PMS Viikko alkaa – Varokaa vaaraa!

Teksti

Pms viikko on virallisesti alkanut ja kuten Hunger Games leffoissa sanotaan: may the odds be ever in your favor. Minä olen vaihtanut farkut kollareihin turvotuksen takia ja hienot pitsiliivit (kenelle mä valehtelen, en omista sellaisia) urheiluliiveihin tissikivun takia. Tungen valtavia määriä epäterveellistä roskaa suuhun ja annan sisäisen drama queenin astua lavalle. Mies täyttää herkkukaapit, pitää matalaa profiilia ja lähestyy minua varovaisesti. Belle saa neljä hammasta ja tykkää enemmän Babbasta kuin Mammasta.

Tänään on siis kiertopäivä 22 ja TJ7 menkkoihin. Naamaan käytetään kaiken maailman myrkkyjä koska tiedän että kohta nassu taas kukkii ku kukkaniitty kesällä. Pahoitan mieleni joka ikisestä asiasta, mutta leivänmurut työtasolla ovat saaneet psykoosimittarin tappiin. Toinen kuuma peruna on ollut vessapaperi. Miten päin rullaa kuuluu laittaa telineeseen. Mieheni laittaa sen väärällä tavalla jonka seurauksena meinasi tulla avioero. Ei nyt oikeasti, koska me ei edes olla naimisissa, mutta pelottaa mitä toi keksii seuraavaksi. Tämän viikon aikana vessapaperi rulla pysyy lavuaarin vieressä tasolla pystyasennossa ja teline pysyy tyhjänä, ihan vaan kotirauhan vuoksi.

PMS – Ruokavalio

Tänään syödään mäkkisafkaa, huomenna pizzaa ja lauantaina tortilloja ja aikuisten ruokailu tapahtuu vasta Bellen nukkumaanmenon jälkeen. Ennen sitä syödään mukamas koko perhe terveellistä ruokaa, koska neidin ei tarvitse tietää millaisia syntejä äiti tekee nukkumaanmenon jälkeen. Päivisin laitan itseni time outille kodinhoitohuoneeseen jos hermot ovat liian kireenä ja vitutuskäyrä nousee liian korkealle. Mies tokaisi eilen että ”nähdään viikon päästä”, koska hänkin tietää että tämän viikon aikana olen itse saatana ja ensiviikolla taas oma rauhallinen itseni.

Eilen kävin kampaajalla. Ensimmäistä kertaa vuoteen leikkasin hiuksistani huonot latvat pois ja otin raitoja. ”Saat ottaa sentin” ja kampaaja vaan vastasi että ei se sentti kuule riitä. Oikeassahan se oli, että ei se sentti olisi auttanut yhtään mitään ja leikattiin sitten sellaiset 5 cm pelkkää kaksihaaraista heinää pois. Illalla luulin olevani kalju ja teki mieli itkeä. Miten se 5 cm kaksihaaraista ja kuollutta hiusta aiheuttaa tällaisen reaktion? No koska PMS. Tänään tein nopeasti vähän kiharoita ja olin supertyytyväinen pehkooni (yläpää ei alapää). Tästä eteenpäin meinaan leikata latvat kuuden viikon välein. Kenelle mä valehtelen? Viime vuonna lupasin myös että käyn hammaslääkärissä kerran vuodessa enkä todellakaan ole menossa.

Mielialavaihtelut ja itsesääli

Tänään oli ihana syyspäivä, aurinko paistoi ja koko meidän piha on keltainen, oranssi ja punainen. Iltaisin on ihana käpertyä sohvalle ja katsoa Remontilla rahoiksi, Love Islandia ja tänään Shane Dawsonin sarjaa Jake Paulista! Eilen valitin kampaajalle miten syksy on perseestä. On pimeä, kylmä, vettä tulee ku esterin perseestä ja masennus vaivaa. Nopeasti nämä fiilikset muuttuvat. Huomenna Andreaksella on vapaapäivä (jos hän uskaltaa pitää vaapata tällaisen PMS HIRVIÖN kanssa) ja illalla Belle lähtee viettämään isäviikonloppua. Lapsivapaata JEE! mitä me meinataan tehdä? Suunnitellaan vaikka mitä mutta oikeasti vaan nukutaan ja valitetaan miten on liian hiljaista ilman Belleä ja on ikävä ja kukaan ei huuda Babbaa. Sama keissi joka isäviikonloppu.

Meidän hoidot alkavat ihan kohta, sen nyt tietää puolet suomesta koska niistä olen täällä blogin puolella sekä youtubessa puhunut niin paljon. Tämä saattaa olla viimeinen PMS sekä viimeiset menkat 9 kuukauteen, joten ajattelin tästä eteenpäin kirjoittaa mun fiiliksistä päivittäin. Tämä on siis ajatus, ei lupaus, kaikki riippuu ihan mun voinnista ja jaksamisesta mutta kovasti haluaisin dokumentoida ihan koko matkan päiväkirja-tyyppisesti. Vaikka aloitin bloggaamisen nimenomaan päiväkirja-tyyppisesti huomaan kyllä itsekin miten näissä postauksissa ei ole päätä eikä hääntää. Ei punaista lankaa, ei selkeää pointtia. Pelkkää turhaa höpinää mistä huomataan miten korkealla mun itsesääli on. Oikeassa elämässä yritän sentään pikkaisen sensuroida mun itsesäälin määrää ja vittumaista luonnetta mutta täällä blogissa se paistaa yhtä kirkkaasti kuin naantalain aurinko. Ei tarvetta lähettää SOS-ryhmä pelastamaan mun perhettä. Hoitojen jälkeen normi ”asiapostaukset” jatkuvat. 

Kommentit

3 kommenttia

Desire!

Oot mun idoli sun mahtavan provokatiivisen ja sivaltavan kirjoitustyylisi ansiosta, postauksesi ovat ihan superhyvää viihdettä. Pidä toi, oot ihana. Jään seuraamaan, tsemppiä hoitoihin! 🙂 🙂

Kiitos blogista ja taas niin osuvasta tekstistä. Samaistun vahvasti, täällä tosin toosa vuotaa jo kun niagara ja hermoromahdus on nurkan takana koko ajan. Alunperin löysin blogisi kun googlettelin oman keskenmenoni jälkeen kokemuksia keskenmenosta. Sen jälkeen olen käynyt usein lukemassa blogiasi ja ihanaa kun joku kirjoittaa noin rehellisesti! Paljon onnea hoitoihin teille! Me ollaan vasta nyt, puoli vuotta keskenmenosta uskallettu alkaa yrittämään uutta raskautta, toiveet oli turhan kovat varmaan ja kun menkat alkoi pettymys oli super kova pala.

Premalex räddade mig 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä