ÄIDIT 9.6.2017

SYNNYTYS PILAA NAISEN

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Välillä törmään tällaisiin keskusteluihin, missä paasotaan että synnytys pilaa naisen ihan totaalisesti. Alapää repeää ja venyy ja on pilalla, raskauskiloista ei pääse eroon, ahteri levenee, raskausarvet ovat rumia, tissit roikkuu. Näissä keskusteluissa myös usein kehotetaan nuoria naisia harkitsemaan tarkasti ennen kuin ryhtyvät lapsenteko hommiin. Nämä keskustelut tekevät minut niin surulliseksi. Ei raskaus pilaa naista. Jotkut selviävät ilman minkäänlaisia ”jälkiä” raskaudesta, mutta vaikka naisella olisi kaikki yllämainitut jäljet, mitä sitten? Sinun keholla olet rakentanut ja synnyttänyt lapsen tähän maailmaan. Ole ylpeä itsestäsi ja kehostasi.
Itse olin tosi tyytyväinen mun kroppaan ennen raskautta. Olin yrittänyt saada itseäni kesäkuntoon, kävin lenkillä, käytin kahvakuulaa, yritin väkisin kiinteyttää itseäni sekä rakentaa lihaksia. 7 kuukauden oksentamisen ja vuodelevon jälkeen kaikki lihakset olivat hävinneet. Jäljellä oli pelkkä luuranko enkä jaksanut nostaa yhtään mitään. Vaikka itse halusin kääriytyä peittoon koska en kestänyt katsoa peilissä takaisintuijottavaa luurankoa kaikki olivat sitä mieltä että olenpa onnekas, kilot lähti noin vaan ja olen entistä laihempi. Olen kuitenkin huomannut että kaikki kiinnittävät huomiota mun kehoon ja ihmettelevät mitä vaatteiden alla piileksii. Tänään päätin että fuck it – mä heitän peiton pois ja hyväksyn itseäni tällaisena kun olen.
Viikko synnytyksen jälkeen sain vanhat farkut jalkaan, vaikka vatsa vielä pömpötti. Kuukausi synnytyksen jälkeen vatsa oli vetäytynyt ja vanhat farkut liian pieniä. Toisaalta en ole yllättynyt, minähän en myöskään pystynyt syömään yhtään mitään 7 kuukauden aikana. Tämän jälkeen alkoi hirveä stressi ja väsymys kun Kirppu oli jatkohoidossa, enkä silloinkaan muistanut syödä kunnolla. Vielä 4 kuukautta synnytyksen jälkeen syöminen on minulle vaikea asia, kun on niin tottunut että kaikki tulee bumerangina ylös. Ennen rakastin ruokaa, nykyään katselen kelloa ja huomaan että ”oho, en ole syönyt koko päivänä” ja väkisin yritän syödä jotain.
Eli tässä minä olen, ihmisten edessä ilman peittoa. 4 kuukautta raskauden sekä sektion jälkeen. Onnekas yksilö joka painaa vähemmän raskauden jälkeen kuin ennen (163 cm / 47 kg), ei raskausarpia, ei näkyvää arpea sektiosta. Lihasmassaa sekä kuntoa pitää vielä treenaamalla saada takaisin, mutta muuten olen samanlainen kuin ennen. Raskaus ei pilannut minua, ainakaan fyysisesti, mutta jos olisin saanut raskauskiloja tai raskausarpia tekisin tämän silti. Kirppu olisi sen arvoinen. Eli sinä, nuori nainen (tai miksi ei vanhempikin) joka harkitset lasta, mutta et uskalla koska pelkäät olevasi pilalla sen jälkeen – älä pelkää. Kehosi muuttuu, mutta se ei tarkoita että se olisi pilalla, tai että sinä olisit pilalla.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (11)

Itseäni ärsyttää juuri nämä kaikki kauneusihanteet ja miten suuri merkitys ulkonäöllä on… itse olen 23v kolmen lapsen äiti, löytyy raskausarpia, tissit roikkuu ja kilojakin vielä 6 jäljellä vaikka vuosi viimeisestä synnytyksestä. Mutta en välitä, kelpaan itselleni sekä miehelleni näin,kenellekään muulle ei tarvitse. Varmasti kilot tippuu jos joskus jaksan asian eteen alkaa töitä tekemään, mutta nyt keskityn lapsiini ja muihin tärkeisiin asioihin elämässä 🙂




0
1 vastaus

Rohkea postaus ja totta joka sana, vaikka itse en äiti olekkaan niin pystyin samaistumaan tuohon että oikeasti siunattujen, raskauden kokeneet naiset ovat kaikki upeita arpineen <3

Ps. En saa tätä uutta blogisivustoasi mitenkään lisättyä bloggerin puolelle lukulistaani:O Jotenkin etusivun linkittäminen ei toimi. :/ Innolla muuten odottaen kulissien takana haastetta 😉




0
1 vastaus

Eikä ? mä en itse oikein tiedä noista teknisistä asioista, varsinkaan nyt kun siirryin kaksplussalle ja niillä on ”valmis pohja” ?! Juu se tulee ensiviikolla vlogin muodossa ? on kyllä ollu aika erikoista kuvata silleen ”kulissien takana” muuten ? varsinkin nytten kun Kirpulla on ne hammasraivarit ?




0
1 vastaus

Kun blogin osoitteen perään lisää feed
niin pitäisi kaksplussan alustalta tulevat postaukset päivittyä bloggerin lukulistalle! 🙂




0
1 vastaus

Fuck it ja ei väliä, miltä näyttää, mutta silti mv-kuvia ja hirveä tarve muiden ihmisten hyväksynnälle xD Perus 15kpl tusinassa blogijuttuja..




0
1 vastaus

En nyt oikein tiedä mitä eroa sillä ois ollu jos kuvat ois värillisenä versiona mutta.. voihan asian näinkin tulkita ?




0
1 vastaus

Täysin asiaa puhut :).. Kiva oli löytää blogisi täältä kaksplussalta jään ehdottomasti seuraamaan!




0
1 vastaus

Kiva kuulla! ?❤️




0
1 vastaus

iik! ekaa kertaa kommentoin. Pakko lisätä ja painottaa, että eniten tuossa ”pilalle menemisessä” ärsyttää ajatus siitä, että naisena olemisessa tärkeintä on keho ja ulkonäkö.




0
1 vastaus

Olen aivan samaa mieltä! Sekä nämä kauneusihanteet. Jokainen on kaunis omalla tavalla ?




0
1 vastaus

Mun mielestä synnytys on maailman ihanin asia naisena olemiseen autat uuden ihmisen maailmaan vaikka kilot jää rinnat roikkuu takalisto levenee en välitä kaksi lasta synnyttänyt ja vartalon kanssa sinut




0
1 vastaus

Itseäni ärsyttää juuri nämä kaikki kauneusihanteet ja miten suuri merkitys ulkonäöllä on… itse olen 23v kolmen lapsen äiti, löytyy raskausarpia, tissit roikkuu ja kilojakin vielä 6 jäljellä vaikka vuosi viimeisestä synnytyksestä. Mutta en välitä, kelpaan itselleni sekä miehelleni näin,kenellekään muulle ei tarvitse. Varmasti kilot tippuu jos joskus jaksan asian eteen alkaa töitä tekemään, mutta nyt keskityn lapsiini ja muihin tärkeisiin asioihin elämässä 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Desire Nyman
9/16 asti dokumentoitu matka neidistä vaimoksi, monta keskenmenoa ja yksi vaikea raskaus, vaimosta takaisin neidiksi, keskostytön äidiksi 01/17, yksinhuoltajasta uusioperheeksi. Tervetuloa mukaan etsimään valoa tunnelin päässä. nymandesire@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Yhdeksän hyvää ja kymmenen kirosanaa 🍒

Desirenyman

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: