Yleinen 6.10.2014
TEKSTI Xenia

Soseet ja niiden aloitus

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Meille ehdotettiin neljäkuukautisneuvolassa soseiden maistelun aloitusta, tytön paino on aina ollut pituuskasvusta hieman jäljessä ja lisääntyvä liikkuminen alkoi näkymään maidon kulutuksen hyvin suurena kasvuna ja siltikin paino laahasi pikkasen perässä. Vaippaa saikin vaihtaa vähän väliä, mutta nyt kuuden kuukauden iässä on tilanne hieman toinen, maitoa kuluu aikalailla se 6 desiä päivässä kaiken ruuan päälle. Aloitimme siis neljän kuukauden iässä maistelemalla perunaa, porkkanaa ja kasvissoseita. Alussa annokset olivat lusikallisen luokkaa ja neidin ilme ruuan suuhun saadessaan näkemisen arvoinen: ”mitä ihmettä tää on?”.  No, alussa maistui lähinnä peruna-porkkana maitoon tehtynä ja sen lisäksi kaikki hedelmäsoseet jossa oli joko päärynää tai banaania, mutta pikkuhiljaa kokeilemalla menee alas lähes kaikki ja vieläpä aika hyvällä ruokahalulla. P1010089_edited-1 Mä otin tavoitteeksi sen, että teen itse noi suolaiset soseet ja ostan kaupasta sitten niitä hedelmäsoseita yleensä sellaisena vaihtoehtona johon ei ole lisätty sokeria. Tällä hetkellä teen yleensä viikon satsin pakastimeen ja sulattelen niitä sitten lounaalle valmiiksi. Kiinteiden ruokailu on löytänyt jo aikalailla omat uomansa, mutta pian on tarkoituksena lisätä tuonne se päivällinenkin, nyt kun on pikkuhiljaa lähdetty liikkeelle ensin lounaasta, tuotu mukaan sitten välipala, sitten aamiainen ja lopuksi vielä iltapala. Aamulla ja illalla syödään kaurapuuroa, lounaalla kasvissosetta, jossa vaihtelun mukaan joko kanaa, kalaa tai tällä viikolla myös lihaa. Välipalaksi sitten hedelmäsosetta tai rahkasosetta ja muuten sitten kaikissa väleissä maitoa. P1010061 Mulle oli alussa epäselvää se miten sitä maitoa kannattaa antaa, ennen vai jälkeen ja sanoisin että sekin on aika ihmiskohtaista. Meillä aloitetaan aamu aina maidolla ja köllötellään sit puolisen tuntia ennen aamiaista. Päivä puolestaan päätetään maidolla, yleensä noin puoli tuntia – tunti iltapalan jälkeen. Muuten yritän pitää kiinni siitä, että tyttö saa jokaisen aterian välissä maitoa, eli että ei tulisi kahta ateriaa peräkkäin. Yleensä kyllä huomaan jos tyttö on janoinen, sitten eikun maito valmiiksi ja syömään. P1010097 Meillä on ehkä hassua se, että siinä missä ruoka menee loistavasti alas on maidonjuonnon kanssa edelleen keskittymisongelmia. Ruokaa voi syödä missä hälinässä tahansa, mutta maidonjuonti vaatii täydellisen keskittymisen ja mielellään myös rauhallisen ympäristön, ellei kyseessä ole sit kauhea jano. Vauvat tosiaan on erilaisia, meidän neiti ilmeisesti arvostaa kaiken ympäröivän maailman tarkkailun maidonjuonnin edelle, mutta lasken silti aina maitomäärät niin että ei missään tapauksessa mentäisi puolen litran alle päivässä, se maito kun on kuitenkin kasvavalle vauvalle erittäin tärkeetä! 🙂 No, ensin meillä oli tosiaan kasvissoseet ja sen jälkeen alettiin tuossa viiden ja puolen kuukauden tienoilla lisäämään sinne myös ensin kanaa ja sitten kalaa. Tällä viikolla valmistan myös possun sisäfiilettä, mielenkiinnolla odotan minkälaisen vastaanoton se saa. P1010069 Mä yleensä keitän lihan ja kalan paistan vaan uunissa ilman mitään mausteita. Siitä sit mössään sitä joko keitettyyn veteen ja pakkaseen ”annospaloina” (jääpalamuotti) tai sit suoraan kasvisten joukkoon (ilman keitinvettä) ja teen siitä sopivia annoksia jääkaappiin ja pakkaseen. Mä käytän tällä hetkellä kaikkein eniten kasviksista parsakaalia, kesäkurpitsaa, kukkakaalia ja porkkanaa perunan kaverina. Jos laitan soseeseen bataattia, jätän porkkana ja perunan väliin kun bataattihan on vähän kun noiden yhdistelmä. Lisään  soseisiin välillä lorauksen öljyä ja välillä pienen nokareen suolatonta voita ja sit mössään sauvasekoittimella melko tasaiseksi massaksi. Joukkoon sit kana, liha tai kala ja lisää mössäystä ja sit annoksina joko jääkaappiin tai pakastimeen. Tässä nyt esim yksi resepti mitä aika usein teen, tästä tulee meille noin 7 annosta.

  • pari keskikokoista perunaa
  • pari keskikokoista porkkanaa
  • parsakaalin nuppuja (ehkä 4-5)
  • puolikas kesäkurpitsa
  • 1 kanan rintafilee (reilu 100g)

Pilko kasvikset ja keitä. Keitä kana erikseen (noin 30 minuuttia). Lisää nokare suolatonta voita/loraus öljyä pehmeäksi keitettyjen kasvisten joukkoon ja vähän vauvan omaa maitoa perään. Soseuta. Lisää pilkottu kana mukaan ja soseuta lisää. Pakkaa parin päivän tarpeet jääkaappiin ja loput sit minigrip-pusseihin pakastimeen. Meidän tyttö syö yleensä lounaalla sellaisen pilttipurkillisen sosetta ja yleensä säilönkin nuo jääkaappiin menevät annokset pestyihin pilttipurkkeihin. Toinen sose mikä maistuu on:

  • puolikas bataatti (isohko)
  • parsakaalia ja/tai kukkakaalia (pari nuppua kumpaakin)
  • noin puolikas kesäkurpitsa
  • uunilohta (reilu 100 g)

Kasvikset siis keitetään ja soseutetaan (tähän en lisää öljyä tai muutakaan rasvaa, kala kun on muutenkin rasvaista) ja lohta paistan uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia. Sit vaan kaikki taas sekaisin (lohen nypin ensin ettei varmasti ole ruotoja), maitoa perään ja soseeksi! 🙂 Mä ajattelin ensin, että tyttö ei tule tykkäämään kalasoseesta kun onhan se kalan maku kanaa todella paljon voimakkaampi, mutta loistavasti maistuu ja hyvä niin, kalahan kun on todella terveellistä rasvoineen ja vitamiineineen. Jos jotain haluan tytön oppivan ruokailun saralta on se se, että kaikkea kohtuudella. En pelkää antaa lapselleni rasvaisempia tuotteita kuten voita tai öljyä, mielestäni terveellinen elämä ja hyvä kasvu pitää sisällään lautasmallin ja myös ne rasvat siihen päälle. Jos jotain pitäisi välttää/rajoittaa, niin on se enemmänkin se sokeri ja todennäköisesti päädymme lauantain karkkipäivään jos tyttö samanlaiseksi sokerihiireksi kuin isänsä ja äitinsä kasvaa. Tämä nykyajan trendi jossa vältetään kaikkea rasvaa ja korvataan se sit makeutusaineilla on mielestäni paljon epäterveellisempi kuin se, että syödään luonnollista ruokaa. Voin ottaa tähän hyvän esimerkin omasta isoäidistäni, joka on aina syönyt perunaa, voita ja lihaa ja kaikkea kohtuudella. Liikkunut sopivasti, jättänyt tupakoinnin aina väliin ja juonut alkoholiakin hyvin vähän. Nyt hän täyttää pian 101 vuotta ja asuu edelleen yksin hissittömän talon kolmannessa kerroksessa. Toki geenit vaikuttavat suuresti, mutta en itse usko mustavalkoiseen ajatteluun mitä tulee ruokailuun. No, tietysti tapansa kullakin ja tokihan sitä pitää tehdä niinkuin hyvältä tuntuu mitä omiin lapsiin tulee! 🙂 Kuten kuvasta muuten näkyy, tyttäremme on oppinut istumaan joten pääsimme istumaan oikein syöttötuoliin. Ajankulun muuten huomaa vielä nopeammin nyt kun on joku siitä koko ajan muistuttamassa, muutama päivä ja tämä pallero onkin jo puolivuotias! :O Jos teillä on muuten jotain todella hyvin maistuvia reseptejä vauvansoseiden osalta niin kertokaahan, mielelläni keksisin uusia tuulia tähänkin kokkailuun! 🙂

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Baby bear
Perheemme arkea huumorilla höystettynä. Lue myös Xenia's Day -blogiani Annassa! contact: xeniablogi@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • And my girl!❤️ one of the things i I really love about England is the nature. Very different to the views here in Finland😘 #ashridge #motheranddaughter #love

xeniasday

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: