Yleinen 9.5.2015
TEKSTI Xenia

Unen hakemista

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Tätäkin kirjoittaessa kuulen tytön huoneesta melkoisen kovaa ”kokokokokokokokok” ääntelyä. Päiväunille mennään yleensä väsymyksen ilmaannuttua, joko lounaan tai välipalan jälkeen (riippuen siitä mitenkä olen koiran kanssa lenkkeillyt – jos lenkki viivästyy, nukkuu tyttö pienet päikyt ulkona ja sit pidemmät sisällä, ja puolestaan jos mennään lenkille aikaisin, nukkuu tyttö yhdet pitkät päikyt sisällä) ja yleensä se uni tulee melkoisen nopeasti masun ollessa täynnä ruokaa ja maitoa. Tällä hetkellä homman laita on kuitenkin se, että yleensä tytöllä menee melkein tunti ennen kuin unesta saadaan kiinni vaikka hän kuinka väsynyt olisikin. Siellä höpötellään, pyöritään, revitään lakanoita patjan alta, leikitään, ja tehdään tämä kaikki kymmenen kertaa uudestaan ennen kuin tyttö nukahtaa kesken höpöttelynsä johonkin hassuun asentoon. Mietin tuossa että mistä tämä yhtäkkinen muutos saattaisi johtua ja mieleen tuli se josko tyttö olisi ottamassa uutta kehitysaskelta puheen muodossa. Sitä höpöttelyä kun on tällä hetkellä paljon enemmän joten kenties hän ei sit vain malta ”kokokokobäbäbäbäb” fraasien väliltä nukkua. Mitään raivareita hän ei sängyssään juuri koskaan saa vaan tuntuu pikemminkin nauttivan näistä omista leikkihetkistään todella väsyneenä. Onko teillä ollut tällaista? 🙂 P1010250

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: