaa samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, näinhän se varmasti on. Ehkä lapsettomien elämä on niin kaukana ja he ehkä ”eivät ymmärrä”…? Ei ehkä sinulla siis mutta ehkä minun tapauksessani. Olen yrittänyt miettiä mitä olen tehnyt väärin mutta en tiedä. Ei sitä varmaan lapsettomana voi ymmärtää millaista on äidin arki, vaikka miten haluaisi 🙂 Tulipa tämä tilanteeni mieleen kirjoituksestasi, ehkä jollekin äidille muistutus pitää edes jollain tasolla myös vanhoista ystävistä kiinni, edes se pari kuulumistenvaihtoviestiä vuodessa, se voi merkata lapsettomalle paljon 😉




0
1 vastaus

Mun paras ystäväni on lapseton, joten sikäli en ehkä löydä samanlaista tarttumapintaa asiaan. Toisaalta eräs ystävyyteni tietyllä tavalla kuihtui juuri sen vuoksi ettei hän lapsettomana ymmärtänyt sitä että minun elämäni menee kuitenkin tyttäremme ehdoilla. Jos hän on sairas, jään kotiin ja niin pois päin. En kuitenkaan omalla kohdallani ajattele niin että kaikkien ystävieni pitäisi olla äitejä, päinvastoin musta on ihanaa viettää aikaa myös heidän kanssaan jossa puhe on kaikesta muusta kuin lapsista. Ja sit taas toisaalta on myös kiva että on heitäkin joilla on lapsia koska he ymmärtävät todella sen huolen ja vastuun mitä lapsesta seuraa. 🙂 Molempi parempi!<3




0
1 vastaus

Lisäisin vielä, että olisi toki kiva kuulla muiltakin äideiltä mitä toivoisitte lapsettomilta ystäviltänne 🙂 Mitä voimme tehdä jotta ystävyys voisi jatkua? Miten olette säilyttäneet ystävyyssuhteet myös lapsettomiin ystäviin lapsiperhearjesta ja ajanpuutteesta huolimatta, vai oletteko….? Onko muillakin käynyt niin, että pitkäkin ystävyys kaatuu siihen että toinen saa lapsia? olisi tosi mielenkiintoista kuulla!:)




0
1 vastaus

En voi toki puhua sinun ystäväsi puolesta, mutta omalla kohdallani ymmärrys oli se tärkein seikka minkä voimalla selvittiin sen pahimman ruuhka-ajan läpi!<3




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: