ÄIDIT 12.7.2018

Sellainen äiti en ainakaan halua olla

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Muistatteko miten te olitte täydellisiä äitejä? Tarkoitan siis sen ajan ennen kuin saitte lapsia. Kun luulimme että tiesimme kasvatuksesta paljon, tai lapsista ylipäätänsä. Ne ajat kun luulimme että meidän lapset ei vedä itkupotkuraivareita kaupassa eikä nyt ainakaan syö autossa. Kun me luulimme että äitiysloma olisi lomaa. Ihanaa kun ei tarvitse herätä aikaisin ja lähteä töihin. Voi niitä aikoja.

Minä en ainakaan aijo olla sellainen joka valittaa raskausaikana, koska raskaus ei ole itsestäänselvyys. Eikä se edelleenkään ole itsestäänselvyys, mutta se ei tee raskaudesta yhtään sen mukavampaa. Liitoskipuja, pahoinvointia, unettomuutta, alaselkäkipuja, pissahätä, supistuksia ja mitä nyt vielä. Käsi sydämmellä, eikö kertaakaan tehnyt mieli valittaa? Varmasti teki, koska raskausaika ei aina ole ihanaa, kuten ei myöskään synnytys. Ennen vanhaan naiset synnyttivät luomusti saunassa, mutta se ei tarkoita että sinun olisi pakko pärjätä ilman kivunlievityksiä vaikka suunnittelit tekeväsi niin. Ennen vanhaan moni olisi varmaan ottanut epiduraalin jos se olisi ollut mahdollista.

Neuvolassa kysytään jos aijot imettää ja saat sellaisen kuvan että tämäkin asia olisi itsestäänselvyys, joten vastaat kyllä. Minä en ainakaan aijo olla se äiti, joka syöttää vauvalle korviketta pelkästään sen takia että en jaksa imettää. Mutta sitten imettäminen ei välttämättä onnistu syystä x tai y. Yrität kaikkesi, kätilöt yrittävät tsempata että yrittäisit vielä ja neuvolassa kysytään miten imetyksen kanssa menee? Ahdistut, syyllistät itseäsi ja hormoonihuurruissa saatat itkeä hysteerisestä vaikka vannoit että minä en ainakaan aijo olla se äiti joka muuttuu ihan hysteeriseksi. Valvot nukkuvan vauvan vieressä, koska haluat varmistaa että hän nyt varmasti hengittää ja väität itsellesi että ei, tämä ei ole hysteriaa vaan aivan normaalia.

Eihän sinun myöskään pitänyt olla se äiti joka ei välitä ulkonäöstään lisääntymisen jälkeen. Ei minunkaan pitänyt olla, terveisin farkut päällä maksimissaan kolme kertaa kuukaudessa ja meikkiä ehkä viisi. Moni luulee varmasti että olen värjännyt ombren, mutta oikeasti se on 15 cm juurikasvu. Moni luulee varmasti myös että pesen hiuksiani enemmän kuin kerran viikossa, koska kuivashamppoo. Moni luulee varmaan myös että mun rinnat jotenkin maagisesti ovat kestäneet imetystä ilman niin sanottua ”pientä väsymystä”. Näkisittepä minkä näköiset nämä puolityhjät vappupallot ovat ilman hyviä liivejä.

Minä en ainakaan halunnut olla se äiti joka nukkuu samassa sängyssä vauvan kanssa koska seksielämä. Mutta olin aika usein se äiti joka vaan nukahti, vauva vieressäni, samassa sängyssä. Olin myös se joka väitti että minä kyllä tiedän mitä väsymys on, koska olenhan minä ennen lapsiakin valvonut ja joka silti tuplasi (jos ei jopa triplasi) kahvimäärän Bellen syntymän jälkeen. Olen sellainen tylsä ihminen joka antaisi vasemman käden ja oikean jalan jos saisin nukkua kolme vuorokautta putkeen. Sellainen tyypillinen, tylsä ja väsynyt äiti jonka lupasin että en tule olemaan.

Lapsia ei kannata hemmotella pilalle koska silloin he huutavat kaupassa. Lapsille ei kannata antaa sapuskaa autossa koska silloin he oppivat että niin saa tehdä ja autokin näyttää kaatopaikalta sen jälkeen. Mun lapsi ei riko mitään, koska turha sitä on itkeä jälkeenpäin jos niitä tavaroita jätetään esille. Jos lapsien kanssa pysyy rauhallisena niin ne eivät kiukuttele tai huuda ja minä nyt en ainakaan aijo olla se äiti joka huutaa naama punaisena tai se joka itkee typeristä jutuista. En myöskään aijo olla se äiti joka valittaa että on rankkaa, se joka laittaa satatuhatta vauvakuvaa instagraamin enkä nyt ainakaan se joka sanoo että ymmärrät sitten kun saat lapsia. Mun lapselle ei muutenkaan satu vahinkoja, koska olen skarppina koko ajan.

Ja tässä minä nyt olen. Puolitoista vuotta äitiyttä takana ja olen nimenomaan just se äiti jonka en ainakaan halunnut olla. Se äiti jonka lapsi kerran tippui sohvalta koska en ollut skarppina vaan pesemässä pyykkiä. Se äiti jonka lapsi huusi kaupassa ihan vaan koska hänellä oli nälkä ja häntä väsytti. Se äiti joka viskosi hattivatti sipsejä takapenkille jotta se jatkuva huutaminen loppuisi ja jonka auto ei ikinä ole siisti. Se äiti joka tietää että äitiys on rankkaa. Sellainen äiti joka ei käy töissä 9-5 mutta hoitaa työmaata täällä kotona 24/7. Olen myös juurikin se äiti, joka pieni hymy suussaan nyt käyttää sen ärsyttävän lauseen ymmärrätte sitten kun saatte lapsia, koska niin minäkin tein.

Tärkeintä on antaa itsellensä armoa. Sinulla on isot visiot siitä, millainen äiti haluaisit olla, kuten meillä kaikilla. Mutta jos se ei aina mene suunnitelmien mukaan se on ok. Pääasia on että yrität parhaasi, ja se että välillä kiroilet kun astut legon päälle on ihan ymmärrettävää. Se muuten sattuu perkeleesti.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (10)

Kiitos ! <3 Oli tarkoitus että olisin mennyt takaisin palkkatöihin nyt syksyllä, mutta blogi ja tube on kasvanu sen verran että ei oo pakko mennä vielä 🙂 viihdyn tosi hyvin näin, kotona Bellen kanssa ja Andreas auttaa iltaisin niin että saan edes jotain kirjoitettua 😀 sunnuntaina tulee taas uusi vlogi <3

1 vastaus

Juuri noin se on. Amen.
Kiitos ihanasta tekstistä.
t: 50-v nainen

1 vastaus

Kiitos itsellesi että jaksat lukea! 😄 ja ihanaa et joku osaa samaistua tähän! 😄

1 vastaus

Mä oon seurannu sua jonkin.aikaa tääl ja tubes. Mulla on 4kk tyttö kotona. Kun luen tai katon sun videoita, tuntuu kun kirjottaisit mun elämästä. Sanot asiat suoraan koska kukaan muu ei uskalla ja näin minäkin olen ymmärtänyt paljon paremmin jotain mitä en tajunnut itse.

Kiitos, jatka samaan malliin 😍

1 vastaus

Voi kiitos 😍 !

1 vastaus

Oon vasta hiljattain löytänyt sun blogin mut ai luoja tää on ihan mahtava!! 😁👌 Sun tyyli kirjoittaa on ihana, kiitos, että kirjoitat. 😍

1 vastaus

kiitos että jaksatte lukea! 😍

1 vastaus

Aivan täydellinen teksti.

1 vastaus

voi kiitos, kiva että upposi <3 🙂

1 vastaus

Hyvä teksti taas 🙂 oletko miettinyt jo koska Belle aloittaa päiväkodissa? Etkö ollutkin palaamassa töihin syksyllä? Koska tulee uusi vlogi? 🙂

1 vastaus

Kiitos ! <3 Oli tarkoitus että olisin mennyt takaisin palkkatöihin nyt syksyllä, mutta blogi ja tube on kasvanu sen verran että ei oo pakko mennä vielä 🙂 viihdyn tosi hyvin näin, kotona Bellen kanssa ja Andreas auttaa iltaisin niin että saan edes jotain kirjoitettua 😀 sunnuntaina tulee taas uusi vlogi <3

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Desire Nyman
9/16 asti dokumentoitu matka neidistä vaimoksi, monta keskenmenoa ja yksi vaikea raskaus, vaimosta takaisin neidiksi, keskostytön äidiksi 01/17, yksinhuoltajasta uusioperheeksi. Tervetuloa mukaan etsimään valoa tunnelin päässä. nymandesire@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • S u n d a y s 💕😍

Desirenyman

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: