Yleinen 9.1.2015
TEKSTI Xenia

Vuosi sitten

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Uusi vuosi on aina eteenpäin katsomisen aikaa, mutta minä halusin vilkaista ja muistella aikaa tasan vuosi sitten. Millaista elämä oli ja miten se onkaan muuttunut.. <3 P1010050 Laskettuun aikaan oli tasan kolme kuukautta ja maha alkoi kasvamaan tasaisesti. Liikkeitä tuntui päivittäin ja meidän pienokaisen lemppariksi muodostui venytellä jalkoja mun kylkeen niin että sen tunsi ja näki.. P1010058 White Companyn ja John Lewisin alemyynnit koituivat mun kohtaloksi ja ostin pikkuiselle vaatteita. Muistan vieläkin kuinka taianomaiselta tuntui avata noita paketteja jossa oli pikkuruisia yökkäreitä ja pöksyjä pikkuruiselle ihmiselle.<3 P1010032 Meidän tällä hetkellä 28-kiloinen Max koiramme oli vielä ihan pieni pentu ja hyvin tuhma sellainen nyt jälkikäteen ajateltuna. Onneksi tuo aika on ohi! 😀 Kaiken kaikkiaan mun kehoon leviää lämpö kun ajattelen ja vertaan tilannetta vuosi sitten ja nyt. Tuolloin kaikki oli jännittävää ja jopa hieman hermostuttavaa. Sitä ei tosiaan tiennyt mitä odottaa ja mun kaltaiselle ihmiselle se on aika paljon. Jotenkin tämä nykyinen arki on kuitenkin ainakin mun pääkopalle rennompaa ja rakastan sitä että meitä on täällä nyt yksi enemmän. Kuinka onnekas sitä saakaan olla kun raskaus päättyy onnellisesti terveen vauvan syntymään, mikään kun ei ole itsestäänselvää! Seuraava vuosi tulee olemaan kiireinen koulu- ja rakennuskuvioineen, mutta uskon että sitäkin antoisampi. Odotan innolla kaikki pikkuisen tuomia ”haasteita” ja sitä että saan nähdä hänen kasvavan tuosta aina vaan isommaksi ja isommaksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sitä persoonaa ei tosiaan puutu ja kuten Englannin mummu totesi, ei tyttöä voi ainakaan tylsäksi sanoa! 😀  Joka tapauksessa, katsotaan jos ensi vuonna alettaisiin miettiä seuraavaa pienokaista, varovainen toive kun on se kolmen vuoden ikäero tai jotain sinne päin. Mielenkiinnosta muuten kyselen, että paljonko teillä useamman lapsen saaneilla on ikäeroa lasten välillä? Entä oliko seuraava raskautuminen ”helpompaa”/vaikeampaa kuin ensimmäinen? Mua kiinnostaa valtavasti se psyykeen vaikutus siihen mitenkä raskaus alkaa, usein kun sitä nimittäin sanotaan, että jos on kauhea stressi asiasta, ei tapahdu mitään ja sit jos asian ”unohtaa”, saattaakin huomata yhtäkkiä olevansa raskaana. Kaipa sen kehon pitää olla melko ”stressitön” että tällainen valtava asia voi tapahtua! 🙂 Joka tapauksessa, innolla vuoteen 2015, katsotaan miten tapahtumarikas tästä vuodesta tuleekaan! :)<3

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: