Äitiasiaa 15.8.2017
TEKSTI Xenia

Sisarusrakkaudesta ja ikäerosta

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

IMG_1175

Viimeksi puhuin mustasukkaisuudesta ja siitä, että kuopuksen syntymä on saanut meidän esikoisessa aikaan reaktion, kuten olettaa saattoikin. Meihin vanhempiin kohdistuvan kapinoinnin vastapainona on kuitenkin nähtävissä kauniin sisarussuhteen muodostumista näiden kahden välille. Jos vauva itkee, tyttö kokeilee antaa tuttia ja tykkää muutenkin viihdyttää vauvaa ja antaa suukkoja poskelle myös silloin kun kukaan ei ”katso”. Hänellä on selkeästi hoivaviettiä ja heti ensimmäisenä aamulla hän on kiinnostunut siitä miten vauva voi ja voiko vauvaa paijata. <3

Tytölle ja vauvalle tuli reilu lähes 3 vuoden ja 3 kk:n ikäero ja siinä on kyllä ollut paljon hyviä puolia, ettei meitä onnistanut aikaisemmin. Vaikka tyttö vielä mun pieni tyttö onkin, on hän kuitenkin todella itsenäinen verrattuna vaikkapa vuoden takaiseen. Itseasiassa vuosi sitten hän oli ehdottomasti vielä taapero, mutta nyt kyllä ihan vaan lapsi, joka pukee, syö, käy vessassa jne aina itse. Tokihan kaikilla ikäeroilla on puolensa: pienempi ikäero kenties kuluttaa vanhempia enemmän, mutta sit ne kaikkein raskaimmat ajat on nopeasti ohi. Ja samaten lapsista saattaa tulla läheisemmät verrattuna siihen jos ikäeroa olisi vaikkapa 10 vuotta. Sit taas toisaalta suurempi ikäero on varmasti kiva siinä, että vanhemmat ovat saaneet jo nauttia hetken taas siitä arjesta kun ei tarvitse aina heräillä jne ja toisaalta isommista lapsista voi olla apua myös vauvan hoidossa. Kaikella on puolensa, eikä tietenkään ole yhtä oikeaa tapaa tai aikaa, eikä tässä oikein voikaan olla kun ei niitä lapsia noin vaan ajoiteta saatikka tehdä.

Se mikä on mua helpottanut on se, että ei ole tarvinut olla silmiä selässä tytön kanssa. Ei tarvitse pelätä, että hän kävisi minun imettäessäni tai vauvan vaippaa vaihtaessa työntämässä tyyliin sormia pistorasiaan tai muuta mukavaa mitä nyt tuollaiset liikkuvat vauvat/taaperot keksii. Oivoi noi ajat taas pian edessä, mutta vain yhden lapsen osalta. Olenkin aina nostanut noin mielessäni hattua kaikille kaksosten vanhemmille, siinä tosiaan saa olla tarkkana!

Täällä palaillaan takaisin arkeen Englannin perheen vierailun jälkeen ja kohta olisi aamulenkin vuoro. Sitä ennen kuitenkin maitoa napaan pienelle herralle, joka tuossa torkkuu vieressäni ja imee tuttia siihen malliin että eipä taida enää riittää. 😀

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille! 🙂

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (18)

Voi miten ihana kun sinulla noin ihana asenne tähän ikäeroasiaan <3 Itsellä nyt 1,5v tyttö ja aina oli ajatuksissa että sisarus voi tulla sitten 2 v ikäerolla. Elämä kuitenkin puuttui peliin ja sain keskenmenon joten alle 2,5v ikäeroa ei ainakaan tule. Nyt tuntuu tosi raskaalta ja vaikealta että joutuu luopumaan siitä ”pienen ikäeron” ajatuksesta kun tuo esikoinenkin muuttuu päivä päivältä sellaiseksi omaksi itsenäiseksi tytöksi pienen vauvan sijaan! Oliko sinulla mitään vastaavanlaisia ajatuksia silloin kun toista yrititte? Tahtoisin nyt ripauksen tuota sinun ihanaa asennettasi tännepäin kiitos <3

1 vastaus

Oi että, miten teiän tyttö on jo noin iso 😀 Tuntuu että sähän vasta sait ensimmäisen ja nyt teillä on jo kaksi pientä. 🙂
Teillä on kyllä musta aika hyvä ikäero, itse olisin just 3-5 vuoden ikäeron kannalla mutta saapa nähdä miten käy toisen kanssa. Toisaalta oon kyllä äärimmäisen kiitollinen tästä yhdestäkin jo.

1 vastaus

Mä olin aiemmin jotenkin sen kannalla, että pitäisi olla se perus kahden vuoden ikäero. Koin jopa paineita siitä, että ikäero pitäisi jäädä pieneksi. Nyt kun meillekin tuli kolme vuotta ikäeroa niin se tuntuu kyllä ehdottoman hyvältä juuri mainitsemiesi seikkojen vuoksi. Erityisesti kun tulikin ne kaksoset mutta muutenkin on ihana, kun esikoinen on jo itsenäisempi touhottaja, joka ymmärtää jo niin paljon enemmän kuin aiemmin.

1 vastaus

Meillä on 5.5 vuoden ikäero ja se on ollut minulle erittäin sopiva. Luulen, että 3v ikäero olisi minulle minimi. Siirtymä 2 lapsen äidiksi ei ollut helppo ja usein tunsin itseni todella riittämättömäksi, vaikka esikoinen oli monien mielestä jo todella iso! Mutta sen voin sanoa, että jopa nämä mun kaksi leikkivät vallan hyvin yhteen nyt 8- ja 3-vuotiaana (ok, silloin kun esikoiselle ei ole ”parempaa” seuraa tarjolla, mutta kuitenkin) ja molemmat selvästi saavat paljon sisarussuhteesta. Ja aikuisena tuo ikäero on mitätön, uskoisin 🙂
Ja todellakin helpottaa suunnattomasti, kun ei tarvitse pelätä esikoisen telovan itseään kun huomio keskittyy vauvaan.

1 vastaus

Ehdottomasti samaa mieltä, vaikka meillä ei toista vielä olekaan. Saatiin meidän esikoinen helmikuussa ja toisen aika voisi olla sitten kun tämä on vähän reilu 3v. Musta ei olis venymään kahden ihan pienen tarpeisiin samanaikaisesti. 3-vuotias kumminkin jo osaa paljon itse, vaikka pieni onkin. Ja sekin on totta, ettei sitä aikaa voi itse loppupeleissä kovin paljon päättää.

1 vastaus

Tä on varmaan mun sellainen epäsuosittu mielipide, muttta musta on hyvin epäreilua lapsia kohtaan se liian pieni ikäero. (Puhutaan sellaisista alle 2v), koska se eka lapsi ei todellakaan ole valmis vielä itsenäistymään vaan tarvitsee äitiä paljon, mutta sitten taas myös se vauva on oikeutettu saamaan kaiken huomion ja äidin jaksamisen. On jollain tapaa itsekästä ”haalia” pieniä liian nopeasti, koska harvan voimat oikeasti riittää. Toki myöskin poikkeuksia on ja jokainen perhe, lapset ja äidin voimavarat on erilaisia 🙂
Meillä tuli lapsille 2v4kk ikäeroa, ja se oli just täydellinen! Isosisko oli kypsä muutokseen ja vältyttiin täysin mustasukkaisuudelta ja reagoinneilta. Pieniä juttuja ehkä huomattiin, mutta ei niitä suoraan voinut yhdistää elämänmuutokseen. Nyt isosisko leikkii 11kk pikkuveljensä kanssa ihan innoissaan ja rakastaa toista uskomattoman paljon. Ja pikkuveli on ihan surkuna kontailemassa pitkin kotia etsimässä siskoaan sillon kun hän on poissa kotoa <3 Ollaan saatu antaa lapsille mieletön lahja, kun heillä on toisensa <3

1 vastaus

Mun on pakko olla tästä niin eri mieltä oman kokemuksen kautta. Esikoinen oli 1v2kk kun kakkonen syntyi. Eikä ollut mustasukkainen yhtään. Eihän hän edes varmaan viikon päästä muistanut, että oli joskus ollut ainoa lapsi. Hän halusi pikkusiskoa kovasti ”hoitaa”. Olihan siinä tekemistä kun niin pieni ikäero. Mutta itse koen enemmänkin sen olleen vielä helpompaa kun oli lapset niin samanikäiset. Kun nyt kun on 5,4 ja 1 vuotiaat, niin 5 ja 1 vuotiailla on eri leikit ja kaipaa erilaista tekemistä, niin että äidin pitää revetä samaan aikaan moneen paikkaan. 😀 niin ja kakkonen olikin hirveän mustasukkainen kolmosen syntyessä. (3v.Ikäero) se jos mikä oli hormoonihuuruissa raskasta. Mutta nämä on myös niin luonnekysymyksiäkin.

1 vastaus

Mun mielestä tää on vähän kurjasti sanottu, että on itsekästä haalia lapsia pienellä ikäerolla. Mulla on 4 kuukauden ikäiset kaksoset ja eihän tähän voi itse vaikuttaa. Mun on pakko revetä kahden vauvan tarpeisiin. Koen jatkuvasti syyllisyyttä, kun molemmat haluavat samaa aikaa huomiota, mutta en vaan kykene antamaan heti toiselle syliä yms. Syötän toista ja toinen itkee nälkää. Kaksosten saamista ei voi valita. Välillä mietin, että olispa ollut kiva saada lapset parin vuoden välillä, mutta nämä tuli nyt samaa aikaa ja olen siitä onnellinen. Tulevaisuudessa on aina se leikkikaveri, riitakaveri ja kiireinen äiti. Toisaalta, eihän sitäkään voi valita jos vauva syntyy ja käy niin, että toinen vauva päättää tulla heti perään. Aina on kaikkeen mahdollisuus, eikä se ole itsekkyyttä.

1 vastaus

Mun alkuperäsen kommentin ei tosiaan ollu tarkotus syyllistää mistään eikä loukata ketään. Mielipiteet on omien kokemuksien kautta syntyneet, ja kuten alkuperäisessäkin viestissä sanoin, niin jokainen perhe on erilainen <3 Meidän tapauksessa (itseni tuntien) se olisi ollut multa itsekäs teko, koska mun voimavarat ei olis riittäneet kahden vaippaikäisen lapsen kanssa. Olisin ollu hermostunut, kiukkuinen ja väsynyt. Meidän lapset on myös tosi läheisriippuvaisia, ja ovat ensipäivistä saakka olleet kiinni minussa. Alkuperäinen kommenttini ehkä särähtää, mutta pohdin tosiaan omaa perhettämme siinä, enkä muiden <3

1 vastaus

Kiitos korjauksesta, ehkä tässä univajeessa ymmärtää liian helposti toisten kirjoituksia väärin. 🙂

1 vastaus

Sitähän sanotaan että alle 1.5 vuoden ikäerolla lapsista tulee ikäänkuin ”kaksoset” sillä eivät tosiaan muista olleensa ainoita lapsia! <3 Mulla on yksillä tutuilla vuosi ikäeroa lapsilla ja ovat kuin paita ja peppu, mutta toki se on rankkaa vanhemmille aluksi, myöhemmin sit ehkä vähän helpompaa jos lapsista on seuraa ja ne yöttömät yöt on jo "kärsitty" 😀

1 vastaus

Voi ajatella että pieni ikäero on epäreilu, koska pieni taapero joutuu jakamaan huomion ja pärjäämään tarpeiden kanssa yksin niin aikaisin. Toisaalta isossa ikäerossa voi lapsista tuntua epäreilulta ettei ole leikkikaveria. Epäreilua voi olla myös se että lapsia hankitaan (saadaan) vaikka oma jaksaminen ei selkeästi riitä.Näitä juttuja ei voi kyllä tietää, ihan persoona- ja tapauskohtaisia!

1 vastaus

Ei tosiaan voi, persoona ja temperamantti vaikuttaa siihen miten mustasukkaisuus ilmenee ja toki sekin onko joku pahempi vaihe (uhmaikä!!!) meneillään. 😀 Ei taida olla yhtä oikeaa ratkaisua vaan nimenomaan kaikessa on puolensa! 🙂

1 vastaus

Miten osaatkin aina pukea sanoiksi minun ajatukseni! Meillä lapsilla on ikäeroa 2v 2kk, ja he ovat nyt iältään 1 ja 3. Mietin juuri, miten paljon helpommalla olisi ehkä päässyt, jos meitäkin olisi onnistanut myöhemmin! Ero esikoisessa tämän vuoden aikana on nimittäin huima! Vauvan tullessa taloon mulla oli yhtäkkiä kaksi lasta vaipoissa, ja kaksi lasta jotka heräilivät yöllä. Onneksi vauva oli kuitenkin aivan superletkeä tyyppi, joten vauvavuosi tuli rämmittyä läpi. Tunsin myös syyllisyyttä siitä, että esikoinen joutui niin pienenä luopumaan paikasta huomion keskipisteenä. Aika hölmö ajatus ehkä, mutta sitäkin mietin 😀 Nyt alkaa varmaankin ”pahin” (huono sanavalinta, molemmat kovasti toivottuja lapsia kuitenkin!) olemaan ohi, ja toivon että pojista kasvaa hyvä parivaljakko. Ainakin veljellinen kinastelu onnistuu (miten ne voi kehittää kinan mistä vaan!?)

Summa summarum, lapsien ikäeroa harvoin voi tarkasti valita, joten mennään sillä mitä on. Lapset sopeutuu kyllä, ja lopulta me aikuisetkin 😉

1 vastaus

Se on muuten valtava ero tuossa jos vertaa 2 vuotiasta 3-v:hen. 2 vuotta taitaa edelleen olla se suosituin ikäero ja samaa mekin aluksi mietimme ja jos olisi heti tärpännyt ei sen yli kauheasti oltaisi mentykään, mutta elämä päätti näin ja nyt tämä tuntuukin just meille sopivalta ikäerolta (ihan kuten olisi varmaan pienempi tuntunut jos niin olisi käynyt). <3 Kyllä lapset sopeutuu kaikkeen ja aikuiset ehkä sit perässä. Se syyllisyys on kyllä karmeeta!!! 😀

1 vastaus

Meillä 3kk täyttävät identtiset kaksostytöt. Meidän esikoiset. En olisi ikikuuna päivänä voinut kuvitella kuinka rankkaa tämä voikaan olla niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Sydäntä riipii,kun ei voi antaa molemmille täyttä huomiota vaan joudun sen heti jakamaan heidän kesken. Kuten aiempikin kaksosten mama kirjoitti, niin toinen joutuu odottamaan ruokaansa ja yksi kerrallaan sylissä.

Sitten taas nämä neidit ei päivällä suostu nukahtamaan muualle kuin syliin tai liikkuviin vaunuihin. Syli ei vaihtoehto,koska olen päivät yksin ja lähes kaikki alkuillatkin. Mies rakentaa meille taloa ja käy osittain myös töissä. Joudun siis käymään 6krt vrk kävelylenkillä laahustamassa pitkin kaupunkia, jotta meillä ei asuisi kahta yliväsynyttä vauvaa.

Toivon todella tämän helpottavan lähikuukausina ja palkitsevan joskus tiiviillä sisarrussuhteella

1 vastaus

Meillä on jo tyttö eskarilainen. Ja toistaiseksi ainoa lapsi. Haaveilin joskus lapsista hyvin pienellä ikäerolla mutta tässä nyt ollaan tällaisessa tilanteessa. Tyttö kaipaa sisaruksia mutta on ollut pakko miettiä myös omaa jaksamista. Toisaalta on ajatuksena ihana että olisinkin kotona vauvan kanssa kun isompi tulee ensi vuonna koulusta:) yhteisiä leikkejä ei tietenkään sitten ole mutta ehkä aikuisena voivat olla läheisiä.

1 vastaus

Meillä ihan samanlaista, tytöillä ikäeroa pari viikkoa yli 3 vuotta ? On niin ihana seurata kun pikkusisko seuraa isosiskoa silmä tarkkana ja juttelee/naureskelee hänelle ❤ Ja isosisko haluaa aina auttaa kun puetaan, vaihdetaan vaippaa ym. Nyt on myös alkanut myös leikkiä enemmän nukella ja sitä imetetään ja nukutetaan samalla lailla kun äitikin tekee ?On se vaan niin ihana seurata kuinka rakkaita ovat nytjo toisilleen ❤

1 vastaus

Voi miten ihana kun sinulla noin ihana asenne tähän ikäeroasiaan <3 Itsellä nyt 1,5v tyttö ja aina oli ajatuksissa että sisarus voi tulla sitten 2 v ikäerolla. Elämä kuitenkin puuttui peliin ja sain keskenmenon joten alle 2,5v ikäeroa ei ainakaan tule. Nyt tuntuu tosi raskaalta ja vaikealta että joutuu luopumaan siitä ”pienen ikäeron” ajatuksesta kun tuo esikoinenkin muuttuu päivä päivältä sellaiseksi omaksi itsenäiseksi tytöksi pienen vauvan sijaan! Oliko sinulla mitään vastaavanlaisia ajatuksia silloin kun toista yrititte? Tahtoisin nyt ripauksen tuota sinun ihanaa asennettasi tännepäin kiitos <3

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Baby bear
Perheemme ja erityisesti tyttäremme arkea huumorilla höystettynä. Lue myös Xenia's Day -blogiani Annassa! contact: xeniablogi@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Lelujen säilytyksestä juttua baby bearin puolella!☺️👶🏼👧🏼 #toybox

xeniasday

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: